Yäh. Umh. Aika meni, enkä edes huomannut. Uusi lääke on tepsinyt, eikä minua haittaa banaania syödä. Olen vihdoin niin elossa, että on mukava tuntea välillä olevansa vähemmän kuollut. Eivät ne minun työyhteisöniväki ilahtunut kovasti kun vitsailin grillibileistä työmaalla, jossa sulateltiin hautakuoppaan maata lämmittimellä. Mut haisi palanut liha, ei mätä niinkään. Hautahiekkaa ja päiväkahviunia. Voiko tyttö elämältä enempää vaatia. Pukki kaalimaalla. I'm on bruises all the time.
Anyway, pelargoniaoita, orvokkeja, omenapuunleikkuuta, miten muuten voisi kello kuuden auringonkullassa kylpeä? Oi, kyllä, niin, tosiaan, valmiissa olkkarissa tuoreen kahvin kera.
Niin, mut hyvää vappua, työnjuhlaa. Niin mitä? Kuka keksi kallopaikan, avaimen ja suuren tulen.
Sydänmato Agathon Antinpoika on kuoriutunut, luikertelee epämaalla, paistattelee sähköauringon alla.Koko Kuningas tehty Boasta.