IRC-Galleria

Olen katsellut moinelta eri näkokulmalta monia tapahtumia.

Juhla tapahtumat, hautajaiset tai mitkä tahansa kekkerit on
miltein samanlaiset.

Juhla tapahtumissa ollaan kaikki niin ystäviä sukulaisille kuin
muillekkin ystäville, kavereille.

Hautajaiset on ystävien, sukulaisten ja kavereiden yhteinen
hiljentyminen, surun ja kehumisen aika.

Muut juhla tapahtumat on samanlainen surun ja ilon aihe muistoille.

Joulujuhla on rakkauden ja rauhan aikaa.
Jouluna viemme kynttilöitä haudalle ja muistelemme
hyviä ja huonoja hetkiä.
Kun joulu on ohi, niin kukaan ei muista, että
rauhan ja rakkauden aika on pysyvä aika joka
on kristillisyydessä selvä asia.


Hautajaiset on hiljentymis aika, jossa hiljennytään kuuntelemaan
mitä papilla on asiaa, ystävän tai lähimmäisen pois nukkumisesta.
Siellä monet itkee ja toiset ei?.
Arkun saatto ja kukkien laskeminen haudalle yleinen asia.
Muistotilaisuus on siitä kummallinen, että siellä syödään
kakkua, voileipä kakkua ja juodaan kahvia, mehua ja kehutaan
tai moititaan pois mennyttä. Mässäillään pois lähtiän
muistolle.

Hautajaiset on suru eikä ilopileet.
Hautajaisissa ei syödä tai juoda vaan muistellaan.
Hautaijaiset on näköjään jonkinlainen juhla kun taas
Häissä on samanlainen periaate, jossa syödään
kakkua, juodaaan kahvia tai mehua.
Humala tilat näissä on yleinen asia.

Muut juhla tapahtumat, jossa juodaan, syödään, muistellaan hyviä
tai huonoja hetkiä. Näissä muissa juhla tapahtumissa toiset ei muistele kuten ei hautajaisissakaan.

Joulujuhlissa ollaan iloisia monella tapaa. Yhden asian olen laittanut merkille joulun tapahtumista. Yksi sanoo joulun tapahtumissa, että
jospa se ihminen olisi täällä meidän kans läsnä juhlimassa. Toinen
vallan mainiosti lohduttaa puhujaa ja sanoo ikävöivänsä kans?
tämä lohduttaja ei sillonkaan hänen läsnä oliessa edes välittänyt.
Miksi hän lohduttaa?. Tämän lohduttajan voimilla viedään kynttilä
haudalle huomaamatta mitään.

Muissa juhla tapahtumissa puhutaan yleensä samoista aiheista kun taas lohduttaja on sielläkin läsnä.

Hautajais tapahtumassa nämä lohduttajat osaa kehua, nauttia antimista, ja lohduttaa.


minulla itse asiassa on mennyt kasvotusten välit pilalle lohduttajien kans kun kerran istuin kuuntelemassa tilaisuudessa papin puhetta
pois lähtiän muistolle. Join kahvit vain. Minulle ehdotettiin moneen kertaan, että ota kakkua, mutta kieltäydyin kun ei tehnyt mieli.
Ajattelin asiaa kun katselin syöjiä ja juojia, että onko tämä
hää tilaisuus. Naurua riitti ja kakku maistui.
Tilaisuuden jälkeen kättelin henkilöä sanomatta mitään.
Vain muutamia jotka asiaa muistelee vieläkin, niin
poikkeaa noista lohduttajista tänäänkin.


Näissä kaikissa tapahtumissa on tunteettomia, ymmärtämättömiä ja kateellisia lohduttajia joilta pitäisi kysyä "miksi lohdutat".
"Miksi lodutat, kun et tiedä" tai parempi kysymys olisi " miksi sanot, kun et tiedä". Tähän kysymykseen on vaikea vastata.
Vain ne jotka tietää sanovat sen varmasti, että miten asiaan pitää suhtautua. Osaavat antaa oikeaa apua kuten kärsiä sitä tarvii.
"Oikea apu, oikeaan vaivaan tuo luottamuksen ihmiseen".