IRC-Galleria

Ei, ei siitä tullut aivan niin kivaa. Mutta opinpa taas paljon. Eipähän tarvii Raumalle mennä ennen lokakuuta, silloinkin vain juhlistamaan sitä, että mulla on sisko. Syntymäpäiväisiä siispäs niin. Mitä sillekin sitten 30-vuotislahjaksi, arkku vai uurna? En osaa päättää, siirrän päätöstä tuonemmas.

Kaksi viikkoa menny poukkoillessa siellä täällä, pää vielä reissuista rähjääntyneenä, sekaisinkin kai. Tällee aamupuntin jälkeen kun istahtaa koneelle on pää melko tyhjä, eikä oikein osaa mitään sanoa, vaikka tuntus siltä, että tekis mieli manata.

Jo taasen alkoi tuo eristäytyminen, ihmisiä on hyvä tavata tällee puolen vuoden välein, kerralla kaikki ja olla sit täällä korvessa.

Onni ja epäonni, eilen kun maha kurni pahiten, mitsu sanoi ettei jaksa enää. Ei alkuunkaan. Tuhahti kerran, eikä edes yrittänyt enää. Selkärangaton vinosilmä. Mut saipahan reissut tehtyä. Tuhat neljäsataa kilometriä, se on ihan hyvin se. SatanicZoo on tour. Kun olis rahaa ostaa se liekkibussi, ni olis tyylikkäämpää pöristellä, mut kuten tuli todistettua, kun osaa niin 2 koiran ja kissan kanssa voi mennä ja tulla, ajella ja olla mis tykkää, miten tykkää.

Aurinkoisia päiviä sais olla kyllä lisää, vois mutustella vattuja takapihalla. Sellanen keli kun Pälkäneellä ja Raumalla, aurinkoista ja ~25 lämmintä, ei kuumaa, mut lämmintä. On letkee, muttei flegmaattinen.

Rymy loukkas taka tassunsakin matkalla, tai eläinlääkäri sanoi, että se on ruhje vaan, "ohimennen" leikattiin kannuskynnet ja pallit pois. Kaikille koirille vinkiksi; kannattaa antaa kattoa sitä tassua, tai viiään eläinlääkäriin ja lähtee pallit samalla! Phuur. Nyt se on pää vadissa. Tötterössä. Koiramegafoni. Raukka-parka-ressukka osaa näyttää niin sydäntäsärkevän toipilaalta, että eipäkai auta kun heltyä, ottaa syliin ja naksu kerrallaan tunkea sitä ruokaa kuonoon. Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta pitää koiralla päässä tota antennia 10 päivää, mut kaipa se lääkäri tietää. Puheet takajalkojen tikeistäkin piti paikkansa, ni eipä vielä ole syytä epäillä.

Tänään olis kassien tyhjennys ja pesu. Tai siis pyykin pesu, sitä on niin järjettömästi, monta koneellista, elokuu, niin kylmä ja huono ilma, ettei voi viiä pyykkejä ulos kuivumaan.

Joskus maanantait tuntuu turhankin arkiselta.

Raumalle,Raumalle,Turkuun, Helsinkiin, Raumalle!!!

Pitkästä aikaa pääsin taas sisään siihen "siistii, viikonloppu"-fiilikseen.

Vituttaa ja ahdistaa se kaikki mitä Raumalla, Turussa ja Helsingissä on. Ihmisiä. Toisaalta jännää kun näkee Janneja ja mommoja ja siskoja ja Nikoja ja ja eskojakin kenties, toisaalta ahistaa tai pelottaa, että mitenkäs sitä pärjää enää ihmisten kanssa. Osaanko mä puhua? Jos joku kysyy jotain, mitä mun pitää vastata? Millasia ajatuskia ihmisten lähellä saa olla, millasista saa kertoa?

Vissiin kaikki satanisti, lapsi/eläinporno ja huumeet on edelleen laittomia -joten paheksuttuja? Okei, eli semsii en ajattele, enkä lotkauttele. En.

Entä miten on toi seksinlaita? Joko kassaneidin huumorintaju kestää sen: "mikä on ku ei lähe? pitäiskö sunkin avata yks nappi tosta keltasesta kauluspaidastas ja laittaa punaset push-up:it, jos joku peruskeke-kullervo sua sitten säälistä panis, näytät sä sentään 16 - vuotiaalta whitetrash-pissikseltä." Olen kuullut pissisfetissistäkin. Mitä vittua? Ihan älyttömän siistii kun on valkoset levikset(perseestä vihreet) ja kultanen blin-bling toppi, mis on vieläkin sitä hesen punasta majoneesia. Siis tosi kiihottavaa. Alistusmielessä sen jotenkin tajuaisin. Tykkäis olla vanhempi. Semi-reippi-fetissi. Panis kännistä ellua, levikset puolivälistä takaapäin kuivana kakkoseen. On päiviä kun haluis olla mies. Monikaan pissis ei syty mulle, eikä ainakaan lähtis mun mukaan, vaikka ostasinkin kadetin tai jopa perus-bemun, valkosen, mustilla karvanopilla.

Niin, siis, enivei. Täytyy toivoa, et on ihanat kelit, mikään ei ole mukavempaa ku hengailla jannen kanssa jossain nurtsilla ja jutella niitä näitä. Ei oo kiire mihenkään, on vaan se hetki, se meneillään oleva juttu, lämmin ja vitun hyvä mieli. Puhumattakaan siitä, että pääsee mummolaan, etupihalle, makuulleen niihin vanhoihin hetekoihin ja lukemaan suomen ensimmäisiä aku-ankkoja. Oijoi. Tästä tulee niin kivaa.

Rauma, here I come! :)

Ehkä ihan paras aamu aikoihin taas. Aurinko paistaa ja on lämmintä -kesäsen lämmintä. Ei yhtään kylmä-kylmä, vaan lämmin, raikas, snadisti kostee ilma. Mikäs tässä on juodessa kahvia.

Jo torstai. Huomenna perjantai. Raumalle pitäis lähteä. Vois lähteä vaikka heti, vaan ei kun se on mahotonta. Toisaalta, olishan se sääli näin hieno päivä autoillessa tuhlata.

Ajatukset taas vähän kirkkaampana. Vaihtelua sekin. Olo melko tasapainoinen ja virkeä. Tästä aamulenkille ja kevyt puntti, sillee, et veri lähtee kiertämään ja naama vääntyy väkisinkin virneelle. Kaurapuuroa ja mustikoita aamuauringossa. Ei ihan kauheen paha mieli. :)

Ainii; ja sit tuli paha mielikin jo :http://uk.youtube.com/watch?v=MxozxknmDO8 On se vaan eriveijari.

Hyvää nimipäivää minä. Täällä sä oot keskellä et mitään yksinäs kun voisit syödä mansikkakakkua ja juoda kahvia mummolan pihalla auringonpaisteessa. Tai jonkun muun.

Maanantai, 21.07.07;

Satoi vettä heti herätessä. Kahvia, normisetit aamupaskoineen. Viikonlopusta pökertyneenä.
On niin kamalan raskasta päästää irti viikonlopuista. Viikot on niin harmaita aina, nytkin kun kattoo ulos, ei paljoa suomen kesä lämmitä, eikä se edes kuivaa sitä minkä kastaa, suomen kesä jäädyyttää sen.
Sataa sillee vittumaisen tiheesti, ei lujaa, ei hiljaa, mutta paljon.

Mä olin aina unelmoinu eläväni jonkun kirjahyllyssä lasipallon sisällä. Sellainen pieni linna, söpö vaaleatukkainen prinsessa ja kevyt lumisade. Ei tällee rutja satanisti eläintarhassa, keskellä ei mitään ja yleensä 10cm:n kyrpä otsassa. Niin, ja sataa pirusti vettä ja aina on kuraa joka paikassa.
Hassua, eikä mua edes haittaa, vaikken ole ihan varma olenko mä lasipallossa vai en, niinkauan kun se ei menoa haittaa, ni paskaaks tässä.Miks kummassa kuluttais energiaa maailmanparantamiseen kun voi olla sikaitsekäs ja tehdä omasta elämästään mahdollisimman mukavaa.

Otin mukavemman asennon sohvalta, katselin nukkuvia koiria ja takanpäälle pyrkivää kissaa, puristin kahvimukiani, joka vielä sulkemalla kaikki muut aistit tuntui lämpimältä. Naksuttelin niskojani, lapojen välissä asti rusahteli, sit iso POOHM. Ja hetken olin taas hämilläni. Okei, tää ei ole enää hauskaa, sanoin itselleni ja sekosin hetkeksi. Eijh, en oikeasti kuvitellut, se on ihan totta -kuulen taas! Laitoin musiikkia ja voi perkele miten kaikki kuulosti niin hyvältä. Cannibal Corpsea tuutin täydeltä. Neljän päivän kuurous oli kokonaan takana. Tänään piti mennä korvan kanssa lääkäriin, no well, voin kertoa, että vaikka se heti huomenna olis taas kipeänä, ni silti jätän menemättä.

Oli pakko ruveta miettimään, et okei, elämästä mukava; prosessing: Lista: Maanantai:
+peräkärry!
oma säkki himaan
oma penkki himaan
jos muistaisin soittaa karjalan-betonille, ni peräkärryllinen mursketta ja pääsee terassille
grillamaan
+kamera!
vielä 3 tuntia ja pääsen taas räpeltämään oikealla kameralla

+mustikat!
jos muistan ja jaksan ni saan mustikkapiirakkaakin
+Latexit
jos tulee fiilis ni ne on pesty ja kuivana
+Kiteellä on stuntti-car-show!
se ei ole kun menemistä vaille nähty
+Rymyn ja Iitun aamulenkki!
Ensimmäinen kerta kun oltiin kaikki 4, mie,iitu,rymy ja leo koko aamulenkki yhtä lössiä
(lähinnä oli kivaa kun leokin tulin koko matkan metrin eessä tai metrin perässä)
En kilahtanut kertaakaan koko kahden tunnin aikana
+Ei tarvii pahemmin siivota kun eilen imuroin ja siivosin tiskit
Kahvia on
Tupakkaa on
Netti ei pätki
Kone ei jumita jatkuvasti


-koiran ruoka on melkein loppu
-kissan hiekka on melkein loppu
-täytyy muistaa ostaa joensuusta se ajastin
-Leo kasvaa niin nopeasti
-rahaa ei o ylimäärästä
-jokapaikkaan pitäs tänään ehtiä, mut mihinkään ei nappais lähteä

Plussat on niin paljon isommat kun miinukset, et mä luulen, että jatkan tätä elämistä ja lakkaan murehtimasta kaikkea yhtenä päivänä. Sitäpaitsi, lakkas satamasta. Lisää kahvia ja tupakkaa. :)

Tänään pahoitin mieliä ja söin sieniä. Poltin sätkää ja unelmoin, miten kovasti vetäisin nekkuun lääkärismies-jätkää. Hihiih.

Vielä kun olis ollu kermaakin niin tän päiväinen -uusia perunoita ja kanttarelliskastiketta ruokani olis ollu namimpaa. Käy se näinkin. :)

Vahvempana:

"Palaan itseeni tuhansien vuosien takaa. Minulle on tapahtunut jotain."
-tulisoihtuli

Hiukan siistii! Saan oman päiväkirjan. Päivän kohokohta.

Nyt tuli pitkä hiljaisuus ku tajusin, että niin, saan kirjottaa. Mut sit hokasin, että no sviddu, mähän en lukenut niitä ohjeita tosta, siinä oli jotain sääntö-lässytystä, ni enhän mä voi tietää _mitäkaikkea_mä tänne saan kirjoittaa. En suinkaan kaikkia ajatuksia, sen verran fiksu mäkin olen, ettei irc-gallerian päiväkirjaan saa ihan täysin rehellinen omien ajatustensa kanssa olla. Johan ne valittaa oletuskuvista ja bannailee porukkaa.

Jäin vaan miettimään, että okei, irc-gallerian historian ja alkuperäisen rakentamisvisioon kuului lähinnä valottaa naamoja irc-nickien takana, mutta johan sen jo tietää erkkikin, että mukaan on tullut ihan hirveästi paljon muuta. Niin paljon, että pitää olla oma hierarkia ja säännöstö. Tää on kuitenkin niin kauheen hauskaa tää naamailu täällä, etten millään malta lopettaa. Joten okei, luen säännöt ja kirjoittelen vasta sitten.


Palaillaan, päiväkirjani

Rakkaudella; Minä <3