IRC-Galleria

Khah, sainpas kuin sainpaskin ainaskin vähän. Niin, siis kaltsumussua päivitettyä. Sillisalaattia mä vihaan. Ja idiotismia.

Khah! Olen paras välttämään siivoilua, nyt meen ja teen sen, ja lakkaan uneksimasta orjista. Netti pätkii sitä vauhtia, että heikompaa hirvittää. Tai oikeastaan niin, että hitaampikin kyllä pysyy mukana. Tulee ihan mieleen ne chatttailyt sillon -98-99 kun ei himakoneissa ollu vielä 8 megan yhteyksiä... *nostalgista mutinaa*

Tänä talvena olis kiva lähteä johonkin kauemmas etelään, tai sitten sinne Islannin lähteille. Molemmista tulee kallista. Vaihtoehtoja on kaksi, säästellä ja mennä tai kehittää sivubisneksiä ja mennä. Sivut kuulostaa aina siltä luotettavimmalta vaihtoehdolta... Nopeasti laskettuna, jos kehtaa laskee min. n.300-350 päivä, ni sillon tarttis tehä ~12.3 päivää hhmmh.. Eli pari viikkoa jostain välistä repästä.

Eli pidempi reissu toteutuu vasta tammi-helmikuussa aikasintaan, ja sillon täällä on talvi parhaimmillaan, eikä sitä malttais hukata. Eli siis, joko joulukuussa, tahi maaliskuussa. Täytynee miettiä.

Jeah, kello on taas 07.0, aamulla. Elukat on aamupissinny ja aamupalaillu. Mahtista. Kyllä tää aamukahvi aamulenkin jälkeen on vähemmän itsetuhoinen ku se,et koittas juoda kahvin ja kestää se härvellys, mikä näillä kahella on ku joutuvat takakoivet ristissä herättämään mahdollisimman paljon huomiota. Kissa ei sentään vielä säädä ihan samallalailla, mut rääkyy kyllä oven takana siihen malliin, et tyhmempikin tajuais, et ministeri pää keisari tahtoo ulos.

Iitulla on (vasta) tänään 1-vuotissynttärit, mikäli on siinä mielessä varsin erikoista, että sillon kun se haettiin jäin jotenkin siihen uskoon,että se olis jo päälle sen vuoden. Hällä kun ei virallisia bokseri-sakemmanni papruja ole. Eniveis, eilen tuli sähköpostia, että nyt tarttis hakkee niitä possukorvia. Näyttää tulevan niin kaunis päivä, että saatampa innostua tuonne metsään loikkaamaan jahka aamukamotuksesta selvitään, josko vaikka rymyn takatassuje********n tikit olis jo niin parantunu, että uskaltaa lähteä.

Eilinen ei mennyt aivan näin putkeen, koko päivän kestävä mahapoltto. Pitää kuulema vetää perus-maustamattomalla safkalla, vähentää reilusti kahvia ja lisätä jugurtti. Gee, en olis tajunnu. Niin, en tosiaan, kun aina pitää vetää kaikki tappiin asti.

Sit sain puhelun, olis pitänyt lähtee Jyväskylään hoitamaan remontti pois alta kun remonttimies oli siellä säätäny omiaan ja ollu teillä tietämättömillä pari päivää. Furer itse olis maksanu all costs, wich is nice, muttaku tämä sirkus starttaa (vuokra-autolla) Jyväskylään, ni se on se 450/viikonloppu kaikki muut kun bensa ja autonvuokra kulut. Migreeni, eikä migreeni lääkkeitä, no opimpahan uusimaan reseptini ajoissa ja jälleen kerran varmistavan sen, ettei pääse tabut loppumaan. Iltaan mennessä oli jo selvää, että ei starttaa Onkamon saumausseura. Realitychek: ei niin kovasti paljon ole järkeä siinä. Eiköhän yks Ami saa sen loput 70 neliöö saumattua ja ne kattolistat viikossa hakattua paikalleen.

Ärsyttävää, ku sitä Keravan puhelua pittää venailla, ku sin soittaa, ni aina kuulostan yhtä malttamattomalta; jet, vieläkin pittää siis vaan odotella, se odottelu ei tunnetusti ole mun vahvimpia puoliani. Puhelin taskuun ja niin, tosiaan, sit kun laittaa sen puhelimen taskuun, tulee sisälle ja laittaa himalöksyt, ni on hyvä muistaa ottaa se puhelin pois sieltä taskusta, ettei käy niin, että se unohtuu sinne ja löytyy vasta kun on laittamassa housuja pesukoneeseen. No, eipä sillä, ei ollu edes äiti koittanu soittaa.

Mulla olis raparperiakin, pitäis varmaan koittaa tehä jotain raparperipiirakkaa ku ei pääse hakee kaupasta mitään kahvin kanssa ja nää herra ja rouva tapiiri tuovat sen bensapumpun tänään. Katoaa tuo reaalimaailma kun ehti jo tovi kulumaan, että täällä on ketään ihminen käyny, tarvii varmaan siivota. Ei enää muista millasta "normaalisti" pitäis olla. No en tosin sit tiedä, tätä tuskin voi normaalina ottaa kun pihalle kun ajaa, ni siinä roikkuu ekana ulkorakennuksen seinällä se ristiväärinpäin-tuikku-muratti . Keittiönkaapin ovessa on liekit -vieläpä ihan itse sekoipäissäni siihen värkänneenä. Whi-pii! Ehkä olis aika jo vähän skarpata. Tänään vois noi etukaiuttimet saada aikaiseksi ja hakea sitä kettinkiä varastosta, en mä sittenkään tee niille tolppia, ne tulee katosta roikkumaan -ja jos se on huono idea, ni keksin sit vielä jonkun vaihtoehdon, ettei tartte esittää ettivänsä niitä uusia kuvisahanteriä jotka mä pistän:" tänne talteen, ni sit kun tarviin, ni tiiän tasan mis ne on". Autotallissa eivät ainakaan olleet... *mutinaa* Naisenlogiikkaa ei kannata käyttää kun on kyse työkaluista, miehen logiikalla ne olis varmaan jääny tohon keittiönpöydälle ja siitä löytynyt, mut nyt latoin ne talteen, enkä löydä. Tunnen oloni taas varsin fiksuksi. Moottorisahan teränterotusoperaatio voi kyllä olla keittiön pöydällä toista kuukautta muttei 4cm x 6cm:n teräpakkaus. *lisää mutinaa*

Ainii ja kissan ikkunasta kulkulaudankin voisin saada aikaiseksi.


Näyttää siltä, että tulee taasd kyhäilypäivä, nää on aina kivoja. Pää sekasin, musiikki soimaan, elukat pihalle ja autotalliin askartelemaan! Heti ku netti pätki nii alkaa tuo muukin tekeminen kiinostaa. :D

Hyvää päivää odotellessa... :)

Paskaa päivää, paskan päivän perään.
Hyvin alkoi taas, ensin lupaili, sade ropisteli mukavasti peltikatolle, sit kun avaa silmiä ni kolme karvasta tulee naamalle. Ei pelkoa, että kuppia kahvia vois juoda rauhassa. Join kuitenkin, vaikka hyrskäämisen seurauksena sainkin osan kahvista päälleni. Meni reisille, sisäreisille.
Siitä sit napakka aamuraivari, koissut pihalle ja kappas, eikös siellä joku tampio vetele ajokoiriensa kanssa, rymy sai elämää suuremman hepulin, tietenkin uroksena häne ei reviirillään voi toisia uroksia sietää (ei siis ole koirakaan järin sosiaalinen) ja Iitu munan perässä tyrkyttämään persetään, koirien omistajalle se tietysti rähisi, mut hyvä niin, eipä jääny taaskaan naapurin eukko lässyttämään mistään piirakoista. MÄ EN OSAA LEIPOA.
Niin, että ihan hyvä sittenkin.

Illat venyy aina niin pitkäksi, että aamulla ku pittää nousta alkaa ahdistamaan. On ihminen tyhmä, puoli tahallaan venyttää ittensä väsymyksen ja hulluuden tuolle puolen, tekis mieli vetää jo heti aamusta pää sekaisin. Mut jos perinteiseen suomalaiseen ja länsimaiseen pääsekasin-kulttuurin vielä yrittäis ittesä unkeapunkea, niin vois sitä lauantaita odotella. Tänä viikonloppuna ei onneks tarvii lähtee mihkään. Enkä aio niin tehdä, vaikka joensuussa satais pieniä n**k*r*itä taivaalta telotettavaks. Tai rahaa. Ihan sama. En lähe. Suljen portin ja istun kivääri kädessä rappusilla, satoi tai paistoi. Se ken koittaa tulla portista huutelemaan, teloitetaan ensimmäiseksi. Jahka saan sen kaasukammion tohon pihasaunaan kyhättyä, pitää vaan listiä perinteisellä Irakinarmeijan niskalaukaus-tyylillä.

Väsynyt siis olen. Ainakin. Ja turhautunut ja nälkäinen. Tänään taitaa olla aivot narikkaan -päivä, kauheasti paljon odottaa, että puhelin sois, mut toisaalta toivoo, ettei se soi. Kauhia dilemma.

Kaipa niitä töitä ehtii huomennakin tehdä. Vituttaa vaan, ku jos luistelee duuneista olkkarin nurkkaan, ni ei ainakaan tuu mistään lisää rahaa ja jo tossa pihassa nuo kaks auton raatoa makaakin. Itestä se kiinni on, tiedän mä sen, suuntaakin pitäis vaihtaa, mut jotenkin sadepäiviin sopii paremmin vitutus ja apatia, ni empä taida viitiä.

Rupeen taiteilijaks ja inspiraatiota odotellessa rustaan penttejä kattoon ja invertedcrosseja ikkunoihin. Tai sit vaan penkkaamaan. Tänään voi koittaa ottaa maksimeja, eli huomenna on taas aihetta vikistä kun on paikat kipeänä.

Tyhmän ihmisen autuutta ei mikään korvaa!

Ei, ei siitä tullut aivan niin kivaa. Mutta opinpa taas paljon. Eipähän tarvii Raumalle mennä ennen lokakuuta, silloinkin vain juhlistamaan sitä, että mulla on sisko. Syntymäpäiväisiä siispäs niin. Mitä sillekin sitten 30-vuotislahjaksi, arkku vai uurna? En osaa päättää, siirrän päätöstä tuonemmas.

Kaksi viikkoa menny poukkoillessa siellä täällä, pää vielä reissuista rähjääntyneenä, sekaisinkin kai. Tällee aamupuntin jälkeen kun istahtaa koneelle on pää melko tyhjä, eikä oikein osaa mitään sanoa, vaikka tuntus siltä, että tekis mieli manata.

Jo taasen alkoi tuo eristäytyminen, ihmisiä on hyvä tavata tällee puolen vuoden välein, kerralla kaikki ja olla sit täällä korvessa.

Onni ja epäonni, eilen kun maha kurni pahiten, mitsu sanoi ettei jaksa enää. Ei alkuunkaan. Tuhahti kerran, eikä edes yrittänyt enää. Selkärangaton vinosilmä. Mut saipahan reissut tehtyä. Tuhat neljäsataa kilometriä, se on ihan hyvin se. SatanicZoo on tour. Kun olis rahaa ostaa se liekkibussi, ni olis tyylikkäämpää pöristellä, mut kuten tuli todistettua, kun osaa niin 2 koiran ja kissan kanssa voi mennä ja tulla, ajella ja olla mis tykkää, miten tykkää.

Aurinkoisia päiviä sais olla kyllä lisää, vois mutustella vattuja takapihalla. Sellanen keli kun Pälkäneellä ja Raumalla, aurinkoista ja ~25 lämmintä, ei kuumaa, mut lämmintä. On letkee, muttei flegmaattinen.

Rymy loukkas taka tassunsakin matkalla, tai eläinlääkäri sanoi, että se on ruhje vaan, "ohimennen" leikattiin kannuskynnet ja pallit pois. Kaikille koirille vinkiksi; kannattaa antaa kattoa sitä tassua, tai viiään eläinlääkäriin ja lähtee pallit samalla! Phuur. Nyt se on pää vadissa. Tötterössä. Koiramegafoni. Raukka-parka-ressukka osaa näyttää niin sydäntäsärkevän toipilaalta, että eipäkai auta kun heltyä, ottaa syliin ja naksu kerrallaan tunkea sitä ruokaa kuonoon. Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta pitää koiralla päässä tota antennia 10 päivää, mut kaipa se lääkäri tietää. Puheet takajalkojen tikeistäkin piti paikkansa, ni eipä vielä ole syytä epäillä.

Tänään olis kassien tyhjennys ja pesu. Tai siis pyykin pesu, sitä on niin järjettömästi, monta koneellista, elokuu, niin kylmä ja huono ilma, ettei voi viiä pyykkejä ulos kuivumaan.

Joskus maanantait tuntuu turhankin arkiselta.

Raumalle,Raumalle,Turkuun, Helsinkiin, Raumalle!!!

Pitkästä aikaa pääsin taas sisään siihen "siistii, viikonloppu"-fiilikseen.

Vituttaa ja ahdistaa se kaikki mitä Raumalla, Turussa ja Helsingissä on. Ihmisiä. Toisaalta jännää kun näkee Janneja ja mommoja ja siskoja ja Nikoja ja ja eskojakin kenties, toisaalta ahistaa tai pelottaa, että mitenkäs sitä pärjää enää ihmisten kanssa. Osaanko mä puhua? Jos joku kysyy jotain, mitä mun pitää vastata? Millasia ajatuskia ihmisten lähellä saa olla, millasista saa kertoa?

Vissiin kaikki satanisti, lapsi/eläinporno ja huumeet on edelleen laittomia -joten paheksuttuja? Okei, eli semsii en ajattele, enkä lotkauttele. En.

Entä miten on toi seksinlaita? Joko kassaneidin huumorintaju kestää sen: "mikä on ku ei lähe? pitäiskö sunkin avata yks nappi tosta keltasesta kauluspaidastas ja laittaa punaset push-up:it, jos joku peruskeke-kullervo sua sitten säälistä panis, näytät sä sentään 16 - vuotiaalta whitetrash-pissikseltä." Olen kuullut pissisfetissistäkin. Mitä vittua? Ihan älyttömän siistii kun on valkoset levikset(perseestä vihreet) ja kultanen blin-bling toppi, mis on vieläkin sitä hesen punasta majoneesia. Siis tosi kiihottavaa. Alistusmielessä sen jotenkin tajuaisin. Tykkäis olla vanhempi. Semi-reippi-fetissi. Panis kännistä ellua, levikset puolivälistä takaapäin kuivana kakkoseen. On päiviä kun haluis olla mies. Monikaan pissis ei syty mulle, eikä ainakaan lähtis mun mukaan, vaikka ostasinkin kadetin tai jopa perus-bemun, valkosen, mustilla karvanopilla.

Niin, siis, enivei. Täytyy toivoa, et on ihanat kelit, mikään ei ole mukavempaa ku hengailla jannen kanssa jossain nurtsilla ja jutella niitä näitä. Ei oo kiire mihenkään, on vaan se hetki, se meneillään oleva juttu, lämmin ja vitun hyvä mieli. Puhumattakaan siitä, että pääsee mummolaan, etupihalle, makuulleen niihin vanhoihin hetekoihin ja lukemaan suomen ensimmäisiä aku-ankkoja. Oijoi. Tästä tulee niin kivaa.

Rauma, here I come! :)

Ehkä ihan paras aamu aikoihin taas. Aurinko paistaa ja on lämmintä -kesäsen lämmintä. Ei yhtään kylmä-kylmä, vaan lämmin, raikas, snadisti kostee ilma. Mikäs tässä on juodessa kahvia.

Jo torstai. Huomenna perjantai. Raumalle pitäis lähteä. Vois lähteä vaikka heti, vaan ei kun se on mahotonta. Toisaalta, olishan se sääli näin hieno päivä autoillessa tuhlata.

Ajatukset taas vähän kirkkaampana. Vaihtelua sekin. Olo melko tasapainoinen ja virkeä. Tästä aamulenkille ja kevyt puntti, sillee, et veri lähtee kiertämään ja naama vääntyy väkisinkin virneelle. Kaurapuuroa ja mustikoita aamuauringossa. Ei ihan kauheen paha mieli. :)

Ainii; ja sit tuli paha mielikin jo :http://uk.youtube.com/watch?v=MxozxknmDO8 On se vaan eriveijari.

Hyvää nimipäivää minä. Täällä sä oot keskellä et mitään yksinäs kun voisit syödä mansikkakakkua ja juoda kahvia mummolan pihalla auringonpaisteessa. Tai jonkun muun.

Maanantai, 21.07.07;

Satoi vettä heti herätessä. Kahvia, normisetit aamupaskoineen. Viikonlopusta pökertyneenä.
On niin kamalan raskasta päästää irti viikonlopuista. Viikot on niin harmaita aina, nytkin kun kattoo ulos, ei paljoa suomen kesä lämmitä, eikä se edes kuivaa sitä minkä kastaa, suomen kesä jäädyyttää sen.
Sataa sillee vittumaisen tiheesti, ei lujaa, ei hiljaa, mutta paljon.

Mä olin aina unelmoinu eläväni jonkun kirjahyllyssä lasipallon sisällä. Sellainen pieni linna, söpö vaaleatukkainen prinsessa ja kevyt lumisade. Ei tällee rutja satanisti eläintarhassa, keskellä ei mitään ja yleensä 10cm:n kyrpä otsassa. Niin, ja sataa pirusti vettä ja aina on kuraa joka paikassa.
Hassua, eikä mua edes haittaa, vaikken ole ihan varma olenko mä lasipallossa vai en, niinkauan kun se ei menoa haittaa, ni paskaaks tässä.Miks kummassa kuluttais energiaa maailmanparantamiseen kun voi olla sikaitsekäs ja tehdä omasta elämästään mahdollisimman mukavaa.

Otin mukavemman asennon sohvalta, katselin nukkuvia koiria ja takanpäälle pyrkivää kissaa, puristin kahvimukiani, joka vielä sulkemalla kaikki muut aistit tuntui lämpimältä. Naksuttelin niskojani, lapojen välissä asti rusahteli, sit iso POOHM. Ja hetken olin taas hämilläni. Okei, tää ei ole enää hauskaa, sanoin itselleni ja sekosin hetkeksi. Eijh, en oikeasti kuvitellut, se on ihan totta -kuulen taas! Laitoin musiikkia ja voi perkele miten kaikki kuulosti niin hyvältä. Cannibal Corpsea tuutin täydeltä. Neljän päivän kuurous oli kokonaan takana. Tänään piti mennä korvan kanssa lääkäriin, no well, voin kertoa, että vaikka se heti huomenna olis taas kipeänä, ni silti jätän menemättä.

Oli pakko ruveta miettimään, et okei, elämästä mukava; prosessing: Lista: Maanantai:
+peräkärry!
oma säkki himaan
oma penkki himaan
jos muistaisin soittaa karjalan-betonille, ni peräkärryllinen mursketta ja pääsee terassille
grillamaan
+kamera!
vielä 3 tuntia ja pääsen taas räpeltämään oikealla kameralla

+mustikat!
jos muistan ja jaksan ni saan mustikkapiirakkaakin
+Latexit
jos tulee fiilis ni ne on pesty ja kuivana
+Kiteellä on stuntti-car-show!
se ei ole kun menemistä vaille nähty
+Rymyn ja Iitun aamulenkki!
Ensimmäinen kerta kun oltiin kaikki 4, mie,iitu,rymy ja leo koko aamulenkki yhtä lössiä
(lähinnä oli kivaa kun leokin tulin koko matkan metrin eessä tai metrin perässä)
En kilahtanut kertaakaan koko kahden tunnin aikana
+Ei tarvii pahemmin siivota kun eilen imuroin ja siivosin tiskit
Kahvia on
Tupakkaa on
Netti ei pätki
Kone ei jumita jatkuvasti


-koiran ruoka on melkein loppu
-kissan hiekka on melkein loppu
-täytyy muistaa ostaa joensuusta se ajastin
-Leo kasvaa niin nopeasti
-rahaa ei o ylimäärästä
-jokapaikkaan pitäs tänään ehtiä, mut mihinkään ei nappais lähteä

Plussat on niin paljon isommat kun miinukset, et mä luulen, että jatkan tätä elämistä ja lakkaan murehtimasta kaikkea yhtenä päivänä. Sitäpaitsi, lakkas satamasta. Lisää kahvia ja tupakkaa. :)

Tänään pahoitin mieliä ja söin sieniä. Poltin sätkää ja unelmoin, miten kovasti vetäisin nekkuun lääkärismies-jätkää. Hihiih.

Vielä kun olis ollu kermaakin niin tän päiväinen -uusia perunoita ja kanttarelliskastiketta ruokani olis ollu namimpaa. Käy se näinkin. :)

Vahvempana:

"Palaan itseeni tuhansien vuosien takaa. Minulle on tapahtunut jotain."
-tulisoihtuli

Hiukan siistii! Saan oman päiväkirjan. Päivän kohokohta.

Nyt tuli pitkä hiljaisuus ku tajusin, että niin, saan kirjottaa. Mut sit hokasin, että no sviddu, mähän en lukenut niitä ohjeita tosta, siinä oli jotain sääntö-lässytystä, ni enhän mä voi tietää _mitäkaikkea_mä tänne saan kirjoittaa. En suinkaan kaikkia ajatuksia, sen verran fiksu mäkin olen, ettei irc-gallerian päiväkirjaan saa ihan täysin rehellinen omien ajatustensa kanssa olla. Johan ne valittaa oletuskuvista ja bannailee porukkaa.

Jäin vaan miettimään, että okei, irc-gallerian historian ja alkuperäisen rakentamisvisioon kuului lähinnä valottaa naamoja irc-nickien takana, mutta johan sen jo tietää erkkikin, että mukaan on tullut ihan hirveästi paljon muuta. Niin paljon, että pitää olla oma hierarkia ja säännöstö. Tää on kuitenkin niin kauheen hauskaa tää naamailu täällä, etten millään malta lopettaa. Joten okei, luen säännöt ja kirjoittelen vasta sitten.


Palaillaan, päiväkirjani

Rakkaudella; Minä <3