IRC-Galleria

Kun netissä vilkuilee blogeja niin useimmat tuntuvat olevan täynnä kyselyitä ja listoja.

Näyttää ilmeiseltä että blogeja tehdään vain ajantäytteenä, vähän kuin sanaristikoita ratkottas. "Hmm mikäs se mun lempisuuteluasento olikaan.." Aivojumppaa. 3-4 aivosolun verran per kohta.

Tuttujen on sitten mukava vakoilla mitä kukin on vastannut. Mutta tuntemattomille tollaset blogit ei juuri anna. Paitsi jos on kiinnostunut ihmisestä.

Harva käsittelee blogeissaan mitään kovin henkilökohtaisia tai kiinnostavia asioita. Vaikka sekin olisi melko luontevaa. Eihän useimmilla blogimerkinnöillä ole kuin 0-3 lukijaa.

Siksi onkin tosi helppoa tehdä blogiaan itselleen ja omista motiiveista käsin. Usein siis tyhjän ajan täyttö edes jotenkin "järkevästi". Kuten esim minä nyt tässä. Katsopa millaisen lauseen kirjoitin sinulle. Ja jopa tällaisen, pidätkö tästä sivulauseestani? Entä aitbneastsknhdd?

Ja. Mitäs blogit ovatkaan? Nettipäiväkirjoja. Jotain mitä ihminen tekee itselleen, mutta netissä.

Vaikkakin luonne on hyvin eri. Siinä missä yleensä päiväkirjassa kommentoidaan päivän tapahtumia ja omia mielenliikkeitä ja tunne-elämää, niin nettipäiväkirjoissa kerrotaan millaiset sukat on jalassa ja mitä jugurttia on jääkaapissa ja mikä kappale tällä hetkellä soi.

Olisiko mitään nolompaa kuin joku saisi käsiin jonkun toisen ihkaoikean päiväkirjan, joka olisi lukitussa kaapissa ja salakoodilla kirjoitettu. Ja ratkoisi sen koodin, ja huomaisi että lauseet on vain "Tänään minulla oli päällä punaiset stringit" ja "Lempihoroskooppini on leijona". Kumman kannalta se olisi nolompaa?

Ulkona on ankean oloinen sää.

Laitoin juuri tekstiviestin joka kuului "2KK K".

Ei pitkä tai monimutkainen, mutta se voi mullistaa vaikka mitä.

Helluntainahan tänne siis tuli vaihtoehto ilmoittaa siviilisääty. Eli varpaan mittainen askel deittisivuston suuntaan.

Olen ollut täällä 7v ja tavannut vain 7 ihm.. naista.

1 - 2002 kesäkuu. Oli välikulkumatkalla ja tarvitsi yöpaikan, oltiin juteltu ircissä muutamat kerrat (ainoat kerrat kun irciä oikeastaan olen käyttänyt) ja suostuin, nainen oli 150kg painava huumeaddikti...
2 - 2005 huhtikuu. Olin laittanut ainoalle naiselle kahvi-yhteisössä joka myös asui Kuopiossa että on mun lisäksi ainut Kuopiosta siinä yhteisössä. Oletti että se oli treffiehdotus. Parin viikon päästä sovittiin että otan siitä valokuvia. Vähän ennen sitä se oli oharitkin tehnyt, no ehtipähän lumet sulaa niin vähän parempia kuvia tuli.
3 - 2005 lokakuu. Olin treffeillä Kalliossa ja nainen töissä ja tarvitsin seuraa joten tekstasin eräälle mese-tutulle johon tutustuin täällä, että lähtis oppaaksi tms. Suostui.
4 - 2007 kesäkuu. Täällä juteltiin, taisi valokuviani kommentoida. Väiteltiin jne. Meseen pyysin lisäämään. Melko pian sovittiin tapaaminen, en muista millä mielellä, tai miksi.
5 - 2007 heinäkuu. Ainut näistä joka on sovittu romanttisessa mielessä (ainakin mun puolelta). 2kk oltiin kommentoitu toisiamme ja mesetelty, ehkä tekstailtukin parit kerrat.
6 - 2007 heinäkuu. Joulukuussa oli lisänny mut Meseen täällä ja sanoin että ei oo ketään lähtemään baariin ja sanoi että voi lähtee mun kanssa, 2 muutaki sillä oli mukana, tai joku kaveripariskunta.
7 - 2007 elokuu. Tunnisti minut baarissa. Ei siis sovittu tapaaminen mutta kuitenkin tätä kautta. Jatkossakin jotain, vaikkakaan ei sitten kuitenkaan hirveästi.

Niin. Siis 7 vuodessa 1 romanttisessa mielessä sovittu tapaaminen tällä sivustolla. Vaikka olen mielestäni ollut tosi aktiivinen. Ja kiinnostava. JA vastustamaton. Ja vaikka täällä on lähes puoli miljoonaa käyttäjää.

Voi olla että nyt kun pääsen selailemaan sinkkupopulaatiota niin alkaa toimimaan paremmin kuin 1 per 7 vuotta -tahtia.

Ehdotin ylläpidolle jo 3-4v sitten eikö voisi omissa tiedoissa olla myös siviilisääty-kohta.

Tässä on 2 vaihtoehtoa. Heruukin jo 2kk päästä. Ja silloin vaan masentaa ettei tuota pykälää ois voinu lisätä tänne jo monta vuotta sitten.

Tai sitten ei heru tuonkaan avulla.

Mutta sen huomasin eilenkin että kunhan vaan loggautuu tänne ihmisten aikaan niin melko pian alkaa Kuopion naisia näkyä vieraskirjassa. Kai se on mukavaa selailla loggautuneita oman kaupungin vastakkaisen sukupuolen sinkkuja.

No kohta näen henk koht että miten hauskaa oikein..!

;]

M-n k-i
t-o s-a
s-t k-n.

Minulla on Irc-galleriassa (piilossa) kuva jonka järjestysnumero on 11716. Lisäsin juuri kuvan jonka järjestysnumero on reilut 82 miljoonaa.

Liityin irc-galleriaan heinäkuussa 2001 jolloin täällä oli ehkä 2000 käyttäjää. Useimmat tuntuivat vaan käyttävän tätä sivustona jonne laittaa kuva/kuvia että voi sitten jaella linkkiään Kissin chatissa.

Kissin chattia ei ole moneen vuoteen ollut. Ja muut chatit eivät vastaa sitä. Muissa chateissa on sama tylsä juntti vakiporukka. Kissin chattiin useimmat osallistuivat koulutunnilta/töistä käsin. Siksi se oli vähän kuin baarit, ei koskaan tiennyt keneen törmää.

Kiinnostaisi tietää montako Kiss-vauvaa maassa on. 1998-2001 tuntui useimmat suhteet (ainakin noin 15-20-vuotiailla) alkavan Kissin chatista. Jos 3% vauvoista jotka syntyi 1998-2003 on Kiss-vauvoja niin se tekee 9000.

Irc-galleriavauvoilla menee kauan että kirivät tuon. Ilmapiiri on erilainen. Hakuehtoja löytyy, väkeä löytyy, vaikka mitä vimpainta löytyy, mutta ilmapiiri on vähän sama kuin joku jossain juttelis kaveriesa kaa salaisessa loosissa. Ilmapiiri johtaa siihen että lähestymiset on parhaillaan tasoa "kiva kissa sulla" ja sitten useimmiten juttelu hiipuu vähitellen. Vaikka molemmat ois kiinnostuneita toisistaan. Toisaalta jos se toinen ois ekana laittanu että "hei lähe mun kaa tivoliin" niin se toinen ois saattanu pitää sitä hulluna tms. Mennä nyt kaverienkaajuttelusivustolla tollasta sanomaan suoraan puskista.

Treffisivustoilla taas romanttissävyinen lähestyminen on se normi. Jolloin kukaan ei juurikaan ajattele uskaltaisko sitä ees sanoo mitään. Enemmistö kiinnostuksista nousee pintaan. Tämä johtaa siihen että naiset saa useita ehdotuksia päivässä. Se johtaa siihen että useimmat naiset löytää suhteen 1-2 kuukaudessa.

Ero suhteen löytämiseen Irc-gallerialla ja treffisivustolla on sama kuin menis puistoon istumaan ja menis baaritiskiin eteen istumaan. Toinen vaan toimii paljon paremmin. Vaikka molemmissa vain istutaan. Ja vaikka ois samat vaatteet ja meikit päällä, toinen vaan toimii paljon paremmin.

Hiukan ilmapiiriä muutti täällä se että nyt voi laittaa onko sinkku vai mikä ihme. Mutta ei tästä silti tule kuin marginaalinen deittailupaikka. Parhaimmillaankin kuin kuntosali. Hiukan parempi kuin puisto mutta kaukana baarista.

Ja kun baareja on olemassa, miksi puistoissa tai kuntosaleissa pitäiskään olla baarimeininki.

Sain pientä vihiä siitä että kyllä tätä jo käytetään deittisivustona. Laitoin eka zoukkina herutussäädykseni että kihloissa (kahvinkeittimen kanssa tottakai). Vaihdoin että sinkku, niin 2 min päästä eräs samalta paikkakunnalta oleva eksyi profiilini vieraskirjaan. Eikä kyse ollut siitä että just loggauduin, olin ollut loggautuneena pari tuntia. Eli selvästi VIP joka selailee oman paikkakuntansa sinkkumiehiä. Metsästäjättäryys on kaunis asia. Ne jotka haluaa parasta selaavatkin vaihtoehtoja ja valkkaavat kiinnostavat jatkoon ja rupeavat jatkotoimenpiteisiin, vähän kuin telkkarin tosi-tv-ohjelmissa, askel askeleelta kohti multihuipennusta. Ei niin että niistä muutamasta yrittäjästä ottavat sen joka on vähiten huono. Idiootit tekee noin.

Ite selaan noita omia yhteisöjäni 1-2 kertaa kuussa. Ei siis kiinnosta sellanen jolla on ok ulkonäkö, useilla naisilla on, vaan sellanen jonka kanssa ois jotain yhteistäkin. Melko miespainotteisia yhteisöni ja harvoja kiinnostavia naisia siellä koskaan näkyy. Joskus kuitenkin joku, mutta eipä ne sit lämpene kuitenkaan (tai sit ovatkin oikeasti miehiä..?) Tadzio

Moni voisi olla eri mieltä baarien olemassaolon syistä. Ne on vaan paikkoja joissa tavata kavereita. Ne on vaan paikkoja joissa nauttia hyviä drinkkejä. Ne on vaan paikkoja joissa tanssia. Noin vastaisi naiset. Mies vastaisi että ne on paikkoja joista etsiä naista. Useimmiten ilmaisu olisi paljon suorempi, ehkä arvaatte millainen.

Eiköhän useimpien naisten pitäisi tiedostaa mitä miehet ajattelee baareista. Tällöin, kun nainen menee paikkaan, josta hän tietää useimpien miesten etsivän naista, on vähän epätotuudellista sanoa että menen vain tanssimaan. Haluaisinpa nähdä sen sinkkunaisen joka käy baarissa tanssimassa 50 kertaa putkeen ja häntä ei lähesty kukaan mies ja nainen on silti tosi tyytyväinen. Usein se on niin että vaikka lähestyy mutta ei kukaan kiinnostava mies niin nainen on silti epätyytyväinen.

Kun vain harva mies tanssii, miksei olisi erikseen tanssipaikkoja joihin pääsee vain naiset? "Kelle mä siellä sitte tanssisin kun ei ois miehiä ees katselemassa ja ihailemassa mun huippua vartaloa..?!"

No, joo. Tämän piti olla vain lyhyt paljastus. Pelkästään se mitä ekassa kappaleessa on. Mutta tuli kaupan päälle tällasia muitakin lauseita. Hyvää tuo kahvi.

Kukaan ei puhu nostalgiseen sävyyn Altavistasta. Kissin chatti on ensimmäinen nettiasia joka aiheuttaa ihmisissä nostalgiaa. Oi niitä koulutunteja kun... Yksikin kaveri usein kertoo tarinaa kun armeijassa ollessaan menivät Kissin chattiin ja esiintyivät blondipimuna ja sopivat treffit johonkin kasarmin eteen ja siihen tuli joku jamppa palloilemaan ja yhdessä sälekaihdinten takana naureskelivat sille...

Jos Irc-galleria lopetettas tänään, tästä tulis toinen nettinostalgian aiheuttaja.

Mulla taitaa olla galtsulainen jolle olen pelkkä booty call, eräänlainen Dollsi...

http://en.wikipedia.org/wiki/Booty_call

Hän aina tekstaa mulle vain humalassa. Oiskohan kolmesti käynyt puolen vuoden sisällä. "Moimisoot?" "Mäoon täs baaris ja tuli mieleen et missäköhän sä oot...."

SaiskoMukaSulta-viesteihinsä vastaan yleensä suht neutraalilla sävyllä. Tai sellasella josta ei käy kovin selkeesti ilmi mitä mieltä olenkaan.

Muutenhan ei olla oltu juurikaan yhteydessä kuin noina juomailtoinaan. Erittäin järkevää. Imartelee sikana kun minuun voidaan olla yhteydessä vain yli 1,2 promillen känässä. Nam.

http://en.wikipedia.org/wiki/Drunk_dialing

Hah, tässä sitä taas ootellaan sitä "sorge, en enää häirihe sua" -viestiä... Joo, etpä varmaan.

Miksi ei vois heruttaa niitä keitä on siellä baarissa? Miksi ottaa yhteyttä sellaseen kenet jo tuntee ja kenen numero ja meseosote on jo hallussa? Jos sellaselta haluaa jotain niin miksei vaan istus koneelle ja jois vähä kossua ja sitte tekstais/mesettäs? Ei ole järkeä mennä baariin heruttamaan jotakuta kuka sulla on Mesessäs. Etenkin kun se joku on ihan vaan kotosalla.

Baarissa pitäs heruttaa niitä keitä on ympärillä. Ja jos ei ole ketään niin pitää kävellä ympäriinsä. Ja jos ei näy ketään niin olet väärässä baarissa. Tai liian aikaisin, jolloin voi vähän odotella vielä. Tai jutella kavereiden kanssa säästä 2 tuntia.

"Pöllön silmät sijaitsevat suoraan eteenpäin, mutta pöllö pystyy kääntämään päätään salamannopeasti lähes 360 astetta."

Eikö olisi nopeampaa ja helpompaa vain katsoa suoraan eteenpäin. No, onhan se melko coolia brassailla. Mäpä osaan hirmu salamanäkisti kääntää päätäni 363 astetta (öh, tavallaan..). Mutta en Y-akselin suuntaisesti koska silloinhan pääni menisi rintalastani ja selkärankani lävitse. Koskisiko se enemmän turpaan vai ruhoon?

Kiitos Wikipedia näistä ajatuksista jotka minuun annoit.

Portterin kanssa
multivitatabletti.
On uusi vuosi.

Heitin noppia,
tuhat kertaa, join kahvin.
Sitten lähdimme.

Vaatteet ja panot
vaihtelee, sitä se on:
Sinkkuelämää.

Jos vain sattuisin
Ajan Suoneen minusta
tulisi Kamaa.

Maanantai, ööh ööh,
mitä tästäkin tulee.
ööh ööh ööh ööh ööh

Paperiviillon
saan nilkkaani kun yöllä
kuselle pomppaan.

Tänään Valaistuin:
keksin Mysteeriäänen
- sälekaihtimet!

Pinkki klemmari.
Mitä se tekee täällä.
Kenelle kuulunut?

Kunpa osaisin
vielä sinua edes
vähän kaivata.

Heitän homeisen
kinkun pakastimeen ja
unohdan joulun.

Nissan Sunnyä
kaunis blondi rapsuttaa.
Mieleeni jää hän.

Haaveillani vain
kilometrin pituiset
siivet. Ei päätä.

Sade harjailee
ikkunoita, pihoja.
Säädän äänet pois.

Unelmoin että
euroviisukarsinnat
katsot kanssani.

Tuoretta lunta
joen pinnalla, tai jään.
Kelluen? Maaten?

Tekevät työtä,
juovat viinaa, ja ovat
yksinäisiä.

Vitun naapuri!
Äänekäs kuin traktori,
paskemmat jutut.

Viikonloppuna
varpajaiset. Googletan
mitä tarkoittaa.

Turhaan yritin
minun tunteista sinuun
tehdä haikua.

Kirkko sumussa
työpaikkani edessä.
Kellot. Perjantai.

Tunti saunassa.
Vain yksi haiku - tavut
alkoi vittuilla.

Teen maihareilla
pihan lumeen hymiön
ja lähden Alkoon.

Näin Sandelsin pään
lipuvan palaverin
aikana ohi.

Sälekaihdinten
lomasta työnohjauksen
aikana Sandels.

Rekan kyljessä
valtaisa kikkarapää.
Olutenkeli.

Puheen solinan
ylittää Sandelsin pää.
Katseeni seuraa.

Oli niin tylsää
kunnes sotaherran pää
alkoi tuijottaa.

Jos inspiroituu
palaverissa, tuskin
on juuri huolta.

Aina kun pani
naista, mies kuvitteli
olevansa Style.

Liljasuitsuke
haisee Kalpan peliltä.
Mitä tämä on?!

Olo kuin jossain
limudiskossa. Vittu.
Irc-galleria.

Emme lentäneet
aurinkoon, nousimme vaan
portaita puistoon.

Kirjelaatikon
yllä käsine yksin,
yössä jäätyen.

Isoin unelma:
että joku näkisi
minussa minut.

Monet tyytyy jos
suhde enempi lihaa
kuin Fleshlight(tm):ssä.

Miten kaunista,
tiskialtaaseen kaataa
viimeiset kahvit.

Nukke pinkissä
kopiokoneen päällä.
En keksi mitään.

Kiitos kun pompit
televisiossani,
alaston nainen.

Tänään maistelin
ensimmäiset Irene
Partasen pizzat.

Tänään huomasin:
peukalonihan on kuin
minimaatuska.

Niin huojentavaa
antaa paperin olla,
hypätä sänkyyn.

Luin Pelimiehen
loppuun, mutta sinä jäät
päällimmäiseksi.

Punainen aukko,
se olen, sinut tahdon
nielaista pian.

Hänen kanssaan
pitkin sateenkaaria
hetken käppäilin.

En pääse nettiin.
Vasta se saa kuulemaan
sekuntisykkeen.

Unelmat ovat
kissanpentuja, ethän
teemumäkeile.

Linja-auto kuin
saaliiksi jäänyt sutii
ylös mäkeä.

Hauskimmat vitsit
mitä tiedän on minun
omat unelmat.

Popcorn per luoti.
Sellainen on Hollywood.
Jengii delaileezzzZZZ...

Tänään sen päätin:
karkauspäivänä tahdon
rakastua sinuun.

On taas maanantai.
Tyhjät hampurilaisboksit
teiden poskilla.

Se ei olisi
minä jos ei sinua
niin rakastaisi.

Suoltaisin näitä
keskitysleirilläkin.
Olisi hubaa.

Tarraan kaupassa
kaikkiin hedelmiin, on niin
ikävä sinuun.

Rekka heitä vie.
Useimmat vain tuijottaa
pelleretkuissa.

"Rakkaus"... Onko kuin
kaukoputkimaisema
meidän saarelle.

Jokainen hetki
on vaihe elämässä.
Vaikkei uskoisi.

Mustikkapiiraan
ostin hymyillen jälkeen
meidän treffien.

Sinut huomasin
ja sisälläni rakkaus
vihelsi pilliin.

Iltapäivä ja
vuori aivastuksia
sen sydämessä.

Unelma: että
voisi tuntea jonkun
kanssa että ME!

Tajunnanruoho
sormiesi hyväilyn
alla värehtii.

Monen tunnelin
halki saavun luoksesi
Karkauspäivänä.

Haiku, eräässä
maailmankaikkeudessa
uusi pisara.

Korvat läiskyvät
toisiinsa, kevätaamu
valkenee hiljaa.

Ilahdun. Kello
kaksi minsaa vähemmän
kuin ensin katsoin.

Tipuit kuin kissa
kuumalta taivaalta ja
istuit pöytääni.

Sydämeni kuin
veteen heitetty leipä
juhannuksena.

Sataa niin lujaa
kuin katu voisi syödä
tuon muovipussin.

Torin pintoja
kevät jedimiekoillaan
puhtaaksi siuhkii.

Ajatus että
olet täällä jossakin
saa lumoutumaan.

Kynä pursuilee
syntymäni hetkellä
sinä-runoja.

Naulaan roikkumaan
oma maalaus kuin talja.
Kaadettu tunne.

Post it -lappujen
liimassa taskujeni
sormenjälkiä.

Kurkun siipale
kahvinporojen päällä.
Kuin zombien pää.

On kevät eli
Michael Douglasin syke
koittaa minussa.

Kissanruokia
sadan kaakelin verran.
Mietin Afrikkaa.

Kaikki minulle
niin ladattua. Joskus
vain tyhjyydellä.

Mietin runoa.
Joku meinaa pöräyttää
mopolla päälle.

Maailma on kuin
yksi vitun iso Sims
potenssiin huh-huh.

Purtavat kumit
hankin, kassatytölle
sentit nöyhtineen.

Pitkäperjantai,
krapula, vaahtokarkit
silmillä lepään.

Heti kun äiti
rymistelee onnistun
vihdoin nukkua.

Boltsit pelissä
Classic-Erän jälkeen ei
tunnu niin miltään.

Sinä olet se
joka krapulapäivän
on mielessäni.

Yön ainoastaan
mietin kuolemaa ja nyt
ostan sukkia.

Ja viikonloppu
- innostaudun laittamaan
takin hengariin.

Haikun tavutus.
Viisi seitsemän viisi.
Niin helppoa.

Jyrki jos kuka
näkee keisarin kaikki
vaatteettomuudet.

Kauniisti pyörii
seitsentoista-vuotiaan
perse keväässä.

Odotin että
alkaisi rakkaus mutta
tapahtui sakkaus.

Itsetuntoni
hytkää tägeistä joita
Facebookissa saan.

Vessapaperin
onnettomat sydämet
pitsibraillea.

Meitä ei tehty
koneita varten, mutta
siltä näyttäisi.

Teen John Lennonit:
viikko peittojen alla,
flunssa Ononain.

Haikuja alkaa
taas tulla, siitä tiedän:
flunssa sillassa.

Näyteikkunan
kirkkaat nuket, edessään
harmaan vankeja.

Oman naiseni
tunnistan rankkasateen
halki hymystä.

Olen boheemi.
Vetelen yskänlääkkeet
putelin suusta.

Desinmitta jo
käytössä, joten tule
tiskaamaan pian.

Tarakan varjo
aamulla tosi kaunis
pubin seinällä.

Haluan olla
vartalosi connoisseur
vappuun mennessä.

Shift-näppäimellä
lepää nenäkarvani.
Sipautan piiloon.

Halaan tyynyä.
Kuvittelen sinuksi.
Hyi, höllyy liikaa.

Räkänokare
kuin alienrusina.
Ei, en kuvannut.

Kevät selailee
ohjepumaskaa. Väsyy.
Nähnyt niin paljon.

Mieluummin olen
oma itse ja yksin
kuin suosittu muu.

Mietin haikua
samalla kun ihailen
hauiksiani.

Muste paperilla,
yksi tapa hengittää,
olla maailmaa.

Neekerinpusun
tinapaperista tein
sinulle jotain.

Kaiken parhaan taas
haikuihini talletin,
sinua varten.

Uskomatonta.
Siitä on vasta vuosi.
Sinusta. Meistä.

Lasit makoili
tennissukkien päällä
yön, leppoisina.

En usko lainkaan
kotialbumiemme
kylkeytymiseen.

Oikea runo
on tehty sydämeen, ei
Upojen oviin.

Kiinnostaa nainen
joka on täynnä häntä
omaa itseään.

Kirjaston kirja
jätettynä lepäämään
mahallaan pöytään.

Kinkkuruisleipää
aloin syödä kun kuulin
Tapion kuolleen.

Vappuna katu
haisee muurahaisilta.
Riisun käsineet.

Toukokuu vaihtuu
jakaessamme sohvan.
Kaulassani lei.

Vappupäivänä
linja-auton äänessä
kesän jylinää.

"Palvelun rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä valokuviaan ja kommunikoida keskenään lukuisin eri tavoin."

Ne lukuisat eri tavat kommunikoida keskenään:

- kommentoida yhteisöä
- kommentoida kuvaa
- kommentoida kuvaa privana (vaatii maksullisen VIP-käyttäjyyden)

Jipii! Mahtavan monipuolinen sivusto.

"Käyttäjien keski-ikä on 20 vuotta. Käyttäjistä 60% on täysi-ikäisiä."

Vieraskirjani sanoo kuitenkin ihan muuta.

Edelliset vierailijat ovat 12, 13, 16, 16, ja 17v. Ja niistä joilla ikä ei näy, ovat kuvan perusteella 13-18v. Useinhan sen näkee jo nikistä. Kuka itseään kunnioittava täysi-ikäinen käyttää nikissään merkkejä kuten ^, ], |, ~ jne, tai kirjoittaa sen NäInnnn [toisaalta munkin nikki olisi noin kirjoitettu mutta kun se katkeaa jo ekan kirjaimen kohdalta - ja se päättyisi }}}}}-tulvakadenssiin].

Muutenkin kokemus näyttää siltä että enintään 20% vieraskirjani väestä on täysi-ikäisiä eli yli 18v.

Eli joko Irc-gallerian etusivu valehtelee, täysi-ikäiset käyvät täällä vain harvoin, tai vain kavereidensa sivuilla, kun taas teinipellet tykkää vakoilla vaikka keitä, jopa minua. Tai vain harvalla yli 18-vuotiaalla on vieraskirja käytössä.

Prosenteista voi laskea että täysi-ikäiset ovat joko 6 kertaa vähemmän aktiivisia, tai heillä on 6 kertaa todennäköisimmin vieraskirja ei-käytössä.

Mutta kuitenkin melko ihmeellistä. Voisi luulla että kun olen enimmäkseen yhteisöissä joiden luulisi kiinnostavan vain yli 20-vuotiaita että sitä kautta vieraskirjassani olisi samaa ikäjakaumaa.

Tai sitten yläastelaisista on hauska kokeilla kuka löytyy jos laitaa tohon nimimerkki-kohtaan jonkun yksittäisen kirjaimen.

Oletko koskaan miettinyt, että jos kukaan ei ikinä ois alkanu jutella tuntemattomalle, niin kellään ei ois kavereita tai ystäviä tai parisuhteita. Ois vain omat sukulaiset, nam nam.

En ole samassa koulussa kuin sinä, en asu kanssasi samassa talossa, en ole serkkusi x-säädön bändikaverin puolitutun pikkuserkun x-työkaveri (tai ehkä olenkin, todennäköisyydellä yksi miljardista), emme törmänneet baarissa niin että tuopit läiskähti parin pisaran verran kauluksille, tai torilla niin että rommirusinajätskilorot tyrskähti hiuksiin. Tuskin olemme koskaan kävelleet toistemme ohi, tai samalla kadulla edes kahden tunnin erolla, tuskin olemme koskaan olleet edes 5 kilometrin säteellä toisistamme. Paitsi jos asut Helsingissä, siellä kyllä käyn usein, mutta, puolisen miljoonaa muutakin on samalla ollut sen 5km säteen sisällä. Tai jos asut 5km päässä junaradasta, niin silloin ehkä myös, olen käynyt monessa Suomen kaupungissa junalla.

Mutta kuitenkin. Tuskin olet koskaan kuullut minusta mitään. Nähnyt minua laisinkaan yhtään missään. Havainnut minua mitenkään koskaan. Se oli joskus melko lähellä, välissämme oli ehkä vain 7 betoniseinää ja 2523 autoa ja 16237 ihmistä. Parhaimmillaan suurinpiirtein noin. Ja kun astuin sen jonkun luota ulos ovesta jonka luona olin Helsingissä käymässä, ehkä sinä juuri silloin astuit siellä 4,1 kilometrin päässä sisälle ruokakauppaan. Jonka seinät olivat ehkä tiilistä, joten ehkä silloin oli se kliimaksi, ihan pian sen jälkeen kuljit jo eri suuntaan kuin minä koska aloit suunnata pullahyllyä kohti. Siwan suunnittelija oli julma - olisimme voineet olla parhaimmillaan 3-4 metriä lähempänä toisiamme, 4121 metrin päässä toisistamme. Se on minun askelilla noin 4672 askelen verran, tai ei noin vaan tarkalleen, paitsi jos olen humalassa. Ja jos olisinkin ollut pullaostoksilla juuri siinä kaupassa juuri silloin, ja jos olisin osannut oikeat sanat, katseet, teot, eleet, ja sinäkin myös, niin jatkossa olisin ottaessani 4672 askelta johonkin suuntaan voinut ajatella monta hyvää asiaa sinusta.

Se kaikki jäi kuitenkin melko kaukaiseksi asiaksi silloin. Ja sekin "silloin" on vain hyvin teoreettinen käsite, hajanainen teoria.

Niin, ehkä se meni jotenkin noin, tai ehkä ei, se saattoi mennä vaikka miten, variaatioita löytyisi miljoonittain. Ehkä se on mennyt kymmeniä tai tuhansia kertoja jotenkin. Mikä on ollut se lähin hetki ja tapahtuma? Olemmeko joskus olleet jopa samassa hississä? No todennäköisyys on pieni, menen hyvin harvoin hissillä minnekään, edellinen kerta mitä muistan, ja silloin kyydissä oli toinenkin ihminen, on puolitoista vuotta sitten syksyllä. Hänellä oli oranssilapainen sählymaila, en muista hänestä enää mitään muuta.

Et ollut hän? Ei se mitään. Olit joku muu, joskus jossain, missä sitten olitkin. Varmasti jossain olit joku. Eikä sillä kai niin väliä että kuka tarkalleen missäkin.

Nyt olet kuitenkin siinä. Tässä. Et ole koskaan aiemmin ollut tässä. Täällä. TÄÄLLÄ. Ja tuo tuossa olisi vielä isompi jos voisi. Se olisi monitorin kokoinen, huoneen kokoinen, asunnon kokoinen, talon kokoinen, korttelin kokoinen. Ei se voi olla, mutta ehkä se riittää. Ehkä se silti täyttää tajuntasi ja mielesi ja jyskyttää siihen. Here. Här. Hier. Ici. εδώ. Qui. здесь. Aqui. Kaikkea et tajua, mutta tiedät silti. Tajuat eniten suomea, koska olet suomalainen. Niin minäkin olen. 5 304 833 meitä on, Wikipedian mukaan. Uskotaan sitä. Noista 5 304 831 ei ole sinä eikä minä. 2 on. Toinen niistä on minä. Ja sinä olet niistä toinen.

Ja vähän sama täällä, tummansinisellä sivustolla. 478 599 tunnusta; 1 minä - 1 sinä.

Niin, sitä ennen kaikkea olen sinulle. Hyvin todennäköisesti ensimmäistä kertaa mitään. Nyt sentään jotain. Mitä? Joku tällä www-sivustolla jonka profiilin kohdalle päädyit, askel kerrallaan, sivu kerrallaan, hiiren liike kerrallaan, kahvin ryystö kerrallaan, klikkaus kerrallaan. Mitään et osannut arvata tai odottaa. Ensin kaikki oli niin rauhallista ja verkkaista, ja sitten bittivyöry lähti liikkeelle ja otti sinut mukaansa. Minne se vie sinua? Mikä sinua odottaa?

99,9% kohdalla se voi ja saa jäädä tähän. Parilla hiirieleellä Combat Strikeen tai Wowiin tai Demiin tai kone kiinni ja Salkkareita seuraamaan, ei se mitään, parempi niin. Salkkarit kaihoaa katsojia, kanava hinkuu mainostuloja, mainostajat tahtovat mainostaa mihin hintaan vaan. Ja nettiklaanit kaipaavat yksiä miehiä. Hyvä näin.

Sitten on aina jäljellä se niin kiehtova 0,1%. Yksi tuhannesta. Wou. Kuulostaa niin... Mahtipontiselta ja lupaavalta. Mutta jos oikeasti otettaisi vaikka 0,1% suomalaisista, eli 5305 suomalaista, ja katsottais miten hyvä jääkiekonpelaaja tai balettitanssija se 5305:ksi paras on, niin ei se olisi kovin hyvä. Se voisi olla jopa hyvin surkea. Nopealla päässälaskulla päättelen että jääkiekon ollessa kyseessä se olisi vitos- tai kutosdivarin pelaaja. Vaikka en kyllä tiedä onko olemassa edes nelosdivaria.

Tänne asti pääsimme tässä kirjeessä, ja missä me tällä hetkellä olemme. Voi olla että tämä on tämän kirjeen sinulle, tuntematon, viimeinen paragrafi eli kappale. Minusta vähän tuntuu että niin se on, vaikka tähän ei mitään järkevää lopetustakaan enää oikein taida tulla. Mutta antaa sen olla niin, ei kaiken tarvitse aina mennä maailman juhlavimmin ja täydellisesti. Rentous on myös hyvä juttu. Ja niitähän on paljon monia muitakin. Tänään pidin erityisesti isoista räntähiutaleista jotka vähän kuin kaappasivat koko naaman. Myös flunssani hellitti ihan yhtäkkiä mikä oli upean huikeaa. Ja myös se että nyt suht tyytyväisenä tallustan keittämään itselleni kahvia. Sen kanssa minulla on lattialla monta päivää maannutta mustikkakaakkua, se on kaikesta huolimatta vielä ihan hyvänä, se ei luovuta ja mene pilalle, se haluaa suuhuni vaikka mikä olisi.

lämmöllä sinun,
K