Oli jo vuoden ollut selvää että siskoni häät ovat tulossa. En ajatellut asiaa sen kummemmin. Eilen kun ne sitten vihdoin tärähti päälle, tajusin kuinka ainukertaista se on.. lapsuuteni paras kaverini, siskoni menee naimisiin!! Ja kohta sen sukunimikään ei ole sama kuin minulla. Upean sulavaa häävalssia seuratessani tajusin että olin ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti onnellinen jonkun puolesta. Haluan itsekin jonain päivänä samaan tilanteeseen, mutta jos sitä ei tapahdu, on edes joku meistä hoitanut asiansa oikein. Ja tämä joku on oikeasti jopa ansainnut onnensa.