On vuosi-91, jutellaan sun vuoteessa,
Ja vielä luullaan, että saadaan se uuteen vaihtaa,
Ei aavistustakaan kuinka väärässä ollaan...
Saatu kuukauttakaan,
Olen kaksitoista ja uskon sinun totuuksia.
Sama veri meissä virtaa,
Sen vielä tuut huomaamaan,
Ja vaikka heikkouteni ja hulluuteni näytän,
Niin ota minut tosissaan.
Jäljet vuosikymmenen nyt alkaa paljastumaan,
Se mitä tarkoittaa piirteet nää omistaa,
Pitäiskö taistella vastaan lujempaa...
Niin turhaa,
Enhän halunnut sulkea silmiäni sinultakaan.
Sama veri meissä virtaa,
Sen vielä tuut huomaamaan.
Ja vaikka heikkouteni ja hulluuteni näytän,
Niin ota minut tosissaan...
Mut kokonaan...mun heikkoutta...koita jaksaa..
Enhän mä oppinut koskaan häpeämään sinua,
Olin kaksitoista ja uskoin sinun totuuksia.
Sama veri meissä virtaa,
Sen vielä tuut huomaamaan.
Ja vaikka heikkouteni ja hulluuteni näytän,
Niin koitetaan jaksaa.