IRC-Galleria

Jörmungandr

Jörmungandr

Sininen kosminen käsi.

Rakas päiväkirja;Perjantai 05.12.2008 15:37

Taasen vakaata meininkiä ja silleen. Uni on alkanut maittaa. Tuntuu, että nuo vahvemmat buaraiset auttaa tuohon kipeään olkapäähäni. Tai sit se on joku muu, pääasia, että uni maittaa. Valveilla on tullut jo oltua -ja se nuoruuden ajatus kuolemasta kuittaamassa univelkoja, ei, ei se ole kuolema joka niitä joutuu kuittailemaan, se on minun ruumini -lopulta niin kovin hauras.
En ole nähnyt unia moneen päivään, järjettömän vapauttavaa. Unettomuudesta suoraan koomaan, ei huonosti. Nukahdan ja herään, siinä välissä 5tuntia pelkkää pimeyttä.
Eikä mikään tunnu missään.

Nämä aamupäivät töissä menee jossain täysin muualla kun töissä. Tuottaa vaikeuksia muistaa, mitä kaksi tuntia sitten teki. Kasasin kirjoituskonetta, ihan uutta.

Mietittiin K:n kanssa lapsenuskoa ja optimismia, jotenkin sellaista kaipaa itseensä, ettei maailma olis niin syvältä viiltänyt, olisi säilynyt sellainen hölmö luotto elämään. Tahtoisin takaisin, sitä varauksetonta hymyä, jolla pikku-Antti katsoo silmiin ja kertoo, että rakastaa tätiä. Oikeasti kaipaan siskoa ja sen mukuloita, ihmisiä jotka jo tietää mistä ja miten minä tulin tälläiseksi. Vilpitöntä rakkautta, missä ei kukaan pelaa mitään, ei varpustele, eikä liiemin yritä miellyttää. Sanni vähäsen kun haluaa karkkia kaupasta, mutta se suotakoon.

Aika menee ihan järjettömällä nopeudella ja mie taaperran kun unissakävelijä, luotan onnellisuuteni hauraisiin käsiin ja hajoan, kun ei se kestäkään. Kuvittelen, että asiat muuttuu paremmaksi pelkästään sillä, että tiedostan vikani. Olen aina vähän myöhässä.

Mut joulupukki hyvä, koska olen ollut äärettömän kiltti, eristäytynyt pois silmistä ja mielistä, ollut vaivaamatta ketään puhelimellani tahi muuten häiriköimättä, ansaitsen lahjani, lista on seuraava:

Forrester, ei ridge, eikä ericään (vaikka vanhemmat miehet kyllä kelpaakin), auto.
Uusi moottorisaha. Mieluiten stihl, kun sitä osaisin vähän korjatakin. Pienikin riittää.
Olkapää. Mieluiten omaani terveempi, joka edes jotain kestäis hajoamatta. Mieluiten punttitreeniä.
Kärsivällisyyttä. Eli joku keinotekoinen purkki, josta ammentaa hajoamattomuutta.
Sit vielä paljon villasukkia kun olen niin laiska lämmittämään uuneja!

Kiitti moi!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.