IRC-Galleria

Itler

Itler

Ota elämäs douppaillen

AbduktioMaanantai 10.12.2007 19:43

Vaikka elämä saakin meidät joskus kadehtimaan kuolleita
pelkään silti eniten niitä pieniä hetkiä, joina en enää tunne mitään.

.

Niin lähellä, että käsi koskettaa
Niin kaukana, ettei sydän saata
Olet oma yksityinen aurinkoni
kauneinta, mitä tiedän, mutta katsominen sattuu
Vain yksi katse sinulta, ja lasken suojaukseni
Ne kolme sanaa sinulta, ja lopetan kapinani

.

Kello 16.10. tapaan kaduilla vain koneita
Vailla ajatuksia, vailla tunteita
Kello 3.30. tapaan kaduilla vain zombeja
Etsimässä saalista, varmoina merkkeinä kuolemast
Ja vannon, ettei minusta koskaan tule yhtä heistä
Niin kauan sydämeni vuotaa, kun heidän kätensä pitelevät veistä
Katso siis ulos ikkunasta
Ja näet sivistyksen mittapuut
Sairauden nimi on kapitalismi, ei skitsofrenia
Ja ainoa lääke on tuli.

.

Näen usein unia, joissa kuolen mitä luovimmilla tavoilla
Enkä ole enää vuosiin ollut varma siitä, ovatko ne painajaisia

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.