Kaksi viikkoa menny poukkoillessa siellä täällä, pää vielä reissuista rähjääntyneenä, sekaisinkin kai. Tällee aamupuntin jälkeen kun istahtaa koneelle on pää melko tyhjä, eikä oikein osaa mitään sanoa, vaikka tuntus siltä, että tekis mieli manata.
Jo taasen alkoi tuo eristäytyminen, ihmisiä on hyvä tavata tällee puolen vuoden välein, kerralla kaikki ja olla sit täällä korvessa.
Onni ja epäonni, eilen kun maha kurni pahiten, mitsu sanoi ettei jaksa enää. Ei alkuunkaan. Tuhahti kerran, eikä edes yrittänyt enää. Selkärangaton vinosilmä. Mut saipahan reissut tehtyä. Tuhat neljäsataa kilometriä, se on ihan hyvin se. SatanicZoo on tour. Kun olis rahaa ostaa se liekkibussi, ni olis tyylikkäämpää pöristellä, mut kuten tuli todistettua, kun osaa niin 2 koiran ja kissan kanssa voi mennä ja tulla, ajella ja olla mis tykkää, miten tykkää.
Aurinkoisia päiviä sais olla kyllä lisää, vois mutustella vattuja takapihalla. Sellanen keli kun Pälkäneellä ja Raumalla, aurinkoista ja ~25 lämmintä, ei kuumaa, mut lämmintä. On letkee, muttei flegmaattinen.
Rymy loukkas taka tassunsakin matkalla, tai eläinlääkäri sanoi, että se on ruhje vaan, "ohimennen" leikattiin kannuskynnet ja pallit pois. Kaikille koirille vinkiksi; kannattaa antaa kattoa sitä tassua, tai viiään eläinlääkäriin ja lähtee pallit samalla! Phuur. Nyt se on pää vadissa. Tötterössä. Koiramegafoni. Raukka-parka-ressukka osaa näyttää niin sydäntäsärkevän toipilaalta, että eipäkai auta kun heltyä, ottaa syliin ja naksu kerrallaan tunkea sitä ruokaa kuonoon. Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta pitää koiralla päässä tota antennia 10 päivää, mut kaipa se lääkäri tietää. Puheet takajalkojen tikeistäkin piti paikkansa, ni eipä vielä ole syytä epäillä.
Tänään olis kassien tyhjennys ja pesu. Tai siis pyykin pesu, sitä on niin järjettömästi, monta koneellista, elokuu, niin kylmä ja huono ilma, ettei voi viiä pyykkejä ulos kuivumaan.
Joskus maanantait tuntuu turhankin arkiselta.