Pieni hetki muistelessa sitä kotia jossa vielä olimme yhdessä täällä.
Mikä ikinä mieltä painaakaan?.
Ei tarvinut kuin yhden puhelun kanssasi ja taas oli kaikki hyvin.
Mutta nyt,
Paljon jäi sanomatta, niin monta elämystä kokematta.
katselet minua alhaalta, olen siellä taivaassa.
Kyyneleesi sateen mukana, osui poskelleni pisara.
Tuokoon se minulle iloa, minäkin rakastan sinua!!!
minä ikävöin, takaisin haluan.
olen sinun veljesi. Sinua aina rakastin.
Kuolema minut otti, armoa antanut ei.
Sinut kylmään maailmaan jätti, sinut luotain vei.
Perheen parissa taivaaseen, matkaa teen.
ikivihreälle niitylle, luokse enkelten.
SANAT: MINÄ RAKASTAN SINUA. KÄYTTÄKÄÄ NIITÄ JOKA PÄIVÄ,
AAMUIN JA ILLOIN KUN TOINEN SEN VIELÄ KUULEE JA SAAT SIIHEN
VASTAUKSEN.
SANAT: ANNA ANTEEKSI, EN USKO ETTÄ MEILLÄ KELLÄÄN EI KOSKAAN
OLISI SIIHEN TARVETTA, TEE SE ENENKUIN SE ON LIIAN MYÖHÄISTÄ!.
KUN JOSKUS VARJOON TAIVALTAA JA LOISTE LÄMMIN KATOAA NIIN ÄIDIN ÄÄNEN JOSTAIN KAUKAA KUULEN.
SE LOHDUTTAEN KUISKAA NÄIN: VOI LAPSEIN KATSO MINUUN PÄIN OOT HETKEN VIELÄ LÄHELLÄIN MÄ SITTEN LÄHDEN KANSSA TUULEN.
KAI JOSKUS TUNTUU ELO TÄÄ!
KUIN AIVAN ILMAN IKÄVÄÄ SE ETSII JÄLLEEEN HETKET NÄÄ
SE LAPSEIN LÖYTÄVÄN SUN LUULEN.
NIIN KAUKAA TAKAA TÄHTIEN MUA OHJAA ÄÄNI LÄMPÖINEN
KAI ÄIDIN SILMÄT AINA VALVOO LASTAAN.
KUN MAAILMALLA VAELTAA SUA KENTIES JOKU RAKASTAA
POIS LÄHDET TYHJYYS PALAJAA ON RAKKAUS ÄIDIN TOTTA AINOASTAAN.
ÄITINI PIENOINEN KAI MILLOINKAAN SUA MÄ NÄÄ MUT RAKKAUS TÄÄ
ON KESTÄVÄÄ POIS KATOAA YÖN MUSTA MAA SUN MUISTOSSAAN
SEN KIRKASTAA.
ÄITINI PIENOINEN, ÄITINI PIENOINEN ON KESTÄVÄÄ MUN RAKKAUS
TÄÄ EN SUA MÄ NÄÄ.
OI ÄITI MILLOINKAAN, MILLOINKAAN!!!!.