mä tiesin etten vois enää mahtuu sun elämää.
sä vaan otit, käytit ja heitit pois menemään.
sä lupasit, että me ollaan kauan yhes, mut miten kävi?
hetkessä syvä viilto käy sydämmeni läpi
muista kuinka vannoit ' tää juttu tulee kestää,
ei kukaan tuu tätä enää estää'
aluks kaikki oli hyvin, mä sua niin paljon rakastin
mutta sun sydämmes oli kylmä kuin pakastin.
en silti voi ku kiittää sua niist yhteisistä hetkistä,
ne oli kaikist parasta mun elämän retkistä.
olin onnellinen, onnellisempi ku koskaa,
mut nyt mun elämä on vaan pelkkää roskaa.
tuntuu et kaikki kaatuis päälle
ihan ku astuisin heikolle jäälle.
muistan sen ku sain viimest kertaa sun viereen nukahtaa
ja siitä herätä,
ei sillon mun tarvinnut mitään pelätä.
sun suojelevat kätes mun ympärillä nyt niitä tarvisin,
mut kaikki hyvä loppuu, sen jo alus arvasin
tiedän sen, sun on parempi ilman mua
mut toivottavasti tiedät, että mun ei koskaan oo parempi ilman sua.