IRC-Galleria

Kuka enää uskoo satuihin?

Ollappa pieni ja nuori, niin viaton -avuton.. Hannu ja Kerttu on karmein juttu minkä olet kuullu, ja pienessä mielessä kuvitellut itsesi niin monesti metsään noidan ruuaksi.
Onneksi on aina ollut äiti, joka muistuttaa ettei mörköjä oikeasti ole olemassa,
eikä ainakaan sun sängyn alla, vaikka senkin piti varmuuden vuoksi myös itse sinne kurkata.

Miksei kukaan enää tämän ikäisenä jankuta sun korvaan, ettei satuihin pidä uskoa koska ne ei ole totta?! Suakaan kun ei elävältä uunissa paistettu, niin miksi pitää uskoa, että
jossain on se sun "ritari" ja "unelma elämä" Niiden "satuhäiden" jälkeen?
Olen aivan varma, että lapsuuden jälkeen ne vakuttelut siitä ettei satuja pidä uskoa, unohtuu jonnekkin ja vain olet uudelleen siinä herttaisessa lapsen uskossa että joulupukki on olemassa..
Paskan Pukki. -Joulu siihen ei ainakaan mitenkään liity sanon minä..

Ruusunpunaiset rullaverhot on nyt kelattu ylös mun linssien eestä, ja sitä ratsua en TODELLAKAAN jää ootteleen, vaan otan omat ohjat ja hankkiudun ihan ite sinne minne nyt lie nokka sitte näyttää. NII.

-MINÄ ITE

pee.äss. Aatelkaapa järjellä. Jos satuihin OIS uskomista, nii kukahan terve järkinen nainen haluais seurustella Peter Panin kans? Jätkä kuvittelee olevansa aina lapsi, luulee lentävänsä ja näkee halluja parhaasta ystävästään joka on KEIJU!