IRC-Galleria

Ihan ite!

Ihan ite tein taas ruokaa -hyi saatana. Sitä ei syönyt edes iitu ja se sentään syö kissanpaskasta pieniin lepakoihin. En mä vaan osaa. Sieniä en kokkaa enää ikinä. Siis kastikkeeks, sitä muuta osaa voidaan sit sopia hinnasta.
Kanttarelleja, rosepippuria ja RAKETTIMAKAROONIA, ja ei, edes ketsupilla siitä ei tullu syömäkelpoista. :P

Mä kaipaan antalyan katkarapusalaattia. Ja kokkia.

Tänään oli kyllä ihan mahti päivä, toivottavasti tulee mahti iltakin. Oli piristävää käydä jns, pitkästä aikaa, oikein torilla pyörähdin kun olin auringosta niin onneissani, 2,20 -muikkuja leolle ja matka-vekasta lomaoppaat mamille.

Leo(n) tykkäs kyllä muikuista, iitu ja rymykin, mut äiti ei tykänny matkaoppaista sittenkään. Ja ei, en koittanut syödä.

Jos meinais mennä johonki, mihin oikeasti haluais, pitäis maksaa mansikoita, satojakilojamansikoita. Edes koulutettu tryffeli-kissani ei löytäis niin paljon mustikoita, että niillä sais reissua rahotettua. Pitää kai oikeasti tehdä vähän töitäkin.

Vieläkään ei keudalta mitään, MIKÄ TEITÄ KERAVALAISIA VAIVAA. Elokuu on oikeasti kohta loppu. Sinne saa olla kokoajan soittelemassa, eikä mitään mihinkään suuntaan. Turhauttavaa. Todenteolla.

No mut joo, etitääs taas positiivisia asioita, auto toimii, pitää kumman kovaa meteliä, mut toimii. Täällä periferiassa se on se juttu. Voisivat jo Raumalta lähettää sen mun fillarin, pääsis sillä. Tai no, niin, tuskin nyt noita 20 kilometrin kauppareissuja siltikään ilman autoa tekisin, mut pääsis vähän jo juoksuttamaan iitu, se alkaa olee siinä iässä, et voitas ruveta harjottelee sitäkin. Se olis kiwaakiwaa.

Ihan ite sain aikaiseksi vähän siivota, jopa yläkerrassa. Tai no, pakkohan se oli kun tuo superidioottiääliö Rymy oli sit oma-aloitteisesti päättäny alottaa siivousurakan ja tyhjentäny sen makkarin roskiksen. Niin, kyllä, _makkarin_roskiksen. Okei, okei, oma vika, mut oli varsin mielenkiintoista kerätä sitä kaikkea silppua koko yläkerran mitalta. *mutinaa* Pyykit koneessa, tiskit tiskikoneessa, musiikkia, koirat nukkuu ja leo(n) pelottelee pikkulapsia, mikäs tässä. Vielä imurointia ja postikasanpolttoa, ni huomiseen on kivampi herätä taas -puhtaista lakanoista. <3.

Energiaa ja mieltä on vaikka muille jakaa, kai siksikin sitä kehittää itelleen monta persoonaa, on vaan niin kauheesti juttuja päässä, eri versioita ja erillä äänillä, usein ne tyypit näyttääkin musta eriltä kun kattoo peiliin. Nauru on silti kaikilla sama. Kuollut ja hyvin teennäinen, niinkuin yleensä lähempien ystävien kanssa sosiaalisissa tilanteissa asiaan kuuluu.

Oli taas pitkästä aikaa sellainen ilta eilen, että oksat pois. Samakonreisikeittoa (se sieniruoka muuten vähän maistui kuin ed.m.) vielä kun olis ollu kolmijalkapadassa, ni olis ollut takuu varmaa roviokamaa. Onneksei enää eletä 1500-luvulla, vaikka spitalismi ja rutto onkin kauniita asioita, se noitien vainoaminen oli kristityiltä vähän huono veto. Sen jälkeen ennoo jesseilijöistä oikein perustanut. En kyl sitä ennenkään, mut se ei liity eiliseen pätkääkään.

Viimeviikko oli kyllä niin puhdasta ahdistusta ja paskassa rämpimistä, et piti ihan todenteolla eilen meditoita, ja kuten aina, se auttaa. Ihan liian vähän kukaan arvostaa itsensä käskyttämistä alitajusesti, mut mie oon kai sen verran hidas jät..tyttö, että niin on pakko tehdä. Muuten tulee aina se "oon jumissa materiamaailmassa" -fiilis. Pitää muistaa (note to self:) pitää se yhteys itseensä auki, jos meinaa pitää sitä yhteyttä pään ulkopuolelle.
Erakoituminen houkuttaa liian paljon, mut pittää syödäkin jotain, ja ennen kun musta tulee Pohjois-Karjalan mahtiviljelijä, pitää siellä töissä käydä, että se elanto jostain irtoaa. Ja kyllä, just nyt on vähän köyhät eväät.

Lasken sen varaan näistä vapaista nauttiessani, että olen taas hetkenpäästä tilanteessa jossa on _pakko_ pitää vapaata -tai kilahdan. Mulle se on kaikki tai ei mitään. Ihanaa kun on voinut olla hitosti nyt kesällä himassa, me kaikki neljä, Rymy, Iitu ja Leo(n) ollaan jouduttu sellaseen elämänmuutospyörremyrskyyn, että jos mie vielä olisin hutiloinut menemään 12h/vrk töissä, tämä elo täällä olis vieläkin kaaottisempaa. Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että vois ruveta ihan kunnolla hakkamaan sitä kirvestä kiveen kun on jonkunnäköinen kontrolli ylipäänsä tästä helvetistä.

Lähes siis liskoilua yö, mut tällä kertaa oli muksia lohikärmekseij, sen sijaan, että olisivat räkineet tuhkaa päin miuta, syöksivät tulta kaikelle paskalle. Silleen sen pitikin mennä.

Olis vaikka miten monta mukavaa projektia mitä työstää. Mut taidan nyt hetken keskittyä kahviini ja galleriakyttäykseen, polttaa virallisen tupakan, sinistä, ja todeta että: taisin sittenkin valita ihan just tasan oikein. Näin mä haluan, että mun elämäni menee. Kaikki hyvä, minkä tähän saa liseeks hankittua ja järkkäiltyä on vaan plussaa.

Eipä siispä sittenkään ihan paska maanantai ollut, eikä kyllä tiistaikaan. Kädet haisee muikulle, mut tiedänpähän miltä miehistä tuntuu mirkun lämmittämisen jälkeen. Musta tulis homo kyllä, jos se olis vähäänkään tänne päinkään. :/

Mut jei, mummoa ikävöin, ja paria muuta, mitkä kai ihmisiksi lasketaan. <3
Olis mukava saada ikiomia ihmisiä kylään miulle. Lukitsisin kell..ei...vintille, enkä päästäis pois, sit pääsisivät ulkosaunaeteisen pakkaseen ku rupeisivat haisemaan. Ainaski.

Ihan ite sekoilen. \,,/