On sen verran aikaa kun oon kirjoitellut tänne viimeksi että jotain täytyy kommentoida. Niin se elämä on mennyt vauhdilla eteen päin ettei perässä mainaa pysyä. Toiset tekee vauvoja ja toiset muuttaa uudelle paikkakunnalle opiskelemaan. Elokuun 14. päivää tässä odotellaa kiihkeästi ja tuntuu että siihen on vielä pitkälti aikaa (hurjat pari viikkoa) ja kohta huomaa että on muuton aika. Mitenköhän sitä elämässä osaa ottaa aikaa itselleen kun on elänyt toisen kanssa vuosia? Kai se vaan on opittava.... Rahat tuntuu olevan kaikilla tiukilla ja aina sitä vaan on pärjätty jotenkin. Asioilla on tapana järjestyä ja ihminen on oppivainen eläin, toiset oppii hitaasti, toiset nopeasti.