IRC-Galleria

Jos saisin hukkua hiuksiisi
pujottautua kudelmaasi mukaan
tukehtua omistaviin suudelmiisi
suudella takaisin raivolla/rakkaudella
kiertää hirttoköytenä kaulaasi
rakastaa sinua kuin jääprinsessa
KYLMÄSTI

Jos voisin kerran nähdä kuinka miehet itkee
ja nauraa päälle niin kuin sinä nauroit

Hei ei minun tarvitse olla mukava
riittää että näytän hyvältä

PillitäPillitäPillitäPillitä

Nyt on sinun vuorosi itkeä



Katkeruutta, kostonhimoa ja jossittelua

~~~~

Ilman kyyneleitä
alkoholia veressä
olin vain pieni tyttö
joka eksyi sateeseen

Mikään ei voi arpeuttaa...

Voin olla kuolemaakin kylmempi
ja satuttaa syvemmin kuin kukaan
Olen mestari tässä halvassa draamassa
eikä ilmekään värähdä vaikka
löisit avokämmenellä kasvoihin

Yritit korjata
mutta parhaimmatkin
epäonnistuvat joskus

mutta
ehkä tämä ilmeetön
teatterinaamio
olikin vain harhaa

…vanhoja haavoja kädessä

Lopulta yksin
käperryin katukiveykselle
ja piirsin lätäkköön
verellä kartan

..don't fix me, 'cause u can't ..

~~~~~~

Hetken kuvittelin että
halpa hiuslakka
nätiksi meikattu naama
ja uudet vaatteet
peittäisivät kaiken sen
mikä tässä vartalossa on rikki

mutta
iho janoaa, humalasta huolimatta
kosketusta
Eikä mikään enää olekaan hyvin

ja
luulin voivani olla onnellinen taas
yksin, itsenäisenä, vahvana
mutta
kyyneleet nousevat silmiin
vain kun et ole lähellä

ja
vihdoin ymmärsin sen että;

”saattaa joutua itkemään hieman
jos, on antanut kesyttää itsensä”

~~~~

Sinulla on vielä aikaa
jäädä kellonsoiton
jälkeen torkkumaan
mutta minun pitää lähteä
heti aamukahvin jälkeen

Suutelisin ennen menoa
vielä kerran unista otsaasi
pyyhkisin kuivuneen kyyneleen
tyynyn painamalta poskeltasi
En itkisi mennessäni itseni takia
vaan, sinun kipusi tähden

Kun, lopulta ilta
toisi helpotuksen suruusi
ja sulkisit väsyneet silmäsi
sinetöiden tuskan sydämeesi
ja voisit jälleen herätä
uuteen aamuun
Rikkinäisenä
mutta laastareilla
väliaikaisesti paikattuna

Kellon soidessa
tietäisin kuitenkin
sinun vielä antavan anteeksi
ja ehkä joskus ymmärtävän
miksi hymyilin astuessani
kynnyksen yli aamuaurinkoon



Toisinaan on vaikeaa
edes teeskennellä hymyilevänsä

Jos ratsastaisin supermiehen maineella
kuin unelmien prissi rohkea
tai puristaisin sopivalla paineella
väittäisitkö ettei lohkea?

Playboy-Hanna, milloin annat sua koskettaa?
(mua pakottaa)
Playboy-Hanna, milloin annat sua niin?
Playboy-Hanna, milloin annat sua koskettaa?
(mua pakottaa)
Playboy-Hanna, vien sut taivaisiin

Ei haavekuvat todeksi voi muuttua
jos kieltäydyt taas kerran suukosta
Kai virkavallan täytyy siihen puuttua väkisin
tai ottaa sormenjäljet puukosta

Playboy-Hanna, milloin annat sua koskettaa?
(mua pakottaa)
Playboy-Hanna, milloin annat sua niin?
Playboy-Hanna, milloin annat sua koskettaa?
(mua pakottaa)
Playboy-Hanna, vien sut taivaisiin

Toi on tollane "antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa- tyyppi"

Entäs itse?
Onko sitten parempi olla

Ymmärtää ottaakseen muttei ota ymmärtääkseen- tyyppi?

Sillä hetkellä

kun matkaa on kuljettu jo niin pitkään, ettei kannata enää kääntyä,
koska takaisin alkuun on pidempi tie kuin matkan päähän

kun sade on kestänyt jo niin pitkään,
ettei sateenkaaren näkeminen ja raikkaan ilman haistaminen ole enää odottamisen arvoista

kun onnea on joutunut etsimään niin kauan,
että on unohtanut mitä onnellisuus ylipäätään on

kun on tehnyt kaikkensa niin kauan,
että sana "kiitos" on menettänyt merkityksensä

kun on epäonnistunut niin monta kertaa,
että onnistuminen on lopulta käynyt pelottavaksi

kun on pettynyt niin monta kertaa,
että paremman toivomiselle ei ole enää järkevää perustetta

kun niin moni kukka on kuollut versona,
ettei sen näkeminen täydessä loistossaan tunnu enää miltään

kun tajuaa kaiken tekemänsä osoittautuneen ainoastaan vääräksi tai turhaksi.


Sillä hetkellä luovuttaminen on kauneinta mitä voi kokea.


Aamun koittaessa ilta jo hämärtää.

Vaikeneminen, hiljaisuus.
Mielessä tapahtuva
kolmas maailmansota.

Se on minun tapani käsitellä tuskaa.

Kalman kylmät sormet kiertyvät ympäri kaulani
Niiden kosketus jäätää ja samalla hivelee ihoani

Nautin tästä, nautin kuolemasta
Olen katsonut sitä kauan tästä maasta

En tiennyt miltä se tuntuu
Mutta nyt tiedän mitä minulta puuttuu

Lämmin koti, rakastava ja ymmärtävä perhe
Vaikken virallisesti ollut lapsena virhe

Olen loppuun kulunut
Sanojen helvetissä loppuun palanut

Lyöty maahan, alistettu
Musta veri, pintaan nostettu

En saanut lämpöä sitä etsiessäni
Vain piikkejä vereeni, lihaani

Kuunnella eivät he jaksaneet vihaani
Joten vaikenin

Pois pakenin, kostin
Katosin

Luokse rakkaan kuoleman

auringonvalo sai sinut näyttämään entistäkin
kauniimmalta herätessäsi hymyilit minulle
piirsin sormellani selkääsi sydämen suutelin
solisluitasi kuiskin rakastan sinua rakastan sinua
ja kevyesti sinä nostit minut huulillesi,
suutelit pitkään huuliani hymykuoppiani kaulaani poskeani
ja minä rakastin sinua voi helvetti miten rakastinkaan

nukahdimme iho ihossa kiinni, toisiimme kietoutuneina
kuten sinä teet muidenkin kanssa, muidenkin jotka sinua
rakastavat tiedäthän, mutta silti sinä
kuljetit kättäsi ihollani kosketit kylkiluihini ja
minä suutelin jokaista selkänikamaasi erikseen, hengitimme
samaa kohmeista ilmaa keuhkoihimme,
voi helvetti miten saitkaan minusta niin suuren osan.

aamulla sinä olit poissa, tupakat loppuivat ja kyyneleet
tekivät liian kipeää, viesteihin ei tule vastauksia ja
kun herään älä itke nämä eivät ole jäähyväiset,
ja lopulta tulet takaisin,
niin helvetin monen kaivatun yön jälkeen niin monen
itketyn aamun ja yksinäisen päivän jälkeen, sinä avaat
oven omilla avaimillasi ja suutelet minua,
aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut olethan aina ollut
siinä mehän olemme aina olleet kuin ainoita maailmassa kenties
ja mehän olemme olleet ne keitä ei voi erottaa eikö niin kulta

ja sinä tuot minulle tupakkaa jota polttaessa savurenkaat muuttuvat
sydämiksi, sinä suutelet minua pidempään kuin koskaan sillä olethan
sinä minun olethan sillä kun lantioluusi koskettavat omiani ja kun
kosketan sinua niin että värähdät unessasi niin mikä voisi olla
kauniimpaa kuin se että toisen voi omistaa kokonaan

koska onhan hetkiä, jolloin ranteesi kiertyvät omiini ja nilkkasi
sotkeutuu minun nilkkoihini, jolloin kylkiluuni painautuvat vatsasi
päälle ja minä voisin itkeä rakkaudesta voi helvetti miten olenkaan
kaivannut näitä öitä joina ei tarvitse mennä nukkumaan ilman
lukemattomia suudelmia yksinäisiä öitä kyyneleitä jotka tippuu
yksi kerrallaan pois pois pois voi kulta ethän lähde enään

auringonvalo paistaa silmäripsiini ja sinä suutelet minua vaikka
minähän olen vielä unessa, tell me baby that you are true mutta
kun herään olen jälleen yksin, sinusta on jäljellä vain painautumat
vaaleansinisissä lakanoissa, niissä joissa vietimme yhdessä öitä

kai sä tiedät että täällä on sulle sydän josta saat rakkautta
täällä on sulle kädet jotka pitää kii täällä on huulet joita voit
suudella täällä on sulle kaikki mitä pystyn antamaan tuu takaisin
jooko kulta tuu vielä kerran pyydän

Toisinaan
kun kaikkein kipeimmin toivon, että koskettaisit
Toisinaan
kun kaikkein kipeimmin haluan, että rakastelisit kanssani
sinä vedät minut kainaloosi
ja kuiskaat:
"Kauniita unia, rakas."

Minä makaan sylissäsi silmät auki,
intohimon nälän kaiverrellessa sisintäni.
Miten kovasti kaipaankaan seksiä!
Silmitöntä, kiihkeää, kaikkinielevää seksiä
sinun kanssasi!

Älä nuku.
Herää.
Vie minut taivaisiin.
Ota minut.

V o i s i t k o y h d e n a i n o a n k e r r a n
s a n o a m i n u l l e k y l l ä ?

V o i s i t l u o p u a v a i n
p i e n e k s i h e t k e k s i r o o l i s t a s i j a
p a l j a s t a a t o d e l l i s e t t u n t e e s i

M i s t ä t i e d ä n , e t t ä v ä l i t ä t ?

M i s t ä t i e d ä n , e t t ä h u o l e h d i t ?

J o s o l i s i t m i n u a v a r t e n l u o t t a i s i n s i n u u n
e n k u l u t t a i s i a i k a a n i m i e t t i m ä l l ä v i r h e i t ä s i
t a i k i d u t t a m a l l a i t s e ä n i s a n o i l l a s i

V o i s i t o l l a r e h e l l i n e n ,
k e r t o a a i k o m u k s e s i


H E R M O O N O T T A A !

~~~~

Hulluksi nuo sanoo,
mutta tiesittekö, että
luovuuden ja hulluuden välillähän on hiuksenhieno ero.

Nyt saa heittää jo kynän nurkkaan,
mutta kun ideaa pukkaa niin sieltä nurkasta se kynä on vaan kaivettava.

"Pyri täydellisyyteen sillä muuten et ole mitään.
Äläkä hyväksy virheitä itsessäsi,
koska kun periksi antaa,
kuolee.

Ruoskimalla itsensä maaliin, selviää..."


HHAHAHAHHAHA :D:DD::DD

Huomenta perkele ! ^^'