ja siitä myös tuli lopulta loma.
Hyvin tehty Maaju :)
Eli en ole tehnyt esitelmää, kirjoittanut esseetä enkä valmistautunut huomisen enkä ylihuomisen tentteihin. Tässä vaiheessa alkaa lähinnä (surku)huvittaa tää homma.
Puhelin lienee rikki, mikä on tosi siistiä koska eihän se ollut kovin uusi puhelin tai mitään. En sitten tiedä minkä lie oikosulun olen siihen aiheuttanut, mehe. Elektroniikka ja minä, meidän väliltä puuttuu se tietty kemia. Mutta hei, ehkä se vielä tosta taianomaisesti itsekseen korjautuu. Tällä hetkellä puhelun tullessa vihreän luurin painaminen saa puhelimen sammumaan... niin kuin saa myös se että jättää se puhelimen vain omaan rauhaansa olemaan. Akku näyttää täyttä. Erikoista. Miellyttävää. Hienoa.
Lumi tuli maahan ja tuntuu vieläkin epätodelliselta.
Jotenki tämä syksy on muistuttanut entistä elämänmenoa, enkä ymmärrä miten olen silloin kestänyt sitä. Tai siis nauttinut siitä. (Tai ymmärrän koska hauskaahan on aina ollut, se vain että nykyään ei pää kestä näitä seurauksia, stressiä ja sen sellasta.)
I don't feel like dancing, no sir, no dancing today.