Tulit vastaan kadulla joukossa ihmisten,
liikaa nähneet silmäs katsoi ei mistään välittäen.
Mä huomaan kuinka sä pelkäät jonkun taas löytävän,
kilpesi ainoon halkeeman.
Huutaa on kenenkään aivan turhaa,
sillä ketään ei kaupunkimme kuule kuitenkaan.
Yksin on helpompi päästä karkuun,
kun pitäisi juosta kauemmas kuin koskaan aiemmin.
Pimeys ei koskaan saavu yksin luoksesi,
se kantaa sylissänsä sinun kyyneleitäsi.
Mä tiedän ettet tahdo kenenkään huomaavan,
kuinka sinunkin veres vuotaa.
</3