Yäh. Umh. Aika meni, enkä edes huomannut. Uusi lääke on tepsinyt, eikä minua haittaa banaania syödä. Olen vihdoin niin elossa, että on mukava tuntea välillä olevansa vähemmän kuollut. Eivät ne minun työyhteisöniväki ilahtunut kovasti kun vitsailin grillibileistä työmaalla, jossa sulateltiin hautakuoppaan maata lämmittimellä. Mut haisi palanut liha, ei mätä niinkään. Hautahiekkaa ja päiväkahviunia. Voiko tyttö elämältä enempää vaatia. Pukki kaalimaalla. I'm on bruises all the time.
Anyway, pelargoniaoita, orvokkeja, omenapuunleikkuuta, miten muuten voisi kello kuuden auringonkullassa kylpeä? Oi, kyllä, niin, tosiaan, valmiissa olkkarissa tuoreen kahvin kera.
Niin, mut hyvää vappua, työnjuhlaa. Niin mitä? Kuka keksi kallopaikan, avaimen ja suuren tulen.
Sydänmato Agathon Antinpoika on kuoriutunut, luikertelee epämaalla, paistattelee sähköauringon alla.Koko Kuningas tehty Boasta.
Uusimmat blogimerkinnät
- niittoa 24.11.
- note to selffiä taas vaan; 07.10.
- rakas, päiväkirja; 30.09.
- rakas, päiväkirja; 04.09.
- rakas, päiväkirja; 01.09.
- rakas, päiväkirja; 26.08.
- rakas, päiväkirja; 05.08.
- rakas, päiväkirja; 10.07.
- rakas, päiväkirja; 13.05.
- rakastettuni, kirja päivässä. 01.05.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2012 (15)
- ▶ 2011 (41)
- ▶ 2010 (9)
-
▼
2009 (134)
- ▶ joulukuu 2009 (4)
- ▶ marraskuu 2009 (1)
- ▶ lokakuu 2009 (9)
- ▶ syyskuu 2009 (12)
- ▶ elokuu 2009 (9)
- ▶ heinäkuu 2009 (8)
- ▶ kesäkuu 2009 (29)
- ▶ toukokuu 2009 (11)
- ▶ huhtikuu 2009 (9)
- ▶ maaliskuu 2009 (13)
- ▶ helmikuu 2009 (13)
- ▶ tammikuu 2009 (16)
- ▶ 2008 (60)