Hahahaa! Virallisesti kylähulluin. Parturissa asti maineeni kierii. :D Mjuu, meillä täällä susirajalla on parturi-irma, joka 50-luvun saksillaan leikkaan tädeille permanentteja. Ja puhuu. Eipä sillä, hyvä vaan, että kylilläkin tiedetään minulla olevan _"monta"_ pahansisuista bittbullia "vai mitä ne sellaset isot koirat on", aseita ja rahaa millä retostella...(?!?!)
Eläisimpä oikeasti samassa maailmassa parturi-irman kanssa.
Eniveis. Jolukuussa Imatralle.
Vihdoin taas töistä hyviä uutisia. Eihän niitä tietenkään voi täällä lesotella, samalla tavalla kuin paikallinen parturi-irma minun asioitani, mut kivaa kuitenkin. Ensi vuonna pääsee reissaamaan, se sentään vielä on kivaa. Vaikka jokapaikassa vastaan tuleekin niitä...ihmisiä..kait se on vaan pakko niellä. Ihmisiin törmäily. Vaikka mä kuinka koittaisin leikkiä, niin niitä mätiä omenia on joka satsissa.
Onneksi sentään vielä maailmasta löytyy niitä paljon puhuttuja hyviä tyyppejä. Kuolemaa odotellessa, ei tätä hinkuvaa hengittämistä kai muuten kestäiskään.