IRC-Galleria

Katso linkki ja äänestä.


http://naplitshow.fi/content/202-ei-kilp

Tuska ja suru on koittelee meitä kaikkia joka päivä.

On ylpeydessään ihminen niin katkera ja tahtoo kaiken
hän viedä.
Sen ylpeyden hän menettää kun kerran ystävä jää.

On ilo olla ihmisen kun toisen jättää. Hän kuvittelee hetken
riemun, mutta menettää.

Kaiken hän saa, mutta sydäntä
hän ei saa.

Kaiken kalliin hän voi viedä, mutta
sydäntä hän ei saa.

Vaikka puhuisi puu pökkelöitä ja repisi nurmikkoa, niin
sydän häneltä puuttuu.

ei hän voi ostaa sydäntä, elämää.

Ei hän voi ylpeillä omalla onnellaan.

Ei hän voi olla iloinen kun toinen suree.

Kaiken hän menettää silloin kun ystävän valot sammuu.

Kun kerran täällä ollaan on meillä sydän jokaisella rinnassa.
Sen tiedämme kuin kaipaamme toisiamme.

Kun kerran sä ystävän saat, anna hänelle se ilo elämään.

Kuuntele ystävääsi aina mitä hän sinulle sanoo.

Tue ystävääsi kaiken tavoin.

Elä riemuitse kun on vaikein aika.

Auta ystävääsi, niin kaiken ilon saat.

Anna hänelle kaikki apu, niin et kadu.

Ole ystävälle ystävä, niin et pety.

338Päivä vain ja hetki kerrallansa
Oscar Ahnfelt 1872

Päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä
mitä päivä tuokin tullessansa, isä
lohdutuksen aina saan.
Kädessään hän hoitaa lasta armollaan.
Joka päivä kantaa, tietää kaiken,
mitä tarvitsen, päivän kuormat,
levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon sees tei sen.

1.
Päivä vain ja hetki kerrallansa,
siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,
tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon seesteisen.

2.
Joka hetki hän on lähelläni,
joka aamu antaa armonsa.
Herran huomaan uskon elämäni,
hän suo voimansa ja neuvonsa.
Surut, huolet eivät liikaa paina,
ne hän ottaa itse kantaakseen.
"Niin kuin päiväs, niin on voimas aina."
Tähän turvaan yhä uudelleen.

3.
Kiitos, Herra, lupauksestasi,
siinä annat minun levätä!
Kiitos olkoon lohdutuksestasi,
annat voimaa sanan lähteestä!
Suo mun ottaa isänkädestäsi
päivä vain ja hetki kerrallaan,
kunnes johdat minut kädelläsi
riemun maahan, päivään kirkkaimpaan.

Lina Sandell 1865. Suom. Rauhansäveliä 1894. Uud. Julius Engström 1900, Anna-Maija Raittila 1977, Niilo Rauhala virsikirjaan 1986.

Olisiko tästä nyt jotain apua toisille. Oma ikävä tule nuoruudestani ja kaipaan kovasti takaisin sinne mistä tulin. Olen tehnyt elämässäni virheitä joita kadun syväsi.

Niiden muuttojen takia menetin elämästä juuret jossa kasvoin. Uusi paikka uudet ystävät ei olleet hyväksi. Järjen ja sydämmen asijat menivät sekaisin kun oli takana muistoja muiston perään.

Tässä tuleekin matkaa elämälle, että itkisin onnesta kun näkisin oman paikkani vielä. Takaisin paluu tuntuu vaikealta, mutta paikan päälle päästyä se tuntuu jo paremmalta.

Mun elämä oli täysin rikki kun jäi ystävät kauvas. Mun elämääni tuli väärää rakkautta, vääriä ihmisiä ja yksin koko ongelman kans.

Muistan itse niinä päivinä kun nauroin raamatun viisauksille. Sananlaskut: 6:6 Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu. Ei tullut mieleen kuin omat menot ja ajatukset. Pidin kyllä huolen aina toisista ja kehotin monesti tekemään samoin.

Ei monet kuuntele. saa niitä kehottaa, auttaa, kehua ja olla hyvä, mutta turhaan. Muistan kun aloin kaverata kerran yhden tyypin kans, niin hän ei halunnut olla kaveri.

Kysymys ei ollut seurasta tai siitä, että olen paha. Kysymys oli mielestäni ihminen joka halusi ruokkia pahaa ja toisia ajaa harhaan. Sellaisen kaveri hän halusi olla, mutta minä en. Sain parhaan kaverin sellaisesta joka oli vähemmän hyväksytty.

Sellainen jota pidettiin paljossa vilpillisenä. Hän ei ollut kuin vähäisen vilpillinen. Ne jotka sanoin siitä, että se on täynnä petosta, niin he itse oli petosta täynnä. Ymmärsin sen jo nuorena, että ne jotka puhuu eivät tiedä mitään. Ja Näin on.

Nyt kun olen itse kristitty, niin minulla on yksi ongelma. Se ongelma on kun en saa ymmärtämään toisia raamatun tarkoitukselle. Itse sen tiedän, että en minäkään sitä ymmärtänyt, niin voisinko vaatia sitä toiselta väkisin. En. Raamattu on monessa kohtaan hankala noudattaa kun ruvetaan tekemään ristiretkiä.

Toki en minä kiellä hauskan pitoa vaan totuudessa pysymistä mitä jumalalle lupasit kasteella. Kasteen jälkeen sun on pysyttävä siinä mitä lupasit. Uskoon tuleminen tulee myöntää itselle, että uskon herraamme jeesukseen kristukseen.

Raamatussa on kaste ja siitä puhutaan (Joh. 3 luku) Ja (efes.2 luku). Kasteen tarkoitus löytyy noista edellä mainitusta mitä jeesus puhuu siitä. Otin itse kylmästi kasteen ja silloin minulle avautui raamatun tarkoitus. Raamattu toimii kuhan sitä tehdään sen mukaan. Voi toki uskoon tulla, mutta kaste antaa suolan sille elämälle ja tarkoituksen. Usko ei niinkään vielä, mutta kaste.

Usko plus kaste on raamatun tarkoitus ymmärrykseen. Ei pelkkä usko. Kun ottaa kasteen, niin ymmärtää sen tarkoituksen todella. Kasteen jälkeen raamattu alkaa tehdä muutosta ihmisessä. Yksiasia. Kun uskoon tulet käyt kasteella, niin pysy siinä asemassa mitä sillä hetkellä jumala on sinulle antanut.

Elä lähde tekemään mitä muut uskovat sanoo vaan pysy asemassasi kun se on tehtäväsi. Muista olla rehellinen ja kertoa asijat kuten ne on, koska silloin vain huomaat kuka todella ymmärtää. Isosta laumasta vain muutama jää viereesi. Anna muiden mennä menojaan ja pidä sinä sanasi, niin olet voittaja. (Valhe on epäterveellistä).

(Itä-Savo, 19.11.2001, s. A10) ”Pyhän Franciscuksen
haudan äärelle
kokoontui kristittyjen, muslimien,
juutalaisten, buddhalaisten, hindujen,
shintolaisten, jainalaisten, sikhien
ja Afrikan luonnonuskontojen edustajia
paavi Johannes Paavali II:n kutsusta.”

(Helsingin Sanomat, 25.1.2002, s. C2) ”Paavi Johannes Paavali II
johtiÂ…
Italian Assisissa
eri uskontojen edustajien yhteistä rukoushetkeä rauhan puolesta.”

Paikalla oli ”noin 200 hengellistä
johtajaa eri puolilta maailmaa.”

(Turun Sanomat, 25.1.2002, s. 24)

Aneet

”Millä tavalla kirkko tulee avuksemme
ajallisia rangaistuksia poistamaan?

Kirkko tulee avuksemme aneen jakamisella.”

(Katolinen
katekismus, s. 148) ”Mitä kristittyjen on
aneesta uskottava?

Kristittyjen on uskottava 1) että katolisella kirkolla on valta jakaa anetta;
2) että sen käyttö on meille
erittäin hyödyllinen.”

(Katolinen katekismus, s. 149) ”Mikä on ane?

Ane on
ajallisten
synnin rangaistusten peruutus…”

(Katolinen
katekismus, s. 148) ”Mitä kirkko tekee
jakaessaan meille anetta?
Jakaessaan… anetta kirkko antaa puolestamme Kristuksen ja pyhimysten täydentekojen tyhjentymättömästä aarteesta korvausta jumalalliselle vanhurskaudelle.”

(Katolinen katekismus, s. 149) ”Ane merkitsee, että kirkko voi
osittain
vapauttaa katumustyöstä
tai paremminkin vaihtaa sen toiseksi.”

(Katolinen
uskomme, s. 226)

Ruusukko

”Ruusukko” on ”rukoussarja,
jossa katoliset… mietiskelevät… Kristuksen elämää, kuolemaa ja kirkastumista ikään kuin hänen äitinsä Marian silmin ja
hänen kanssaan.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 71) ”Koska ruusukossa
toistetaan samoja
rukouksia, apuna
käytetään
rukousnauhaa
(ruusukkoa).”

(Katolisen uskon perusteet, s. 71) ”Ruusukko eli rukousnauha on katolilaiselle oivallinen apuväline mietiskelyrukoukseen. Mietiskelyn kohteena
on Jeesus Kristus ja
oppaanamme Neitsyt Maria.”

(Katolisella tiellä, s. 26) ”Kirkko käskee
meitä etenkin
rukoilemaan ruusukkoa,
koska siinä tarkasteltavaksi asetetaan tärkeimmät salaisuudet Jeesuksen ja Maarian elämässä.”

(Katolinen katekismus, s. 168, 169)

kirkon käsitys ihmisen alkuperästä

mistä ihmiskunta on lähtöisin?
Eläimestä ihmiseksi Ihminen on kehittynyt
”Entä mistä koko
ihmiskunta on lähtöisin?
Miten kauan ihminen on ollut olemassa? Tätäkään ei tiedetä varmasti.” ”Nykyään tiedetään, että ihminen on
kehittynyt alkukantaisesta olennosta.
Mutta missä vaiheessa tuo olento
lakkaa olemasta eläin ja muuttuu ihmiseksi?” ”Ihminen on
siis kehittynyt
alkeellisista
muodoista.”

(Katolinen uskomme, s. 11)

Mitä kirkot todella opettavat? - 9 - Katolinen kirkko

Ristinmerkki

”Millä merkillä katolinen kristitty tavallisesti tunnustaa uskonsa?

Katolinen kristitty
tunnustaa tavallisesti uskonsa pyhällä ristinmerkillä.”

(Katolinen katekismus, s. 13) ”Kun kristitty tekee
ristinmerkin itsensä ylitse,
hän siunaa itsensä.”

(Katolinen uskomme, s. 282)

”Milloin meidän tulee tehdä ristinmerkki?

Ristinmerkki on
hyvä ja hyödyllinen
tehdä usein, varsinkin ylösnoustessa ja
maata pannessa, rukouksen edellä
ja jälkeen, jokaisen isonpuoleisen työn
edellä, kiusauksissa ja vaaroissa.”

(Katolinen katekismus, s. 13) ”Pappi aloittaa messun ristinmerkillä ja
messun lopussa hän
siunaa seurakuntalaiset ristinmerkillä,
myös seurakuntalaiset itse
tekevät ristinmerkin.”

(Katolisella tiellä, s. 25) Jos ristinmerkki
”tehdään oikein ja hartaasti, hitaasti otsalta
rinnalle ja vasemmalta oikealle
olkapäälle, se on vaikuttava vertauskuva
yhteenkuuluvuudestamme Kristukseen. Silloin
risti ympäröi koko ihmisen:
hän ikään kuin asettuu ristin alle.”

(Katolinen uskomme, s. 281)

jotakin syntikäsityksestä

”Meidän pitäisi päästä perille
siitä, mitä synti on ja mitä se
ei ole. Eritelkäämme asiaa.
Kun on kyseessä heikkous,
jolle ei voi mitään,
’vahinko’ tai ’lipeäminen’,
kun siis joku tekee väärin
tietämättään ja tarkoittamattaan,
emme voi puhua synnistä.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 233) ”Arkipäivän rikkeitä
ja heikkouksia
kutsutaan Â’lieviksiÂ’ synneiksi,
sillä ne me
saamme anteeksi
jo katumuksellamme ja rakkauden töillämme.”

(Katolisen uskon
perusteet, s. 234) ”Miksi pikkusyntejä sanotaan anteeksiannettaviksi?

Pikkusyntejä sanotaan anteeksiannettaviksi,
koska ne
helpommin
ja ilman rippiäkin voidaan saada anteeksi.”

(Katolinen katekismus, s. 98) ”Kun olemme tehneet
lieviä syntejä,
meidän tulee ahkerasti etsiä tilaisuutta rakkauden harjoittamiseen rakkauden teoissa (erityisesti sellaisissa vaikeissa teoissa, jotka auttavat meitä harjoittamaan itsekuria) ja vahvistaa yhteyttämme Juma-laan ja kirkkoon rukouksella ja erityisesti osallistumalla eukaristian ateriaan.”

(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 53)

Jotakin anteeksiantamuksesta

”Kirkko tuntee monta mahdollisuutta pyytää ja saada syntien anteeksi antaminen…”
(Kat. usk. per., s. 237)
”Kun kirkkoon tulija tekee ristinmerkin vihkiveteen
kastetuin sormin
ja näin uudelleen
tunnustautuu kasteeseensa,
hänkin kulkee kääntymyksen ja syntien anteeksi saamisen tiellä.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 237) ”Yksi mahdollisuus on katumushartaus.
Siitä näemme,
että uskovien
yhteisö on
sovituksen aluetta.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 237) ”Kun
joku
luopuu jostakin
toisen hyväksi
auttaakseen häntä, silloin ’rakkaus peittää paljotkin
synnit’ (1 Piet. 4:8).”

(Katolisen uskon perusteet, s. 238) ”Se, joka päivän päättyessä
katsoo taakseen ja lausuu katumusrukouksen, ilmaisee
näin haluavansa kääntyä ja
aloittaa jälleen alusta. Hän
voi luottaa siihen, että
Jumala antaa hänelle anteeksi.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 238)

Vihkivesi

”Vihkivesi on siunattua vettä, jota käytetään kirkoissa eri tarkoituksiin.”

(Katolisella tiellä, s. 27)

”Usein kirkossa oleva vihkivesi on kasteen yhteydessä
siunattua vettä.”

(Katolisella tiellä, s. 27) ”Jokaisen katolisen kirkon ovella on vihkivesiastia, johon uskova kirkkoon tullessaan kastaa
sormensa ennen kuin tekee ristinmerkin.”

(Katolinen uskomme, s. 282) ”…hän kastaa sormensa vihkiveteen ja tekee ylleen ristinmerkin
muistaen näin omaa kastettaan.”

(Katolisella tiellä, s. 27)

”Vihkivettä voimme käyttää myös rukoillessamme voimaa kiusausta ja pahaa vastaan.”

(Katolinen uskomme, s. 282)

KUOLEMAN HETKI

”Äitimme kirkko on kanssamme kuolemassa, niin kuin Jeesuksen äiti
oli hänen ristinsä juurella. Juuri tätä tarkoittaa matkaeväs ja kirkon rukous kuolleiden puolesta.”

(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 65)

Katolinen jumalanpalvelus

”Katolista jumalanpalvelusta pidetään loisteliaana. Vanhanaikaiset asut, juhlallinen kirkkomusiikki,
arvokkaat eleet, kynttilät, suitsutus, avustajien värikkäät puvut vetoavat aisteihin.”

(Katolinen uskomme, s. 207)

Lähteet:
Katolinen katekismus, Imprimatur = Guill. P. B. Cobben, Helsinkiae, 1953
Katolinen uskomme, Katolinen tiedotuskeskus, Keski-Uusimaa Oy, Kerava 1980
Katolisella tiellä, Räisänen Leena ja Sormunen Helena, Katekeettinen keskus, Åbo Akademis tryckeri, Turku 1994
Katolisen uskon perusteet, Katolinen tiedotuskeskus, Helsinki 1992
Kirkkohistorian lähdelukemisto, Paunu Eira, Gummerus, Jyväskylä 1961
Mitä katolinen kirkko opettaa (Uusi katekismus), McCabe O.P, Katolinen tiedotuskeskus, Helsinki 1987
Paavi Johannes Paavali II, Idefelt Benedicta, WSOY:n graafiset laitokset, Juva 1989
Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, Toim. Messori Vittorio, WSOY:n graafiset laitokset, Juva 1996
Paavi, Jan Aarts, Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksamäki 1989
SULUISSA OLEVAT lisättyjä selvennöksiä
Lihavoinnit ja KOROSTUS.

Mitä kirkot todella opettavat? - 10 - Katolinen kirkko

(Katolinen uskomme, s. 276)

Sielunmessu vainajan puolesta

Rekviem on ”…sielunmessu, eukaristian vietto vainajan puolesta;
sen introitus alkaa sanoilla: ’Herra, anna heille ikuinen lepo’.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 248)

suojeluspyhimys

”Kaikilla katolilaisilla on oma
suojeluspyhimys.”

(Katolisella tiellä, s. 33) ”Katoliset kääntyvät suojelijansa puoleen
rukouksissaan enemmän tai vähemmän säännöllisesti.”

(Katolisella tiellä, s. 33)

Pyhäinjäännökset eli reliikit

Kts. b)
”Katolisissa kirkoissa
alttarissa tai sen alla
on pyhimysten
reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä.”

(Katolisella tiellä, s. 22) ”Pyhäinjäännöksiä eli reliikkejä…
säilytetään kirkkojen alttareissa
kunnioituksen
kohteena…”

(Katolisella tiellä, s. 34)

Kiirastuli

”Minne sielu tulee heti yksityisen tuomion jälkeen? Sielu joutuu joko taivaaseen tai helvettiin tahi kiirastuleen.”

(Katolinen katekismus, s. 57)

”Tällä käsitteellä, joka latinaksi on ’purgatorium’ ja joka on paremmin käännettävissä ’puhdistuminen’ (jopa ’pesula’!)
viitataan taivaaseen Â’tuomittujenÂ’ puhdistumisesta
ennen Jumalan lopullista näkemistä.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 144) ”Trenton kirkolliskokous… sanoi: ’On olemassa
puhdistumisen paikka,
ja sinne määrätyt sielut saavat apua uskovien esirukouksista, mutta ennen kaikkea Jumalalle mieluisesta alttarin uhrista’ (eukaristiasta).”

(Katolisen uskon perusteet, s. 144)

Mitkä sielut tulevat kiirastuleen?

”Mitkä sielut tulevat kiirastuleen? Kiirastuleen tulevat niiden hurskaiden sielut, jotka joko ovat anteeksiannettavissa
synneissä eronneet elämästä tai syntiensä tähden vielä saavat kärsiä ajallisia rangaistuksia.”

(Katolinen katekismus, s. 57, 58)

KIIRASTULEN TARKOITUKSESTA

”Se, joka ei ole vielä kokonaan
avautunut Jumalalle, saa ensin
puhdistautua
synnin arvista ’kiirastulessa’.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 143) ”Kiirastulen
tarkoitus
on tehdä ihminen
kokonaan puhtaaksi.”

(Katolinen uskomme, s. 275) ”Kaiken meihin jääneen viallisuuden ja
syntien jättämien arpien täytyy hävitä kuin
ruosteen raudasta, sillä uuteen Jerusalemiin
’ei päästetä mitään epäpuhdasta…’”

(Katolisen uskon perusteet, s. 144)

Apua kiirastulessa oleville

”Missä yhteydessä olemme kiirastulessa olevien sielujen kanssa?

Me autamme heitä rukouksilla, almuilla ja muilla
hyvillä töillä, varsinkin pyhällä messu-uhrilla…”

(Katolinen katekismus, s. 55) ”Voidaanko aneita omistaa kiirastulessa oleville sieluille?

Kiirastulessa oleville sieluille voidaan esirukouksina omistaa kaikki ne aneet, jotka paavi on sellaisiksi julistanut.”

(Katolinen katekismus, s. 150)

KUNNES ANSAITSEVAT

”Kauanko sielut pysyvät kiirastulessa?

Sielut pysyvät kiirastulessa, kunnes he ovat täydellisesti puhtaat ja ansaitsevat Jumalan katselemisen.”

(Katolinen Katekismus, s. 58)

b) ”Reliikit (lat.) oik. jätteet, jäännökset” on ”…pyhien henkilöiden kehonosien tai omaisuuden todellisten tai uskoteltujen jäännösten nimitys” (Tietojätti 2000, Tieto-sanakirja A-Ö, Gummerus, Neljäs painos, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001, s. 708).

Mitä kirkot todella opettavat? - 7 - Katolinen kirkko

Paavi

Kristuksen sijainen

”Kristus itse on halunnut ’sijaisen’ tänne maan päälle.”

(Katolinen uskomme, s. 133)

päämies ja pyhä isä
”Kirkon näkyvin päämies on pyhä isä,
paavi, koska hän on Pietarin oikea
seuraaja Rooman piispanistuimella.”

(Katolinen katekismus, s. 44) ”Kirkko on näkyväinen yhteys, johon kuuluvat kaikki
oikeauskoiset kristityt maan päällä yhden ainoan päämiehen,
Rooman paavin, ja häneen yhdistettyjen piispojen alaisina.”

(Katolinen katekismus, s. 42)

Paavin asema

YLIN ARVOASEMA koko maailmassa KAIKKIEN kristittyjen isä ja OPETTAJA
Hallitsija ja johtaja
”Kaikkien kristittyjen
tulee uskoa,
että pyhällä apostolisella istuimella ja
Rooman paavilla ON YLIN ARVOASEMA koko maailmassa ja…” ”…ja että itse
ROOMAN PAAVI ONÂ…
KOKO KIRKON PÄÄ,
KAIKKIEN kristittyjen
isä ja OPETTAJA; ja ett䅔 ”…ja että meidän Herramme
JEESUS KRISTUS ON LUOVUTTANUT HÄNELLE Pyhän Pietarin kautta VALLAN
pitää voimassa koko kirkkoa, sitä
HALLITA JA JOHTAA…”

(Kirkkohistorian lähdelukemisto, s. 129, 130)

KAIKKIEN USKOVAISTEN YLIN TUOMARI
EI OLE OLEMASSA SUUREMPAA ARVOVALTAA
”…hän on
KAIKKIEN
USKOVAISTEN
YLIN TUOMARI…” ”…kukaan” ei ”voi oikaista apostolisen
istuimen antamaa tuomiota, koska
EI OLE OLEMASSA
SITÄ SUUREMPAA ARVOVALTAA.”

(Kirkkohistorian lähdelukemisto, s. 129, 130)

PAAVIN Johannes Paavali II:n SUHDE MARIAAN

Sydämen tarve Marian puoleen kääntyminen
rukousperinne
”Jokaisen pitää ymmärtää, että
Marian puoleen
kääntyminen liittyy
paitsi
sydämen tarpeeseen
ja taipumukseen myös objektiiviseen totuuteen Jumalan äidistä.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 223) ”Nuoruusvuosistani
lähtien on
Marian puoleen kääntyminen
liittynyt syvällisesti
uskooni Kristukseen,
ja Kalwarian pyhiinvaelluskohde
on auttanut minua suuresti.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 224) ”…kun perin
Pietarin viran Roomassa,
kannoin sisälläni
enemmän kuin mitään muuta
juuri tätä kotimaani kokemusta ja
neitsyt Mariaan kohdistuvaa rukousperinnettä.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 232)

Täysimittainen omistautuminen marialle Marialle omistautuminen kristuskeskisyyttä
Täydellisesti omistautunut marialle
”Neitsyt Maria itse ja
täysimittainen
omistautuminen
Marialle
sytyttävät voimallisen,
luovan innoituksen.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 228) ”…Jumalan äidille
omistautuminen on
itse asiassa
kristuskeskisyyttä
ja juontaa juurensa pyhästä Kolminaisuudesta sekä ihmiseksi tulemisen ja lunastuksen mysteereistä.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 223) ”Luulisin, että sanomani
selittää riittävästi nykyisen paavin
kiinnostusta neitsyt
Mariaan ja ennen kaikkea
hänen täydellistä
omistautumistaan Marialle.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 225)

Voitto marian kautta

”Kun minut oli valittu paaviksi, paneuduin ennen kaikkea
koko kirkon ongelmiin, mutta vakaumukseni pysyi
samana: Jos maailman tasolla saavutetaan
voitto, se tapahtuu Marian kautta.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 232, 233) ”Kristus voittaa Marian kautta, sillä
hän haluaa kirkon voittojen
nyt ja tulevaisuudessa
olevan yhteydessä Mariaan.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 233)

Paavin aseman tulevaisuudesta

”Nykypäivän ekumeenisten keskustelujen myötä kirkoissa kasvaa hitaasti uudelleen tietoisuus
kirkon ykseyttä palvelevan viran tarpeellisuudesta. Niin kuin
seurakunnan johdossa on kirkkoherra ja hiippakunnan
johdossa piispa, pitäisi koko kirkossa
olla Pietarin tehtävää hoitava paavi.”

(Paavi, Jan Aarts, s. 7) ”Ei-katolisten kristittyjen taholla edistys
ilmenee paavin viran tunnustamisessa
ykseyden palveluviraksi ja
Jumalan kirkolleen antamaksi armolahjaksi,
jolla voi olla yhä kasvava merkitys kirkkojen ja
myös kansojen yhdistymispyrkimyksissä.”

(Paavi, Jan Aarts, s. 78)

kaikkien kristittyjen yhteiseksi paimenviraksi

”Paavista on viime aikoina yhä enemmän tullut
kristittyjen yhteinen paimen,
ainakin käytännön tasolla, jollei (vielä) opillisesti.”

(Paavi, Jan Aarts, s. 5) ”Sitä, miten Paavin virka voi kehittyä kirkkojen välistä
ykseyttä palvelevaksi viraksi ja siten kaikkien kristittyjen yhteiseksi paimenviraksi, ei voida etukäteen määritellä.”

(Paavi, Jan Aarts, s.

Mitä kirkot todella opettavat? - 8 - Katolinen kirkko

Katolisen kirkon suhtautumisesta muihin uskontoihin

”Kaikki uskonnot tunnustavat… että ihminen on riippuvainen Jumalasta, siksi hänen on palveltava Jumalaa.
Kaikkia uskontoja on tästä syystä kunnioitettava.
Vatikaanin toinen kirkolliskokous on nimenomaan korostanut, että kirkko
’ei eristäydy siitä, mikä kaikissa näissä uskonnoissa on totta ja pyhää’.”

(Katolinen uskomme, s. 50)

NÄKÖKULMIA PELASTUKSEEN

”Uskova juutalainen, islaminuskoinen, hindu tai buddhalainen,
joka elää vakaumuksensa mukaisesti
ja etsii rehellisesti totuutta,
voi aivan varmasti
saavuttaa ikuisen pelastuksen.
Sama koskee jopa ateistejakin,
jotka koettavat elää oikein ja toimia omantuntonsa mukaan.”

(Katolinen uskomme, s. 146) ”Mutta nekin,
jotka saavuttavat ikuisen pelastuksen
kirkon näkyvän yhteisön ulkopuolella,
pelastuvat kirkon kautta.
Etsiessään Jumalaa he etsivät myös häntä, jonka Jumala on lähettänyt maailmaan: Kristusta ja Kristuksen perustamaa kirkkoa, jonka kautta Jumala tahtoi lähettää pelastuksen maailmaan.”

(Katolinen uskomme, s. 146)

Paavin suhtautuminen esim. muslimeihin

”Kunnioittavasti kirkko tarkastelee myös muslimeja,
jotka palvovat yhtä ainoata Jumalaa, elävää ja itsessään olevaa, armahtavaista ja kaikkivaltiasta, taivaan ja maan Luojaa.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 105) ”Monoteisminsa takia
Allahiin uskovat
ovat meitä erityisen lähellä.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 105)

Paavi Johannes Paavali II ja esi-isien palvojat

”…ajattelemme primitiivisiä uskontoja, animistisia uskontoja,
jotka painottavat esi-isien palvontaa.
Tuntuu siltä, että ne jotka harjoittavat sellaista uskontoa
ovat erityisen lähellä kristinuskoa.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 93)

Kaikkien uskontokuntien edustajat rukoilemaan haudan äärelle

”Katolisen kirkon johtaja,
paavi Johannes Paavali II
on kutsunut maailman
kaikkien uskontokuntien edustajat koolle
rukoilemaan
rauhan puolesta.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 295)

Marialta apua kaikissa tilanteissa

”Mikä ’Ave Mariassa’ muodostaa avuksihuudon? Avuksihuudon muodostavat sanat, jotka kirkko on lisännyt:
’Pyhä Maaria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta, nyt ja kuolemamme hetkenä. Amen’.”

”Miksi kirkko on lisännyt nämä sanat? Kirkko on nämä sanat lisännyt,
jotta huutaisimme Jumalan äidiltä apua kaikissa tilanteissa
ja etenkin anoisimme autuaallista kuoleman hetkeä.”

(Katolinen katekismus, s. 168)

Synnitön Maria

”…Maria on synnitön,
ts. hänellä
ei ole henkilökohtaista synti䅔

(Katolinen uskomme, s. 256) ”Uskomme myös, että
Maria varjeltui koko elämänsä ajan kaikesta synnistä.
Jumala on täyttänyt hänessä kaikki ihmisille antamansa lupaukset.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 295)

Maria-kultti

”Maria-kultti elpyy aina silloin kun erikoisten tapahtumien yhteydessä uskotaan Marian näyttäytyneen ja saaneen aikaan ihmeitä.”

(Katolinen uskomme, s. 257)

Marian kunnioituksesta

”Mariaa kunnioitetaan katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa enemmän kuin muissa kirkoissa.
Häntä kunnioitetaan viettämällä juhlia hänen kunniakseen, rukoilemalla ruusukkoa, Maria-hartauksissa,
pyhiinvaelluksilla sellaisille paikoille, joissa Maria on erityisesti vastannut rukouksiin ja niin edelleen.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 296)

Marian alttari Neitsyt Marian kunniaksi

”Marian alttari
on jokaisessa katolisessa kirkossa. Alttari on erityisesti
omistettu Neitsyt Marialle,
se on koristeltu kukkasin ja sen edessä on
kynttiläteline, johon voi sytyttää kynttilän
Marian kunniaksi.”

(Katolisella tiellä, s. 24) ”Kirkon takaosassa tai sivustoilla on usein
kynttiläteline, johon voi sytyttää kynttilän
Neitsyt Marian kunniaksi
tai oman suojeluspyhimyksen kunniaksi.
Kynttilä jää palamaan ikään kuin rukouksena,
kun sytyttäjä itse poistuu kirkosta.”

(Katolisella tiellä, s. 24)

ruumiillisesti taivaaseen

”…Jumala myös otti Marian ruumiillisesti
taivaaseen hänen elämänsä
päättyessä maan päällä.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 295) ”…kirkko uskoo, että Jumala myös varjeli hänet synnistä
elämänsä alusta alkaen sen loppuun asti ja otti
hänet kuolemansa jälkeen ruumiineen ja sieluineen taivaaseen.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 115)

PYYNTÖ MARIALLE

”Suomessa eukaristian viettoon kokoontunut seurakunta tunnustaa syntinsä seuraavilla sanoilla: Tunnustan Jumalalle kaikkivaltiaalle… pyydän autuasta Mariaa, ainaista neitsyttä, kaikkia enkeleitä ja pyhiä ja teitä kaikkia rukoilemaan puolestani Herraa Jumalaamme.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 234)

Kirkon äiti

”Lunastajamme Kristuksen äiti on kirkon äiti.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 223)

Kuoleman edessä

”Niin kauan kuin kuoleva ymmärtää puheemme, voimme vahvistaa hänen luottamustaan
Jumalan uskollisuuteen ja auttaa häntä käymään uskoen kuoleman pelon läpi. Voimme pyytää hänen kanssaan
Jumalan äidiltä esirukousta: ’Rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä’.’’

(Katolisen uskon perusteet, s. 247, 248)

Mitä kirkot todella opettavat? - 5 - Katolinen kirkko

Messu-uhri Kts. a)

”Tuliko Kristuksen kuoltua kaiken
uhrin lakata? Ei; se uhri, jonka
Kristus kerran kantoi ristillä, oli
kaikkialla ja kaikkina
aikoina uudistettava.”

(Katolinen katekismus, s. 126) ”Mikä on pyhä messu-uhri? Pyhä messu-uhri on uuden liiton alituinen uhri, jossa Herramme Jeesus
Kristus, leivän ja viinin muodossa, papin käsien kautta verettömällä tavalla uhraa itsensä
taivaalliselle Isälleen.”

(Katolinen katekismus, s. 126, 127) ”Eikö ole mitään eroitusta pyhän messu-uhrin ja Kristuksen ristin-uhrin välillä? Pyhä messu-uhri on sama uhri
kuin ristillä toimitettukin;
ainoastaan uhraamistapa on toinen.”

(Katolinen katekismus, s. 127)

”Pyhä messu-uhri on
sama kuin ristinpuussa
tapahtunut uhri,
koska kummassakin sama
– Herramme Kristus – uhraa ja uhrataan.”

(Katolinen katekismus, s. 127) ”Mikä erotus on uhraamistavassa? Ristissä
Kristus uhrasi itsensä verisellä tavalla; pyhässä messussa hän uhraa
itsensä verettömällä tavalla,
koska hän ei enää kärsi ja kuole.”

(Katolinen katekismus, s. 127) ”Se joka
osallistuu messuun,
osallistuu
siis aterian muodossa tapahtuvaan uhritoimitukseen.”

(Katolinen uskomme, s. 209)

Kenen puolesta?
osallistumisella voima Voimakkain sovitusuhri
”Kenen puolesta pyhä messu kannetaan?
Pyhä messu kannetaan
koko kirkon, elävien ja
kuolleiden puolesta.”

(Katolinen katekismus, s. 129) ”Pyhään messuun
osallistumisella on
syntejä anteeksi
antava voima.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 238) ”Miksi pyhä messu on ylevin uhri? Pyhä messu on ylevin uhri, koska se on 1) arvollisin ylistysuhri, 2) Jumalalle mieluisin kiitosuhri, 3) tehokkain rukousuhri, 4) voimakkain sovitusuhri.”

(Katolinen katekismus, s. 129)

”Jokaista eukaristiaa
vietetään ’syntien
anteeksi antamiseksi’…”

(Katolisen uskon perusteet, s. 230) ”…eukaristian vietossa leipä ja viini muuttuvat Pyhän
Hengen voimasta olemukseltaan Kristuksen ruumiiksi ja
vereksi, ilman että niiden näkyvä muoto muuttuu.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 209)

KasteEN SAKRAMENTTI

kasteen vaikutus

”Tällä kertaa käsittelemme kysymystä,
miten ihminen tulee kristityksi.

Vastaamme:
kasteen sakramentin kautta.”

(Katolinen uskomme, s. 163) ”Kaste on se sakramentti, jossa
ihminen vedellä ja Jumalan sanalla puhdistetaan kaikesta synnistä ja
syntyy uudesti Kristuksessa ja
pyhitetään iankaikkiseen elämään.”

(Katolinen katekismus, s. 115) ”Mitkä ovat kasteen vaikutukset? …Kaste
puhdistaa perisynnistä ja kaikista muista synneistä… peruuttaa kaikki ajalliset ja
iankaikkiset rangaistukset… tekee meidät…
Jumalan lapsiksi ja taivaan perillisiksi.”

(Katolinen katekismus, s. 116)

”Kasteessa Kristus siirtää ihmiset Jumalan puolelle.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 238)

kastevesi kastemalja

”Minkälaista vettä on kasteeseen käytettävä? Kasteen pätevyyteen on luonnollinen vesi välttämätön, kuitenkin on sen, jos mahdollista,
oltava kaste- tai ainakin vihkivettä.”

(Katolinen katekismus, s. 116) ”Kastevesi on
puhdasta vettä, joka on
siunattu pääsiäisyönä tai
siunataan ennen kastetta.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 221) ”Kastemalja on taiteellisesti
muotoiltu kivinen tai metallinen astia
kastevettä varten. Sen paikka
on yleensä kastekappelissa.”

(Katolisella tiellä, s. 22)

VAHVISTUKSEN SAKRAMENTTI

”Vahvistuksen sakramentissa sinetöidään ja vahvistetaan se, mikä on alkanut kasteessa.”

”Vahvistuksen sakramentissa me saamme Pyhän Hengen sinetin.
Siinä vastaanotamme ’seitsemän Hengen lahjaa’: viisauden, ymmärryksen, neuvon, voiman, tiedon,
hurskauden ja Jumalan pelon lahjan. Vahvistuksen jakaa piispa tai hänen valtuuttamansa pappi, joka panee kätens䅔

(Katolisella tiellä, s. 7)

Parannuksen sakramentti

”Parannuksen sakramentti
on autuuteen välttämätön kaikille,
jotka kasteen jälkeen ovat
tehneet raskaan synnin.”

(Katolinen katekismus, s. 138) ”Mitä ymmärretään parannuksen
sakramenttiin kuuluvalla täydenteolla?

Täydenteolla ymmärretään rippi-isän määräämän parannustyön suorittamista.”

(Katolinen katekismus, s. 147) ”Miksi rippi-isä määrää meille katumustyön?

Katumustyö määrätään meille”
mm. ”korvaukseksi Jumalaa
vastaan tehdystä loukkauksesta…”

(Katolinen katekismus, s. 147)

ViimeiSen voiteluN SAKRAMENTTI

”Viimeinen voitelu on se sakramentti, jossa
pyhällä öljyllä voitelemalla ja
papin rukouksella Jumalan
armo saatetaan
sairaalle sielun pelastukseksi ja sangen usein ruumiinkin hyväksi.”

(Katolinen katekismus, s. 150) ”Mitä viimeinen voitelu vaikuttaa sielun pelastukseen?

1) Viimeinen voitelu lisää pyhittävää armoa;
2) päästää anteeksiannettavista synneistä ja myöskin niistä kuolemansynneistä, joita sairas ei enää pysty tunnustamaan;
3) poistaa jo anteeksiannettujen syntien jätteet;
4) vahvistaa kärsimyksissä ja kiusauksissa,
etenkin kuolemankamppailussa.”
(Katolinen katekismus, s. 151) Sairaiden voitelu on
”…papin jakama sakramentti,
joka
tuottaa
syntien anteeksi
antamisen…”

(Katolisen uskon perusteet, s. 248)

a) Messu-uhri: ”Katolisen kirkon käsityksen mukaan Kristuksen sovitusuhrin veretön toistuminen ehtoollisessa” (Iso Raamatun tietosanakirja, Osa 1, s. 14, Ristin Voitto ry. 1988, Tofters tryckeri ab, Östervåla, Sweden).

Mitä kirkot todella opettavat? - 6 - Katolinen kirkko

Suhtautuminen vainajiin

APUA VAINAJILTA

”Mitä katolinen kirkko opettaa pyhimysten
kunnioittamisesta ja avuksihuutamisesta?
Katolinen kirkko opettaa
olevan luvallista ja hyödyllistä
kunnioittaa ja
huutaa avuksi pyhimyksiä.”

(Katolinen katekismus, s. 69) ”Kirkko vahvistaa juhlallisesti,
että uskovilla on oikeus
kunnioittaa pois nukkunutta pyhänä ja
kääntyä hänen puoleensa
kaikkialla ja julkisesti
esirukousta pyytäen.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 298)

APUA VAINAJILLE

”Esirukous kuolleiden puolesta” on ”yksi
’seitsemästä hengellisestä laupeuden teosta’.”
”…mitä joku elämänsä mittaan tekee toisen puolesta,
on Jumalan edessä aina nykyhetkeä.
Siksi on myös mielekästä rukoilla vainajien puolesta,
jotka ovat kuolleet jo kauan sitten.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 248) ”Katolisen
uskon mukaan
meidän
tulee rukoilla vainajien puolesta.”

(Katolisella tiellä, s. 27) ”Kun katolilaiset joko yksityisesti tai
messussa rukoilevat kuolleiden puolesta,
he rukoilevat, että Jumala laupeudessaan
täydentäisi sen,
mikä ihmisissä
on ollut puutteellista.”

Näinä Ekumenian aikoina on hyvä tietää nämä faktat ja muistaa että Rooma ei ikinä muuta mieltään!

Otteita katolisen kirkon opetuksesta

Katolisen kirkon käsitys itsestään

Koko usko Se yksin onÂ… Yksin oikea
”Millä kirkolla on koko
Kristuksen opettama usko?

Koko Kristuksen
opettama usko
on yksin
katolisella kirkolla.”

(Katolinen katekismus, s. 11) ”Miksi katolisella kirkolla yksin on
koko Kristuksen opettama usko?

Katolisella kirkolla yksin on
koko Kristuksen opettama usko, koska
se yksin on Kristukselta ja apostoleilta vastaanottanut
ja aina väärentämättömänä säilyttänyt tämän uskon.”

(Katolinen katekismus, s. 11) ”Mikä seuraa siitä, että roomalais-katolisella kirkolla yksin on Kristuksen ainoan kirkon neljä tunnusmerkkiä?

Siitä seuraa, että roomalais-
katolinen kirkko yksin on
Kristuksen oikea kirkko.”

(Katolinen katekismus, s. 50)

Ainoa autuuttava
Autuuden menettämisen uhka
”Miksi kutsumme katolista kirkkoa syystä, että se
yksin on saanut Kristukselta
vallan ja välikappaleet
johtaa ihmisiä iäiseen autuuteen?

Me kutsumme katolista kirkkoa siitä syystä
ainoaksi autuuttavaksi kirkoksi.”

(Katolinen katekismus, s. 53) ”Kun siis katolinen kirkko on ainoa autuuttava kirkko,
niin mikä on kunkin ihmisen velvollisuus? Jokainen, joka
tuntee katolisen kirkon Kristuksen oikeaksi kirkoksi, on
iankaikkisen autuuden menettämisen uhalla velvollinen
olemaan sen jäsen,
uskomaan sen opin, nauttimaan sen sakramentteja ja
olemaan sen vallalle alamainen.”

(Katolinen katekismus, s. 53)

olennaisella tavalla

”Katolilaiset uskovat ja tietävät, että heidän omassa kirkossaan on olennaisella
tavalla läsnä se kirkko, jonka Kristus perusti jatkamaan pelastustyötään maailmassa…”

(Paavi Johannes Paavali II, Idefelt Benedicta, s. 269)

velvoitus
”Kuka velvoittaa meitä liittymään katoliseen kirkkoon?
Itse Jeesus Kristus velvoittaa meitä liittymään kirkkoonsa…”

(Katolinen katekismus, s. 53)

Katolisen kirkon käsitys toisista uskontokunnista

piirteitä eivät tunnusta täydellistä uskoa
tietyllä tavalla
”Katolilaiset tunnustavat myös,
että monia yhden Kristuksen
kirkon aitoja piirteitä on myös
muissa kristillisissä kirkoissa.”

(Paavi Johannes Paavali II,
Idefelt Benedicta, s. 269) ”…Kirkko tietää, että sillä on monia
siteitä niihin, jotka ovat kastettuja… mutta
eivät tunnusta täydellistä uskoa tai eivät ole säilyttäneet elämän ja sakramenttien yhteyttä siihen Pietarin seuraajan (=PAAVIN) alaisuudessa.”

(Katolinen uskomme, s. 143) ”Ne jotka uskovat Kristukseen ja ovat saaneet pätevän kasteen, ovat näet tietyllä tavalla
yhteydessä katoliseen Kirkkoon, vaikkakaan tämä yhteys ei ole täydellistä.”

(Katolinen uskomme, s. 143)

”Eivätkö siis muut uskontokunnat olekaan Kristukselta ja apostoleilta
vastaanottaneet ja aina väärentämättä säilyttäneet uskoaan? Eivät; sill䅔

(Katolinen katekismus, s. 12)

”Muut uskontokunnat eivät voi sanoa itseänsä pyhiksi…”

(Katolinen katekismus, s. 49)

”Kirkko toteutuu siis myös katolisen kirkon ulkopuolella, vaikkakaan – meidän vakaumuksemme mukaan –
ei täydellisesti, koska sieltä puuttuu joukko Kristuksen kirkolle antamia tärkeitä piirteitä.”

(Katolinen uskomme, s. 143)

Sakramenttiuskonto

seitsemän sakramenttia uskon ja kirkon ydin
Sakramenttien armo ikivanha traditio
”Katolisessa kirkossa on
seitsemän sakramenttia:
kaste, vahvistus, eukaristia, rippi, vihkimys, avioliitto ja sairaan voitelu.”

(Katolisella tiellä, s. 7) ”…sakramentit…
ovat uskon
ja kirkon
ydin.”

(Katolinen uskomme, s. 243) ”Sakramenttien
armon saamme vain kirkon näkyvässä yhteisössä.”

(Katolinen uskomme, s. 260) ”Seitsemän
sakramenttia
on ikivanha
traditio.”

(Katolinen uskomme, s. 166)

pyhä merkki tärkeä asema kirkko lahjoittaa
saattavat ihmisiä
”Sakramentti on pyhä merkki,
jolla me palvomme Jumalaa, jolla hänen rakkautensa ilmoitetaan meille ja
jolla hänen pelastustyönsä
toteutuu meissä.”

(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 20) ”Sakramenteilla on
syntien anteeksi antamisessa
tärkeä asema.”

(Katolisen uskon
perusteet, s. 238) ”Niiden kautta
kirkko lahjoittaa
yksityiselle ihmiselle
yhteyden Kristukseen
ja syventää sitä.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 202) ”Sakramentit
saattavat
ihmisiä
koko heidän
elämänsä ajan.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 203)

Mitä kirkot todella opettavat? - 3 - Katolinen kirkko

katolisen Kirkon suhtautuminen Jumalan sanaan

ONKO RAAMATTU RIITTÄVÄ?

”Riittääkö, että uskotaan ainoastaan se, mikä on pyhässä raamatussa?

Ei; meidän pitää uskoa muistotietokin, sillä perimätieto on kirjoittamaton raamattu.”

(Katolinen katekismus, s. 9)

JUMALAN SANA
YHTÄ ARVOKKAAT JA KUNNIOITETTAVAT KIRKKO KOROSTAA
”Pyhä traditio ja
pyhä Raamattu
muodostavat Jumalan sanan
yhden pyhän talletuksen,
joka on uskottu kirkolle.”

(Katolinen uskomme, s. 158) ”Sen vuoksi molemmat,
sekä pyhä Raamattu, että
traditio, on otettava vastaan
ja niitä on pidettävä arvossa
yhtä alttiisti ja kunnioittavasti…”

(Katolinen uskomme, s. 158) ”…katolinen kirkko
korostaa
Raamatun
ja tradition yhteenkuuluvuutta…”

(Katolisen uskon perusteet, s. 157)

EI YKSIN RAAMATUSTA
RAAMATTUA EI VOIDA YMMÄRTÄÄ ILMAN PERIMÄTIETOA VAIN OSA
”Tästä johtuu,
ettei kirkko ammenna
varmuuttaan kaikista ilmoitetuista asioista
yksin pyhästä Raamatusta.”

(Katolinen uskomme, s. 158) ”Raamattua ei voida ymmärtää,
jos sitä tarkastellaan vain
Pyhän Hengen innoituksen tuotteena
ottamatta huomioon perimätiedon osuutta.”

(Katolinen uskomme, s. 156) ”…Raamattu
on
kirkon
tradition osa.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 157)

LISÄÄ KATOLISEN KIRKON SUHTEESTA JUMALAN SANAAN

Luotettava tulkitsija
Katolisen kirkon vaatima oikeus Ei ilman kirkkoa
”…kirkko pitää
itsellään oikeuden
varjella tätä kirjaa (=RAAMATTUA) ja
toimia sen luotettavana tulkitsijana.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 159) ”…katolinen kirkko vaatii itselleen
oikeuden tunnustaa jokin raamatuntulkinta
oikeaksi tai torjua tulkinta,
joka vääristää perittyä uskoa.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 83) ”Raamattua
ei ilman kirkkoa ja kirkon ulkopuolella voida ymmärtää oikealla tavalla.”

(Katolinen uskomme, s. 156)

ei saa tulkita uskottu kirkolle

”Yksityinen ei saa tulkita
Raamatun tekstiä kirkon johdosta
ja opetusvirasta välittämättä.”

(Katolinen uskomme, s. 154) ”Raamatun tulkitseminen
on alusta asti
uskottu ennen kaikkea koko kirkolle.”

(Katolinen uskomme, s. 154)

Kirkko Raamatun yläpuolella

”Mitä siis kristityn pitää ylimalkaan uskoa?

Kristityn pitää uskoa kaikki, minkä
Jumala on ilmoittanut ja
katolinen kirkko asettaa uskottavaksi, joko se sitten
on pyhään raamattuun kirjoitettu tai ei.”

(Katolinen katekismus, s. 10)

Kirkko ratkaisee ja tulkitsee

”Kirkko antaa Raamatun uskovien käteen, ratkaisee, mikä kuuluu Raamattuun ja tulkitsee uskoville sen sisällön.”

(Katolinen uskomme, s. 156)

Raamattu äidinkielellä

”Mitä kirkko on määrännyt raamatun lukemisesta äidinkielellä?

Kirkko on määrännyt, että sen, joka tahtoo äidinkielellään lukea raamattua” tulee
mm. ”käyttää kirkon hyväksymää ja sen selityksillä varustettua käännöstä.”

(Katolinen katekismus, s. 11)

Jumala on ilmaissut itsensä eri tavoin

”Kristinuskon ja toisaalta lukuisten pienten heimouskontojen rinnalla on olemassa neljä suurta uskontoa…
Kutsumme niitä maailmanuskonnoiksi. Ne ovat juutalaisuus, islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus.”

”Näissä uskonnoissa on yhteisiäkin aineksia. Kristittyjen mielestä
se todistaa, että Jumala on ilmaissut itsensä eri tavoin.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 79)

protestanttisesta katoliseen raamattukäsitykseen

”Protestanttisille kristitylle on katolisuudessa ehkä
vierainta sen oppi perimätiedosta, traditiosta.
Protestanttisen käsityksen mukaan
Raamattu on uskon ainoa lähde ja ohje.” ”Mutta viime vuosikymmeninä on protestanttisella
taholla teologisen tutkimuksen ja
ekumeenisen dialogin kehittyessä
alettu entistä paremmin ymmärtää perimätiedon merkitys. Tähän on monia syitä.”

(Katolinen uskomme, s. 155)

Mitä kirkot todella opettavat? - 4 - Katolinen kirkko

Neitsyt Maria

”Ketä pyhimystä meidän etenkin tulee kunnioittaa ja huutaa avuksi?

Varsinkin tulee meidän kunnioittaa ja huutaa avuksi autuainta neitsyttä ja Jumalan äitiä Maariaa.”

(Katolinen katekismus, s. 71)

rukoilemme ja rakastamme erityisesti Mariaa
Pyhien kuningatar

”Me rukoilemme ja rakastamme
erityisesti Mariaa,
Jumalan äiti䅔

(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 37) ”Marialla, Jeesuksen äidillä, on erikoisasema
kirkon kaikkien pyhien joukossa. Siksi
häntä kutsutaan myös pyhien kuningattareksi.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 294)

Maria puolestapuhujana
maria on vastannut rukouksiin LUOTTAVASTI APUA
”Rukouksissa ja lauluissa
Mariaa pyydetään puhumaan meidän puolestamme Jumalan edessä.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 295) ”…Maria on…
vastannut
rukouksiin…”

(Katolisen uskon perusteet, s. 296) ”Pyhiinvaelluspaikoilla ihmiset pyytävät luottavasti Jumalalta apua
Marian esirukouksien tähden.”

1. Ja Joosef vaipui isänsä kasvoja vasten, itki siinä kumartuneena hänen
ylitsensä ja suuteli häntä.
2. Sitten Joosef käski lääkäreitä, jotka olivat hänen palveluksessaan, balsamoimaan hänen isänsä, ja lääkärit balsamoivat Israelin.
3. Siihen kului neljäkymmentä päivää, sillä niin pitkä aika kuluu balsamoimiseen. Ja egyptiläiset itkivät häntä seitsemänkymmentä päivää.
4. Sittenkuin hänen muistoksensa vietetty suruaika oli päättynyt, puhui Joosef faraon hoviväelle: "Jos olen saanut armon teidän silmienne edessä, niin puhukaa minun puolestani faraolle näin:
5. Isäni vannotti minua sanoen: 'Katso, minä kuolen, hautaa minut omaan hautaani, jonka olen kaivanut itselleni Kanaanin maassa'. Anna minun siis nyt mennä hautaamaan isäni; sitten palaan takaisin."
6. Farao vastasi: "Mene hautaamaan isäsi sen valan mukaan, jonka olet hänelle vannonut".
7. Niin Joosef meni hautaamaan isäänsä, ja hänen kanssaan menivät kaikki faraon palvelijat, hänen hovinsa vanhimmat ja kaikki Egyptin maan vanhimmat
8. sekä koko Joosefin perhe, hänen veljensä ja hänen isänsä perhe; ainoastaan vaimonsa, lapsensa, pikkukarjansa ja raavaskarjansa he jättivät Goosenin maakuntaan;
9. hänen mukanaan meni myös sekä vaunuja että ratsumiehiä. Ja niin heitä oli sangen suuri joukko.
10. Kun he saapuivat Gooren-Aatadiin, joka on Jordanin tuolla puolella, panivat he siellä toimeen ylen suuret ja juhlalliset valittajaiset, ja hän vietti isänsä surujuhlaa seitsemän päivää.
11. Ja kun maan asukkaat, kanaanilaiset, näkivät surujuhlan Gooren-Aatadissa, sanoivat he: "Siellä on egyptiläisillä suuri surujuhla". Siitä sai paikka nimekseen Aabel-Misraim; se on Jordanin tuolla puolella.
12. Ja hänen poikansa tekivät hänelle, niinkuin hän oli määrännyt heille:
13. hänen poikansa veivät hänet Kanaanin maahan ja hautasivat hänet Makpelan vainiolla olevaan luolaan, jonka vainion Aabraham oli ostanut perintöhaudaksi heettiläiseltä Efronilta ja joka oli itään päin Mamresta.
14. Senjälkeen kuin Joosef oli haudannut isänsä, palasi hän Egyptiin, hän ja hänen veljensä sekä kaikki, jotka hänen kanssaan olivat menneet hautaamaan hänen isäänsä.
15. Mutta kun Joosefin veljet näkivät, että heidän isänsä oli kuollut, ajattelivat he: "Ehkä Joosef nyt alkaa vainota meitä ja kostaa meille kaiken sen pahan, mitä me olemme hänelle tehneet".
16. Niin he lähettivät Joosefille tämän sanan: "Isäsi käski ennen kuolemaansa ja sanoi:
17. 'Sanokaa Joosefille näin: Oi, anna anteeksi veljiesi rikos ja synti, sillä pahasti he ovat menetelleet sinua kohtaan'. Anna siis isäsi Jumalan palvelijoille anteeksi heidän rikoksensa." Ja Joosef itki kuullessaan nämä heidän sanansa.
18. Sitten tulivat Joosefin veljet itse, lankesivat maahan hänen eteensä ja sanoivat: "Katso, me olemme sinun orjiasi!"
19. Mutta Joosef vastasi heille: "Älkää peljätkö, olenko minä Jumalan sijassa?
20. Te tosin hankitsitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on kääntänyt sen hyväksi, että hän saisi aikaan sen, mikä nyt on tapahtunut, ja pitäisi hengissä paljon kansaa.
21. Älkää siis peljätkö; minä elätän teidät ja teidän vaimonne ja lapsenne." Ja hän lohdutti ja rauhoitti heitä.
22. Ja Joosef sekä hänen isänsä perhe jäivät asumaan Egyptiin. Ja Joosef eli sadan kymmenen vuoden vanhaksi.
23. Ja Joosef sai nähdä Efraimin lapsia kolmanteen polveen; myöskin Maakirista, Manassen pojasta, syntyi lapsia Joosefin polville.
24. Niin Joosef sanoi veljilleen: "Minä kuolen, mutta Jumala pitää huolen teistä ja johdattaa teidät tästä maasta siihen maahan, jonka hän valalla vannoen on luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille".
25. Ja Joosef vannotti Israelin poikia sanoen: "Kun Jumala pitää huolen teistä, viekää silloin minun luuni täältä".
26. Ja Joosef kuoli sadan kymmenen vuoden vanhana. Ja hänet balsamoitiin ja pantiin arkkuun Egyptissä.