On siis kevät, kuljen Hakaniemenrantaan.
Tuuli ei tuule, mutta sade kyllä jaksaa.
Kevät, pystynkö mitään enää antaa?
Konkurssin koin, en haluu enää maksaa.
Kevät, kuljen Hakaniemenrantaan.
Sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa.
Kevät, pystynkö mitään antaa?
kertosäe:
Sinä tarjosit salmiakkia.
Minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
Vaikka tarjosit vain salmiakkia.
Minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.
On siis kevät, uskoin vakavaa valaa.
No, pojat on poikia: ne lupaa, muttei palaa.
Kevät, kaiketi taivas vielä kestää.
Pilvet jo luin, ei sadetta voi estää.
Kevät, sinua ihmistä pelkään.
Minä olin hölmö, otin turpiin ja selkään.
Kevät, tosiaan, ihmistä pelkään.
Sinä tarjosit salmiakkia.
Minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
Vaikka tarjosit vain salmiakkia.
Minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.
On siis kevät, kuljen Hakaniemenrantaan.
Tuuli ei tuule, mutta sade kyllä jaksaa.
Kevät, pystynkö mitään enää antaa?
Konkurssin koin, en haluu enää maksaa.
Kevät, kuljen Hakaniemenrantaan.
Sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa.
Kevät, tosiaan, ihmistä pelkään.
2x
Sinä tarjosit salmiakkia.
Minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
Vaikka tarjosit vain salmiakkia.
Minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.