Somnobulistisia riemutiloja esiintyy usein Mooseksen kirjoissa, ja hän selvästi niistä puhuu. Mirian ja Aaron puhuivat Moosesta vastaan sentähden kuin hän nai mustaihoisen ethiopialaisen, ja he sanoivat Moos. 4:nen kirjan 12, 2-8: "Puhuuko Jumala ainoastaan Mooseksen kautta? eikö hän myös puhunut meidän kauttamme? Ja Herra kuuli sen. Niin Herra tuli alas pilven patsaassa ja seisoi majan oven edessä, ja kutsui Aaronin ja Miriamin, ja he molemmat menivät ulos. Ja hän sanoi: kuulkaat nyt minun sanojani: jos joku on teidän seassanne profeeta, minä Herra ilmoitan minuni hänelle näyssä, ja unessa puhuttelen häntä. Vaan ei niin minun palvelijani Mooses, joka koko minun huoneessani uskollinen on. Hänen kanssansa puhun minä suusta suuhun ja näkyväisesti, ja ei tapauksilla, ja hän näkee Herran muodon." Niin se oli israelilaisten ja muidenkin kansain suhteen, samoin kuin nytkin on meidän magneettisten ilmestysten suhteen, että tapaukset ilmestyvät ainoastaan horrostilassa tai unen näössä, mutta korkeamman henkien yhteyden. ylemmän ennustustaidon avulla, kun tunto on puhdas, niinkuin Mooseksella oli, voi näkyjä nähdä luonnollisessa tilassakin.
Mooseksen persoonalliset keskustelut Jumalan kanssa, ja hänen voima nähdä Kaikkivaltiasta hänen omassa persoonallisessa muodossaan, ovat kaikki kuvannollisia, ja ei niitä sovi ottaa sanallisessa merkityksessään. Sillä Jumala puhuu ainoastaan ilmestysten kautta, ja valon kautta eikä suullisella sanalla; ja ei myöskään Jumala voi nähdä luonnollisilla silmillä, sillä Hän sanoo toisessa paikassa: "Ei yksikään voi minua nähdä ja elää." Tuolla erotetaan taivaallinen ja maallinen, ja että taivaallinen valo tulee ainoastaan puhtaimmasta lähteestä: se on, henkinen lahja ja ilmestys tulee ihmiselle Jumalasta, vaikkka hän ei Jumalaa persoonallisesti näe; mutta Hänen lähestymisensä on sen mukaan kuinka sen kukin järjellään ymmärtää, tahi käsittää sen valon, sattui se sitten läheiseen, tai kaukaiseen, vahvaan tai ohueen, kovaan tai pehmeään esineeseen j.n.e. Sitä lähestymistä ymmärsivät kuitenkin profeetat ja hurskaat miehet kaikkina aikakausina, mutta he eivät voineet jakaa sitä valoa, jota he olivat saaneet muulla kielellä kuin heidän aikana puhuttiin, vaikka ilmestykset, joiden kautta heille puhuttiin, olivat paljoa helppotajuisemmat, kuin mitä tavallinen puhelu voi olla. Jumalan lähestyminen on korkeamman valon vaikutuksesta, jonka kautta henki tulee kirkastetuksi. Jumala, ollen kaiken keskustana vaikuttaa myöskin keskustaan, se on ihmisen sisässä, ihmisen henki-osassa, ja ulkonainenkin, se on, ulkomuodonkin puhdistus siitä aikanansa seuraa. Todisteeksi Jumalan hengen äärettömästä voimasta mainitsemme kuinka kansa tuli parannetuksi tulisten käärmeiden puremasta, kun Mooses käski heidän katsoa vaskista käärmettä, jonka hän asetti seipään nenään, ja josta puhutaan Moos. 4:nen kirjan 21, 4-9: "Ja kansa suuttui ja puhui Jumalata ja Moosesta vastaan. Niin Herra lähetti kansan sekaan tuliset käärmeet, jotka kansaa purivat, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. Niin tuli kansa Mooseksen tykö ja sanoivat: me teimme syntiä, puhuen Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa nämä käärmeet ottamaan pois meidän seastamme. Ja Mooses rukoili kansan edestä. Ja Herra sanoi Mooselle: tee sinulles tulinen käärme, ja nosta se merkiksi ylös, ja tapahtuu, että se, joka purtu on, koska hän katsoo sen päälle, niin hän elää."
Bileamin näyt ja ennustukset ovat myöskin merkillisiä. Bileamin tykö lähetti Balak viettelijöitä, että hän kiroaisi Israelin, mutta Jumalan henki puhui Bileamille, ja kun vietteliät häntä lähestyivät, sanoi hän: "Jos Balak antaisi minulle huoneensa täyden hopeata ja kultaa, niin en minä sittenkään taida Herran minun Jumalani sanaa käydä ylitse tekemään vähää eli paljoa." (Moos. 4-22.)
Moos. 4:nen kirjan 24: 4, 15, 16, 17, 19, kertomus Bileamin näyistä ja ennustuksista joissa hän myöskin mainitsee Kristuksen tulemisesta: "Ja Jumalan henki tuli hänen päällensä, ja hän toi edes puheensa, ja sanoi: näitä sanoo se mies, jonka silmät avatut ovat. Näitä sanoo se, joka kuulee Jumalan puheet, se, joka sen Kaikkivaltiaan ilmoitukset näkee, joka lankee, ja hänen silmänsä avataan; näin sanoo se, jolla ylimmäisen tieto on joka näkee kaikkivaltiaan ilmestyksen. Minä katselen häntä, vaan en läheltä. Tähti nousee Jaakopista, ja valtikka tulee Israelista, ja Jaakopista tulee hallitsia." Bileami oli pakanallinen mies ja hänen historiansa todistaa, että ihmeitä voivat tehdä ja näkyjä nähdä muutkin eikä ainoastaan hurskaat miehet. Balak, Moabilaisten kuningas, pelkäsi Israelilaisia ja sentähden pyrki hän ystävyyteen midianialaisten kanssa. Mutta koska moabilaiset ja midianilaiset eivät tahtoneet aseelliseen taisteluun ryhtyä israelilaisten kanssa, päättivät he noitatempuilla koettaa, ja koska heillä oli noita keskuudessaan, antoivat he kutsun Bileamille, joka oli tunnettu ihmetöistään ja taikatempuistaan. Sanansaattajat saapuivat Bileamin tykö arvokkailla lahjoilla varustettuna (sillä Bileam teki palvelusta inoastaan rahan edestä), ja vaateivat häntä kiroamaan Israelin kansan. Bileam pyysi heitä viipymään seuraavaan aamuun; mutta seuraavana aamuna nousi hän ja ilmoitti sanansaattajille, että Jumala ei sallinut hänen kiroamaan israelilaisia, eikä myöskään antanut hänen seurata heitä heidän maalleen, sillä "se kansa on Jumalan suosittu." Balak luullen, että hän ei ollut tarpeeksi lahjoja lähettänyt, lähetti yhä arvokkaampia lahjoja, että Bileam tulisi hänen luokseen ja että hän kiroaisi Israelin. Bileam oli kevytmielinen, osaksi uskoon luottava, osaksi epäröivä, osaksi rehellinen, mutta myöskin osaksi kierä, ja hän uskoi osaksi pyhään ennustusvoimaan, mutta luotti myöskin alhaisiin noitatemppuihin, jonka tähden sanoi hän Balakin sanansaatajille: "Jos Balak antaisi minulle huoneensa täyden hopiata ja kultaa, niin en minä sittenkään taida Herran minun Jumalani sanaa käydä ylitse tekemään vähää elikkä paljoa." Mutta sittenkin, vaikka hän oli puhunut Herransa kanssa yöllä, nousi hän seuraavana aamuna, satuloi aasinsa ja päätti seurata moabilaisia prinssejä, ja jälestäpäin kertoi heille kuinka he voisivat johtaa Israelin kansan pakanuuteen.