IRC-Galleria

"Hukun tämän tien tyhjyyteen
keskelle korkeiden talojen
jotka kohoavat taivaisiin
koteina Jumalan kuvien

jotka joivat nuoruuden lähteestä
jotka rakensivat onnelan
mut eivät löytäneet ihmistä sieltä
löysivät pitkän, piinallisen kuoleman

Vierii kyynel, vierii toinen, vierii
silmistä vesi veden jälkeen
rinnoilta helmoille, helmoilta
joeksi ja joesta järveen
järvi syvä kuin synkin suru on
musta kuin yötaivas pimeä
Tuonelan koivut, lehdettömät
kuiskivat meidän kahden nimeä

Tuntematonta maisemaa kuljen
teen matkaa toivoen
väsyneenä jään lepäämään
katveeseen Tuonelan koivujen

Sanoisit jotain, tekisit jotain
jotta herätä saisin
jotta Tuonen teiltä, sen vainioilta
saisin elämäni takaisin"


__________________________________



"Kannan vettä lähteeseen
kannan valoa säkissä
väsyneet silmät kuopissaan
kuin rotat häkissään
kirkoista kapakoista
itseäni etsin ja noista
maailman kapaloista
tahdon viimein irti

Kuolemajärvi
olet niin kaunis tahdon sinuun sukeltaa
jäädä syliisi
siihen nukahtaa ja kaiken unohtaa
kärsin ja odotin
etsin elämään jotain kaunista
kärsin ja unohdin
kunnes lakkasin toivomasta

Tämä tunne vanhempi kuin maailman vuoret
vanhempi kuin taivas tai valtameret suuret

Sairasta pilaa
koko elämä
yksinäisyys
halauksena ympärillään

Olet niin kaunis tahdon sinuun sukeltaa
jäädä syliisi
siihen nukahtaa ja kaiken unohtaa

Kuolemajärvi
olet niin kaunis tahdon sinuun sukeltaa
jäädä syliisi
siihen nukahtaa ja kaiken unohtaa
kärsin ja odotin
etsin elämään jotain kaunista
kärsin ja unohdin
kunnes lakkasin toivomasta"





KOTITEOLLISUUS

Tuonelan koivut
Kuoleman järvi