Huhhuh.. Olin lenkkeilemässä Karjalohjan metsissä ja ihastelin kaunista metsämaisemaa, kun yhtäkkiä jotenkin onnistuin kolaroimaan jonkun pienen peuran kanssa! Perkele, yritti potkaista takakintuillaan mutta onneksi sain kädet väliin ja onnistuin heittämään otuksen turvallisen etäisyyden päähän ja Bambi tajusi omaksi parhaakseen painua käpälämäkeen.
Jatkoin sitten lenkkiä vähän skarpimpana ettei vastaavaa enää tapahtuisi.. Mutta mitä helvettiä?! Siitä suunnasta johon se peuranpentu katosi alkoi kuulua kovaa puiden rytinää. Alkoi vähän pelottamaan ja menin puun taakse piiloon ihmettelemään, että mikä sieltä on oikein tulossa. Se oli kenguru. Eikä mikä tahansa kenguru, vaan helvetin iso sellainen! Sen kaula oli puiden latvojen korkeudella ja se selvästikin etsi jotain. Se ei hyppinyt vaan tallusti sellaista ihme pingviinikävelyä ja kaatoi puita tieltään. Megakenguru alkoi olemaan jo vaarallisen lähellä, joten pinkaisin juoksuun. Se näki minut heti ja nappasi kiinni pitkällä kädellään. Siellä se höykytti minua puurajan korkeudessa ja tuijotti minua isoilla tummanruskeilla nappisilmillään todella vihaisen oloisena. Hetken se minua siinä retuutti ja sitten heitti minut pois. Lensin puurajan yläpuolella varmaan joku viisikymmentä metriä (oli hienot maisemat muuten ilmalennon aikana) ja osuin kuusen latvaan josta nappasin kiinni. Kiipesin (eli putosin) alas ja näin lähellä kivikon jota kohti lähdin piilopaikan toivossa juoksemaan, koska havaitsin että mahtikenguru tuli taas kipakkaa ravia minua kohti. Suojauduin juuri ajoissa kivien alle ja väliin kun liekit syöksyivät koloni suulle. Se saatana osasi syöstä tultakin! Loppuja en oikein kunnolla muista, mutta hengissä ja vammoitta heräsin sängystäni.