IRC-Galleria

Menihän ne pyhät ku istu kiltisti kotona ja katto kellon liikkuvan, kyllä, kellonikin osaa liikkua. Pelottavinta ehkä kuitenkin on se, että istuu yksin himassa, koirat ähnää täs työhuoneenpuolella molemmat, ja kissankellon kilkatuskin kuuluu olkkarin keinutuolilta, mut silti yläkerrassa narahtelee lattia ku siellä joku kävelis. Jännää, ettei heti uskalla mennä katsomaan. Sitä jää väkisinkin miettimään, et okei, jos mä en kuullu harhoja niin yläkerrasta kuuluu askelia. Jos ajatellaan, että siellä on hiiri tms. ne rapisee, sipsuttaa, ei silleen narauta askelilla lattialautoja -eihän. GiantRat! Ehkei siellä ollu mitään. Mut tuo olo kun tuntuu, että suoraan yläpuolelta katottais -it is not a good eye.
Olenko mä tehnyt jotain väärin -ansaitsenko jo kuolla? Ei, ei väärintekemisestä voi kuolemaa ansaita, ei varsinkaan nyt kun kaikki hommani olen sairauslomastani huolimatta hoitanut vähintään kunnolla. Mitä nyt ei tuo varsinainen päätietokone toimi, mut taas toisaalta, ihan hyvä, että teen muutakin kun katon pornoa youtubesta -mikä sinällään ei ole edes viihdyttävää. Alien Anal Attack oli hyvä.

Ehkä ens viikolla nukun jo parempia yöunia. Ostin uuden sängyn, pitää nukkua parempia yöunia.
Kaikki jännittää, mut kaikkeen luottaa, varsinaisten suunnitelmien pettäessä, mulla on kuus muuta -yhtä hyvää - suunnitelmaa. Ei mikään mene pieleen.
Tylsää siltin tietää synttärilahjansa etukäteen. Jos mun synttärilahja elää sen muutamankymmenen vuotta, enkö mä saa silläajalla uusia lahjoja lainkaan? Voi vinde. Täytyy taas keksiä hyvä syy lahjoa itseään, eihän sitä ihminen nyt muuten mitään kivaa ansaitse kun kaiken pitää olla perseestä, mennä päin persettä ja tuntua perseeltä.
Naamakin näyttää perseeltä, joskin tiukan talkkaamisen ansiosta terveelä perseeltä.
Jipijaijee.
Toivottavasti saan koneen kuntoon, enkä hyydy. Voispa ihmisestäkin vaihtaa öljynsuodattimen, ni tietäis, että ainakin sen puolesta uskaltaa ajaa vielä. Nyt ei tiedä. Itseasiassa vituttaa venailla ortopedin lausuntoa. Vituttaa venailla.
Hyvin kaikki varmasti menee, vaikkei sitä kukaan sano, mä uskottelen mielelläni itselleni niin, melkein tuntuis siltä kun olis joku, ketä kattois perään.

Isoveljeä pitää lahjoa. Se on kuitenkin maailmanparhaita tyyppejä ever. Harmi ettei olla niin kovin läheisiä, enkä mä oikein osaa. Vien korilisen kaljaa ja sanon: Nyt jumalauta kuuntelet kun avaudun, oot hiljaa ja juot, ja lopuks kerrot, että kaikki on ihan hyvin, jookosta? " -ehkäpä. Rauma. Perjantai. Mun saappaat. It must be Onnella I quess.