IRC-Galleria

Ei tunneta fysiikan lakia, joka pystyisi luomaan informaatiota tyhjästä

Tunnettu fyysikko Paul Davies on sanonut:

”Ei tunneta fysiikan lakia, joka pystyisi luomaan informaatiota tyhjästä.”1

Elämän synty elottomista aineista sattumalta ei ole mahdollista myöskään siksi, että ei tunneta fysiikan lakia, joka pystyisi luomaan informaatiota tyhjästä.

Informaatiotutkija Werner Gitt on sanonut:

”Ei tunneta luonnon lakia, jonka avulla aine voisi synnyttää informaatiota, ei tunneta mitään fyysikaalista prosessia eikä aineellista ilmiötä, joka voi tehdä tämän.”2

Elämä on täynnä monimutkaista informaatiota, mutta monimutkaisen informaation ei ole todettu koskaan syntyneen sattumalta, eikä se voikaan syntyä sattumalta, ei tunneta tähän tarvittavaa luonnonlakia. Todisteet kertovat juuri päinvastaista.

Muun uskominen on uskoa todisteista välittämättä, kuten evoluutiomallissa täytyisi uskoa. Informaation syntymiseen tarvitaan älykkyyttä ja kaikkivaltias ja kaikkitietävä Raamatun Jumala on luonut elämän informaation.

Luomismalli toisin kuin evoluutiomalli sopii yhteen tieteellisten todisteiden kanssa. Myöskään esim. lumihiutaleiden syntyyn vertaamisesta ei ole apua evoluutioon uskoville.3

http://www.luominen.fi/ei-tunneta-fysiikan-lakia-joka-pystyisi-luomaan-informaatiota-tyhjasta/

Väärennettyjä fossiileja on vaikka millä mitalla

”Väärennettyjä fossiileja on vaikka millä mitalla ja ne ovat heittäneet synkän varjon koko [tieteen]alan ylle. Kun menet näihin fossiilinäyttelyihin, on vaikea sanoa mitkä ovat väärennettyjä ja mitkä eivät ole. Olen kuullut, että Koillis-Kiinassa, Liaoningin provinssissa on väärennettyjen fossiilien tehdas…

Sellaiset tieteelliset julkaisut kuten Nature eivät edellytä näytteiden oikeaksi todistamista, ja näytteet päätyvät välittömästi takaisin Kiinaan, joten kukaan ei voi tutkia niitä. Ne saattavat olla ihmeellisiä löytöjä, ne saattavat olla puuttuvia renkaita, kuten niiden väitetään olevan, mutta ei ole mitään tapaa todistaa oikeaksi yhtäkään näistä.”


Näin sanoo Alan Feduccia evoluutiobiologi, lintutieteilijä ja fossiililintujen maailmanluokan asiantuntija, joka itse uskoo evoluutioon. Tilanne on vaikea myös Alan Feduccian kaltaisten evoluutioon uskovien tiedemiesten näkökulmasta.


http://www.luominen.fi/vaarennettyja-fossiileja-on-vaikka-milla-mitalla/

Väärennettyjä fossiileja on vaikka millä mitalla

”Väärennettyjä fossiileja on vaikka millä mitalla ja ne ovat heittäneet synkän varjon koko [tieteen]alan ylle. Kun menet näihin fossiilinäyttelyihin, on vaikea sanoa mitkä ovat väärennettyjä ja mitkä eivät ole. Olen kuullut, että Koillis-Kiinassa, Liaoningin provinssissa on väärennettyjen fossiilien tehdas…

Sellaiset tieteelliset julkaisut kuten Nature eivät edellytä näytteiden oikeaksi todistamista, ja näytteet päätyvät välittömästi takaisin Kiinaan, joten kukaan ei voi tutkia niitä. Ne saattavat olla ihmeellisiä löytöjä, ne saattavat olla puuttuvia renkaita, kuten niiden väitetään olevan, mutta ei ole mitään tapaa todistaa oikeaksi yhtäkään näistä.”


Näin sanoo Alan Feduccia evoluutiobiologi, lintutieteilijä ja fossiililintujen maailmanluokan asiantuntija, joka itse uskoo evoluutioon. Tilanne on vaikea myös Alan Feduccian kaltaisten evoluutioon uskovien tiedemiesten näkökulmasta.


http://www.luominen.fi/vaarennettyja-fossiileja-on-vaikka-milla-mitalla/

Ihmisen ja simpanssin välinen ero on suuri

Helsingin Sanomat kirjoitti vuonna 2011: ”Simpansseilla ja meillä on vielä enemmän samaa: 99 prosenttia.”1

Väite 99 % on kuitenkin yliarvio. Esimerkiksi vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan: ”Ihmisten ja simpanssien … kahden perimän ero itse asiassa ei ole noin 1 % vaan noin 4 % – sisältäen noin 35 miljoonan yksittäisen nukleotidin eron ja noin 90 miljoonan emäsparin edestä insertioita ja deleetioita.”2

Deleetio tarkoittaa yhden tai useamman DNA-kirjaimen puuttumista ja insertio tarkoittaa mutaatiota, jossa nukleiinihappoon lisääntyy yksi tai useampi uusi DNA-kirjain. Ihmisen ja simpanssin perimässä on siis noin 125 miljoonan nukleotidin eli DNA-kirjaimen ero. Jos tämä ero kirjoitettaisiin kirjoiksi käyttäen tyypillistä kirjan sivua, tarvittaisiin 62 kpl 500-sivuisia kirjoja. Vaikka prosenteissa ero on pieni, DNA-kirjaimissa se on valtava.

125 miljoonan DNA-kirjaimen ero vastaa noin 40 miljoonaa mutaatiotapahtumaa. Evoluution mukaan simpanssin ja ihmisen yhteinen kantamuoto eli kuitenkin vain noin 5-7 miljoonaa vuotta sitten.2 Ero on valtava ja aikaa on vähän. Myös ”roska-DNA” ajatuksen osoittautuminen roskaksi,3 ajaa evoluution umpikujaan. Lisäksi genetiikan professori John Sanford on selittänyt perusteellisesti sen miksi nykygenetiikan tieteelliset todisteet osoittavat evoluution mahdottomaksi.4


http://www.luominen.fi/ihmisen-ja-simpanssin-valinen-ero-on-suuri/

Tiedäthän ihmisen, jonka rakkaus näännyttää
Kaikki muu arvokas, aina toiseksi silloin jää
Juuri niin, tunteisiin minä itseni uuvutin
Nyt kun oon, raapinut vähän voimia takaisin
Uuden onnen alttarilla vielä kerran kaikkea minä uhrata en voi

Näetkö sen surullinen susta tulisi aikanaan
Sillä miehen saat mutta puolikkaan
Lähellä sua rehellinen mä en olisi milloinkaan
Sillä miehen saat, mutta puolikkaan

Tiedäthän lapsuuden, joka kuohuna kiiruhtaa
Itsekkään aikuisen, joka läsnä ei ollutkaan
Juuri niin, pettänyt olen lapseni kertaalleen
Näetkö sen, miksi en, voi syöksyä rakkautteen

Uuden onnen alttarilla vielä kerran minä uhrata en voi
Näetkö sen surullinen susta tulisi aikanaan
Sillä miehen saat mutta puolikkaan
Lähellä sua, rehellinen mä en olisi millloinkaan
Sillä miehen saat, mutta puolikkaan

Sen sä saat jos sä tahdot silti sen
Sen sä saat miehen käyttökelpoisen
Mut puolet vaan laitan puolet varastoon
Kunnes taas rakkauteen mä valmis oon

Näetkö sen surullinen susta tulisi aikanaa
Sillä miehen saat mutta puolikkaan
Lähellä sua rehellinen mä en olisi milloinkaan
Sillä miehen saat mutta puolikkaan.

http://youtu.be/AHJKdNrEo_s

(Katolisen uskon perusteet, s. 237) ”Kun
joku
luopuu jostakin
toisen hyväksi
auttaakseen häntä, silloin ’rakkaus peittää paljotkin
synnit’ (1 Piet. 4:8).”
(Katolisen uskon perusteet, s. 238) ”Se, joka päivän päättyessä
katsoo taakseen ja lausuu katumusrukouksen, ilmaisee
näin haluavansa kääntyä ja
aloittaa jälleen alusta. Hän
voi luottaa siihen, että
Jumala antaa hänelle anteeksi.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 238)
Vihkivesi
”Vihkivesi on siunattua vettä, jota käytetään kirkoissa eri tarkoituksiin.”
(Katolisella tiellä, s. 27)
”Usein kirkossa oleva vihkivesi on kasteen yhteydessä
siunattua vettä.”
(Katolisella tiellä, s. 27) ”Jokaisen katolisen kirkon ovella on vihkivesiastia, johon uskova kirkkoon tullessaan kastaa
sormensa ennen kuin tekee ristinmerkin.”
(Katolinen uskomme, s. 282) ”…hän kastaa sormensa vihkiveteen ja tekee ylleen ristinmerkin
muistaen näin omaa kastettaan.”
(Katolisella tiellä, s. 27)
”Vihkivettä voimme käyttää myös rukoillessamme voimaa kiusausta ja pahaa vastaan.”
(Katolinen uskomme, s. 282)
KUOLEMAN HETKI
”Äitimme kirkko on kanssamme kuolemassa, niin kuin Jeesuksen äiti
oli hänen ristinsä juurella. Juuri tätä tarkoittaa matkaeväs ja kirkon rukous kuolleiden puolesta.”
(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 65)
Katolinen jumalanpalvelus
”Katolista jumalanpalvelusta pidetään loisteliaana. Vanhanaikaiset asut, juhlallinen kirkkomusiikki,
arvokkaat eleet, kynttilät, suitsutus, avustajien värikkäät puvut vetoavat aisteihin.”
(Katolinen uskomme, s. 207)
Lähteet:
Katolinen katekismus, Imprimatur = Guill. P. B. Cobben, Helsinkiae, 1953
Katolinen uskomme, Katolinen tiedotuskeskus, Keski-Uusimaa Oy, Kerava 1980
Katolisella tiellä, Räisänen Leena ja Sormunen Helena, Katekeettinen keskus, Åbo Akademis tryckeri, Turku 1994
Katolisen uskon perusteet, Katolinen tiedotuskeskus, Helsinki 1992
Kirkkohistorian lähdelukemisto, Paunu Eira, Gummerus, Jyväskylä 1961
Mitä katolinen kirkko opettaa (Uusi katekismus), McCabe O.P, Katolinen tiedotuskeskus, Helsinki 1987
Paavi Johannes Paavali II, Idefelt Benedicta, WSOY:n graafiset laitokset, Juva 1989
Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, Toim. Messori Vittorio, WSOY:n graafiset laitokset, Juva 1996
Paavi, Jan Aarts, Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksamäki 1989
SULUISSA OLEVAT lisättyjä selvennöksiä
Lihavoinnit ja KOROSTUKSET lisätty
Mitä kirkot todella opettavat? - 10 - Katolinen kirkko

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 232)
Täysimittainen omistautuminen marialle Marialle omistautuminen kristuskeskisyyttä
Täydellisesti omistautunut marialle
”Neitsyt Maria itse ja
täysimittainen
omistautuminen
Marialle
sytyttävät voimallisen,
luovan innoituksen.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 228) ”…Jumalan äidille
omistautuminen on
itse asiassa
kristuskeskisyyttä
ja juontaa juurensa pyhästä Kolminaisuudesta sekä ihmiseksi tulemisen ja lunastuksen mysteereistä.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 223) ”Luulisin, että sanomani
selittää riittävästi nykyisen paavin
kiinnostusta neitsyt
Mariaan ja ennen kaikkea
hänen täydellistä
omistautumistaan Marialle.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 225)
Voitto marian kautta
”Kun minut oli valittu paaviksi, paneuduin ennen kaikkea
koko kirkon ongelmiin, mutta vakaumukseni pysyi
samana: Jos maailman tasolla saavutetaan
voitto, se tapahtuu Marian kautta.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 232, 233) ”Kristus voittaa Marian kautta, sillä
hän haluaa kirkon voittojen
nyt ja tulevaisuudessa
olevan yhteydessä Mariaan.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 233)
Paavin aseman tulevaisuudesta
”Nykypäivän ekumeenisten keskustelujen myötä kirkoissa kasvaa hitaasti uudelleen tietoisuus
kirkon ykseyttä palvelevan viran tarpeellisuudesta. Niin kuin
seurakunnan johdossa on kirkkoherra ja hiippakunnan
johdossa piispa, pitäisi koko kirkossa
olla Pietarin tehtävää hoitava paavi.”
(Paavi, Jan Aarts, s. 7) ”Ei-katolisten kristittyjen taholla edistys
ilmenee paavin viran tunnustamisessa
ykseyden palveluviraksi ja
Jumalan kirkolleen antamaksi armolahjaksi,
jolla voi olla yhä kasvava merkitys kirkkojen ja
myös kansojen yhdistymispyrkimyksissä.”
(Paavi, Jan Aarts, s. 78)
kaikkien kristittyjen yhteiseksi paimenviraksi
”Paavista on viime aikoina yhä enemmän tullut
kristittyjen yhteinen paimen,
ainakin käytännön tasolla, jollei (vielä) opillisesti.”
(Paavi, Jan Aarts, s. 5) ”Sitä, miten Paavin virka voi kehittyä kirkkojen välistä
ykseyttä palvelevaksi viraksi ja siten kaikkien kristittyjen yhteiseksi paimenviraksi, ei voida etukäteen määritellä.”
(Paavi, Jan Aarts, s.
Mitä kirkot todella opettavat? - 8 - Katolinen kirkko
Katolisen kirkon suhtautumisesta muihin uskontoihin
”Kaikki uskonnot tunnustavat… että ihminen on riippuvainen Jumalasta, siksi hänen on palveltava Jumalaa.
Kaikkia uskontoja on tästä syystä kunnioitettava.
Vatikaanin toinen kirkolliskokous on nimenomaan korostanut, että kirkko
’ei eristäydy siitä, mikä kaikissa näissä uskonnoissa on totta ja pyhää’.”
(Katolinen uskomme, s. 50)
NÄKÖKULMIA PELASTUKSEEN
”Uskova juutalainen, islaminuskoinen, hindu tai buddhalainen,
joka elää vakaumuksensa mukaisesti
ja etsii rehellisesti totuutta,
voi aivan varmasti
saavuttaa ikuisen pelastuksen.
Sama koskee jopa ateistejakin,
jotka koettavat elää oikein ja toimia omantuntonsa mukaan.”
(Katolinen uskomme, s. 146) ”Mutta nekin,
jotka saavuttavat ikuisen pelastuksen
kirkon näkyvän yhteisön ulkopuolella,
pelastuvat kirkon kautta.
Etsiessään Jumalaa he etsivät myös häntä, jonka Jumala on lähettänyt maailmaan: Kristusta ja Kristuksen perustamaa kirkkoa, jonka kautta Jumala tahtoi lähettää pelastuksen maailmaan.”
(Katolinen uskomme, s. 146)
Paavin suhtautuminen esim. muslimeihin
”Kunnioittavasti kirkko tarkastelee myös muslimeja,
jotka palvovat yhtä ainoata Jumalaa, elävää ja itsessään olevaa, armahtavaista ja kaikkivaltiasta, taivaan ja maan Luojaa.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 105) ”Monoteisminsa takia
Allahiin uskovat
ovat meitä erityisen lähellä.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 105)
Paavi Johannes Paavali II ja esi-isien palvojat
”…ajattelemme primitiivisiä uskontoja, animistisia uskontoja,
jotka painottavat esi-isien palvontaa.
Tuntuu siltä, että ne jotka harjoittavat sellaista uskontoa
ovat erityisen lähellä kristinuskoa.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 93)
Kaikkien uskontokuntien edustajat rukoilemaan haudan äärelle
”Katolisen kirkon johtaja,
paavi Johannes Paavali II
on kutsunut maailman
kaikkien uskontokuntien edustajat koolle
rukoilemaan
rauhan puolesta.”
(Itä-Savo, 19.11.2001, s. A10) ”Pyhän Franciscuksen
haudan äärelle
kokoontui kristittyjen, muslimien,
juutalaisten, buddhalaisten, hindujen,
shintolaisten, jainalaisten, sikhien
ja Afrikan luonnonuskontojen edustajia
paavi Johannes Paavali II:n kutsusta.”
(Helsingin Sanomat, 25.1.2002, s. C2) ”Paavi Johannes Paavali II
johtiÂ…
Italian Assisissa
eri uskontojen edustajien yhteistä rukoushetkeä rauhan puolesta.”
Paikalla oli ”noin 200 hengellistä
johtajaa eri puolilta maailmaa.”
(Turun Sanomat, 25.1.2002, s. 24)
Aneet
”Millä tavalla kirkko tulee avuksemme
ajallisia rangaistuksia poistamaan?
Kirkko tulee avuksemme aneen jakamisella.”
(Katolinen
katekismus, s. 148) ”Mitä kristittyjen on
aneesta uskottava?
Kristittyjen on uskottava 1) että katolisella kirkolla on valta jakaa anetta;
2) että sen käyttö on meille
erittäin hyödyllinen.”
(Katolinen katekismus, s. 149) ”Mikä on ane?
Ane on
ajallisten
synnin rangaistusten peruutus…”
(Katolinen
katekismus, s. 148) ”Mitä kirkko tekee
jakaessaan meille anetta?
Jakaessaan… anetta kirkko antaa puolestamme Kristuksen ja pyhimysten täydentekojen tyhjentymättömästä aarteesta korvausta jumalalliselle vanhurskaudelle.”
(Katolinen katekismus, s. 149) ”Ane merkitsee, että kirkko voi
osittain
vapauttaa katumustyöstä
tai paremminkin vaihtaa sen toiseksi.”
(Katolinen
uskomme, s. 226)
Ruusukko
”Ruusukko” on ”rukoussarja,
jossa katoliset… mietiskelevät… Kristuksen elämää, kuolemaa ja kirkastumista ikään kuin hänen äitinsä Marian silmin ja
hänen kanssaan.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 71) ”Koska ruusukossa
toistetaan samoja
rukouksia, apuna
käytetään
rukousnauhaa
(ruusukkoa).”
(Katolisen uskon perusteet, s. 71) ”Ruusukko eli rukousnauha on katolilaiselle oivallinen apuväline mietiskelyrukoukseen. Mietiskelyn kohteena
on Jeesus Kristus ja
oppaanamme Neitsyt Maria.”
(Katolisella tiellä, s. 26) ”Kirkko käskee
meitä etenkin
rukoilemaan ruusukkoa,
koska siinä tarkasteltavaksi asetetaan tärkeimmät salaisuudet Jeesuksen ja Maarian elämässä.”
(Katolinen katekismus, s. 168, 169)
kirkon käsitys ihmisen alkuperästä
mistä ihmiskunta on lähtöisin?
Eläimestä ihmiseksi Ihminen on kehittynyt
”Entä mistä koko
ihmiskunta on lähtöisin?
Miten kauan ihminen on ollut olemassa? Tätäkään ei tiedetä varmasti.” ”Nykyään tiedetään, että ihminen on
kehittynyt alkukantaisesta olennosta.
Mutta missä vaiheessa tuo olento
lakkaa olemasta eläin ja muuttuu ihmiseksi?” ”Ihminen on
siis kehittynyt
alkeellisista
muodoista.”
(Katolinen uskomme, s. 11)
Mitä kirkot todella opettavat? - 9 - Katolinen kirkko
Ristinmerkki
”Millä merkillä katolinen kristitty tavallisesti tunnustaa uskonsa?
Katolinen kristitty
tunnustaa tavallisesti uskonsa pyhällä ristinmerkillä.”
(Katolinen katekismus, s. 13) ”Kun kristitty tekee
ristinmerkin itsensä ylitse,
hän siunaa itsensä.”
(Katolinen uskomme, s. 282)
”Milloin meidän tulee tehdä ristinmerkki?
Ristinmerkki on
hyvä ja hyödyllinen
tehdä usein, varsinkin ylösnoustessa ja
maata pannessa, rukouksen edellä
ja jälkeen, jokaisen isonpuoleisen työn
edellä, kiusauksissa ja vaaroissa.”
(Katolinen katekismus, s. 13) ”Pappi aloittaa messun ristinmerkillä ja
messun lopussa hän
siunaa seurakuntalaiset ristinmerkillä,
myös seurakuntalaiset itse
tekevät ristinmerkin.”
(Katolisella tiellä, s. 25) Jos ristinmerkki
”tehdään oikein ja hartaasti, hitaasti otsalta
rinnalle ja vasemmalta oikealle
olkapäälle, se on vaikuttava vertauskuva
yhteenkuuluvuudestamme Kristukseen. Silloin
risti ympäröi koko ihmisen:
hän ikään kuin asettuu ristin alle.”
(Katolinen uskomme, s. 281)
jotakin syntikäsityksestä
”Meidän pitäisi päästä perille
siitä, mitä synti on ja mitä se
ei ole. Eritelkäämme asiaa.
Kun on kyseessä heikkous,
jolle ei voi mitään,
’vahinko’ tai ’lipeäminen’,
kun siis joku tekee väärin
tietämättään ja tarkoittamattaan,
emme voi puhua synnistä.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 233) ”Arkipäivän rikkeitä
ja heikkouksia
kutsutaan Â’lieviksiÂ’ synneiksi,
sillä ne me
saamme anteeksi
jo katumuksellamme ja rakkauden töillämme.”
(Katolisen uskon
perusteet, s. 234) ”Miksi pikkusyntejä sanotaan anteeksiannettaviksi?
Pikkusyntejä sanotaan anteeksiannettaviksi,
koska ne
helpommin
ja ilman rippiäkin voidaan saada anteeksi.”
(Katolinen katekismus, s. 98) ”Kun olemme tehneet
lieviä syntejä,
meidän tulee ahkerasti etsiä tilaisuutta rakkauden harjoittamiseen rakkauden teoissa (erityisesti sellaisissa vaikeissa teoissa, jotka auttavat meitä harjoittamaan itsekuria) ja vahvistaa yhteyttämme Juma-laan ja kirkkoon rukouksella ja erityisesti osallistumalla eukaristian ateriaan.”
(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 53)
Jotakin anteeksiantamuksesta
”Kirkko tuntee monta mahdollisuutta pyytää ja saada syntien anteeksi antaminen…”
(Kat. usk. per., s. 237)
”Kun kirkkoon tulija tekee ristinmerkin vihkiveteen
kastetuin sormin
ja näin uudelleen
tunnustautuu kasteeseensa,
hänkin kulkee kääntymyksen ja syntien anteeksi saamisen tiellä.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 237) ”Yksi mahdollisuus on katumushartaus.
Siitä näemme,
että uskovien
yhteisö on
sovituksen aluetta.”

(Katolinen katekismus, s. 138) ”Mitä ymmärretään parannuksen
sakramenttiin kuuluvalla täydenteolla?
Täydenteolla ymmärretään rippi-isän määräämän parannustyön suorittamista.”
(Katolinen katekismus, s. 147) ”Miksi rippi-isä määrää meille katumustyön?
Katumustyö määrätään meille”
mm. ”korvaukseksi Jumalaa
vastaan tehdystä loukkauksesta…”
(Katolinen katekismus, s. 147)
ViimeiSen voiteluN SAKRAMENTTI
”Viimeinen voitelu on se sakramentti, jossa
pyhällä öljyllä voitelemalla ja
papin rukouksella Jumalan
armo saatetaan
sairaalle sielun pelastukseksi ja sangen usein ruumiinkin hyväksi.”
(Katolinen katekismus, s. 150) ”Mitä viimeinen voitelu vaikuttaa sielun pelastukseen?
1) Viimeinen voitelu lisää pyhittävää armoa;
2) päästää anteeksiannettavista synneistä ja myöskin niistä kuolemansynneistä, joita sairas ei enää pysty tunnustamaan;
3) poistaa jo anteeksiannettujen syntien jätteet;
4) vahvistaa kärsimyksissä ja kiusauksissa,
etenkin kuolemankamppailussa.”
(Katolinen katekismus, s. 151) Sairaiden voitelu on
”…papin jakama sakramentti,
joka
tuottaa
syntien anteeksi
antamisen…”
(Katolisen uskon perusteet, s. 248)
a) Messu-uhri: ”Katolisen kirkon käsityksen mukaan Kristuksen sovitusuhrin veretön toistuminen ehtoollisessa” (Iso Raamatun tietosanakirja, Osa 1, s. 14, Ristin Voitto ry. 1988, Tofters tryckeri ab, Östervåla, Sweden).
Mitä kirkot todella opettavat? - 6 - Katolinen kirkko
Suhtautuminen vainajiin
APUA VAINAJILTA
”Mitä katolinen kirkko opettaa pyhimysten
kunnioittamisesta ja avuksihuutamisesta?
Katolinen kirkko opettaa
olevan luvallista ja hyödyllistä
kunnioittaa ja
huutaa avuksi pyhimyksiä.”
(Katolinen katekismus, s. 69) ”Kirkko vahvistaa juhlallisesti,
että uskovilla on oikeus
kunnioittaa pois nukkunutta pyhänä ja
kääntyä hänen puoleensa
kaikkialla ja julkisesti
esirukousta pyytäen.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 298)
APUA VAINAJILLE
”Esirukous kuolleiden puolesta” on ”yksi
’seitsemästä hengellisestä laupeuden teosta’.”
”…mitä joku elämänsä mittaan tekee toisen puolesta,
on Jumalan edessä aina nykyhetkeä.
Siksi on myös mielekästä rukoilla vainajien puolesta,
jotka ovat kuolleet jo kauan sitten.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 248) ”Katolisen
uskon mukaan
meidän
tulee rukoilla vainajien puolesta.”
(Katolisella tiellä, s. 27) ”Kun katolilaiset joko yksityisesti tai
messussa rukoilevat kuolleiden puolesta,
he rukoilevat, että Jumala laupeudessaan
täydentäisi sen,
mikä ihmisissä
on ollut puutteellista.”
(Katolinen uskomme, s. 276)
Sielunmessu vainajan puolesta
Rekviem on ”…sielunmessu, eukaristian vietto vainajan puolesta;
sen introitus alkaa sanoilla: ’Herra, anna heille ikuinen lepo’.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 248)
suojeluspyhimys
”Kaikilla katolilaisilla on oma
suojeluspyhimys.”
(Katolisella tiellä, s. 33) ”Katoliset kääntyvät suojelijansa puoleen
rukouksissaan enemmän tai vähemmän säännöllisesti.”
(Katolisella tiellä, s. 33)
Pyhäinjäännökset eli reliikit
Kts. b)
”Katolisissa kirkoissa
alttarissa tai sen alla
on pyhimysten
reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä.”
(Katolisella tiellä, s. 22) ”Pyhäinjäännöksiä eli reliikkejä…
säilytetään kirkkojen alttareissa
kunnioituksen
kohteena…”
(Katolisella tiellä, s. 34)
Kiirastuli
”Minne sielu tulee heti yksityisen tuomion jälkeen? Sielu joutuu joko taivaaseen tai helvettiin tahi kiirastuleen.”
(Katolinen katekismus, s. 57)
”Tällä käsitteellä, joka latinaksi on ’purgatorium’ ja joka on paremmin käännettävissä ’puhdistuminen’ (jopa ’pesula’!)
viitataan taivaaseen Â’tuomittujenÂ’ puhdistumisesta
ennen Jumalan lopullista näkemistä.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 144) ”Trenton kirkolliskokous… sanoi: ’On olemassa
puhdistumisen paikka,
ja sinne määrätyt sielut saavat apua uskovien esirukouksista, mutta ennen kaikkea Jumalalle mieluisesta alttarin uhrista’ (eukaristiasta).”
(Katolisen uskon perusteet, s. 144)
Mitkä sielut tulevat kiirastuleen?
”Mitkä sielut tulevat kiirastuleen? Kiirastuleen tulevat niiden hurskaiden sielut, jotka joko ovat anteeksiannettavissa
synneissä eronneet elämästä tai syntiensä tähden vielä saavat kärsiä ajallisia rangaistuksia.”
(Katolinen katekismus, s. 57, 58)
KIIRASTULEN TARKOITUKSESTA
”Se, joka ei ole vielä kokonaan
avautunut Jumalalle, saa ensin
puhdistautua
synnin arvista ’kiirastulessa’.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 143) ”Kiirastulen
tarkoitus
on tehdä ihminen
kokonaan puhtaaksi.”
(Katolinen uskomme, s. 275) ”Kaiken meihin jääneen viallisuuden ja
syntien jättämien arpien täytyy hävitä kuin
ruosteen raudasta, sillä uuteen Jerusalemiin
’ei päästetä mitään epäpuhdasta…’”
(Katolisen uskon perusteet, s. 144)
Apua kiirastulessa oleville
”Missä yhteydessä olemme kiirastulessa olevien sielujen kanssa?
Me autamme heitä rukouksilla, almuilla ja muilla
hyvillä töillä, varsinkin pyhällä messu-uhrilla…”
(Katolinen katekismus, s. 55) ”Voidaanko aneita omistaa kiirastulessa oleville sieluille?
Kiirastulessa oleville sieluille voidaan esirukouksina omistaa kaikki ne aneet, jotka paavi on sellaisiksi julistanut.”
(Katolinen katekismus, s. 150)
KUNNES ANSAITSEVAT
”Kauanko sielut pysyvät kiirastulessa?
Sielut pysyvät kiirastulessa, kunnes he ovat täydellisesti puhtaat ja ansaitsevat Jumalan katselemisen.”
(Katolinen Katekismus, s. 58)
b) ”Reliikit (lat.) oik. jätteet, jäännökset” on ”…pyhien henkilöiden kehonosien tai omaisuuden todellisten tai uskoteltujen jäännösten nimitys” (Tietojätti 2000, Tieto-sanakirja A-Ö, Gummerus, Neljäs painos, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001, s. 708).
Mitä kirkot todella opettavat? - 7 - Katolinen kirkko
Paavi
Kristuksen sijainen
”Kristus itse on halunnut ’sijaisen’ tänne maan päälle.”
(Katolinen uskomme, s. 133)
päämies ja pyhä isä
”Kirkon näkyvin päämies on pyhä isä,
paavi, koska hän on Pietarin oikea
seuraaja Rooman piispanistuimella.”
(Katolinen katekismus, s. 44) ”Kirkko on näkyväinen yhteys, johon kuuluvat kaikki
oikeauskoiset kristityt maan päällä yhden ainoan päämiehen,
Rooman paavin, ja häneen yhdistettyjen piispojen alaisina.”
(Katolinen katekismus, s. 42)
Paavin asema
YLIN ARVOASEMA koko maailmassa KAIKKIEN kristittyjen isä ja OPETTAJA
Hallitsija ja johtaja
”Kaikkien kristittyjen
tulee uskoa,
että pyhällä apostolisella istuimella ja
Rooman paavilla ON YLIN ARVOASEMA koko maailmassa ja…” ”…ja että itse
ROOMAN PAAVI ONÂ…
KOKO KIRKON PÄÄ,
KAIKKIEN kristittyjen
isä ja OPETTAJA; ja ett䅔 ”…ja että meidän Herramme
JEESUS KRISTUS ON LUOVUTTANUT HÄNELLE Pyhän Pietarin kautta VALLAN
pitää voimassa koko kirkkoa, sitä
HALLITA JA JOHTAA…”
(Kirkkohistorian lähdelukemisto, s. 129, 130)
KAIKKIEN USKOVAISTEN YLIN TUOMARI
EI OLE OLEMASSA SUUREMPAA ARVOVALTAA
”…hän on
KAIKKIEN
USKOVAISTEN
YLIN TUOMARI…” ”…kukaan” ei ”voi oikaista apostolisen
istuimen antamaa tuomiota, koska
EI OLE OLEMASSA
SITÄ SUUREMPAA ARVOVALTAA.”
(Kirkkohistorian lähdelukemisto, s. 129, 130)
PAAVIN Johannes Paavali II:n SUHDE MARIAAN
Sydämen tarve Marian puoleen kääntyminen
rukousperinne
”Jokaisen pitää ymmärtää, että
Marian puoleen
kääntyminen liittyy
paitsi
sydämen tarpeeseen
ja taipumukseen myös objektiiviseen totuuteen Jumalan äidistä.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 223) ”Nuoruusvuosistani
lähtien on
Marian puoleen kääntyminen
liittynyt syvällisesti
uskooni Kristukseen,
ja Kalwarian pyhiinvaelluskohde
on auttanut minua suuresti.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 224) ”…kun perin
Pietarin viran Roomassa,
kannoin sisälläni
enemmän kuin mitään muuta
juuri tätä kotimaani kokemusta ja
neitsyt Mariaan kohdistuvaa rukousperinnettä.”

Maria puolestapuhujana
maria on vastannut rukouksiin LUOTTAVASTI APUA
”Rukouksissa ja lauluissa
Mariaa pyydetään puhumaan meidän puolestamme Jumalan edessä.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 295) ”…Maria on…
vastannut
rukouksiin…”
(Katolisen uskon perusteet, s. 296) ”Pyhiinvaelluspaikoilla ihmiset pyytävät luottavasti Jumalalta apua
Marian esirukouksien tähden.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 295)
Marialta apua kaikissa tilanteissa
”Mikä ’Ave Mariassa’ muodostaa avuksihuudon? Avuksihuudon muodostavat sanat, jotka kirkko on lisännyt:
’Pyhä Maaria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta, nyt ja kuolemamme hetkenä. Amen’.”
”Miksi kirkko on lisännyt nämä sanat? Kirkko on nämä sanat lisännyt,
jotta huutaisimme Jumalan äidiltä apua kaikissa tilanteissa
ja etenkin anoisimme autuaallista kuoleman hetkeä.”
(Katolinen katekismus, s. 168)
Synnitön Maria
”…Maria on synnitön,
ts. hänellä
ei ole henkilökohtaista synti䅔
(Katolinen uskomme, s. 256) ”Uskomme myös, että
Maria varjeltui koko elämänsä ajan kaikesta synnistä.
Jumala on täyttänyt hänessä kaikki ihmisille antamansa lupaukset.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 295)
Maria-kultti
”Maria-kultti elpyy aina silloin kun erikoisten tapahtumien yhteydessä uskotaan Marian näyttäytyneen ja saaneen aikaan ihmeitä.”
(Katolinen uskomme, s. 257)
Marian kunnioituksesta
”Mariaa kunnioitetaan katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa enemmän kuin muissa kirkoissa.
Häntä kunnioitetaan viettämällä juhlia hänen kunniakseen, rukoilemalla ruusukkoa, Maria-hartauksissa,
pyhiinvaelluksilla sellaisille paikoille, joissa Maria on erityisesti vastannut rukouksiin ja niin edelleen.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 296)
Marian alttari Neitsyt Marian kunniaksi
”Marian alttari
on jokaisessa katolisessa kirkossa. Alttari on erityisesti
omistettu Neitsyt Marialle,
se on koristeltu kukkasin ja sen edessä on
kynttiläteline, johon voi sytyttää kynttilän
Marian kunniaksi.”
(Katolisella tiellä, s. 24) ”Kirkon takaosassa tai sivustoilla on usein
kynttiläteline, johon voi sytyttää kynttilän
Neitsyt Marian kunniaksi
tai oman suojeluspyhimyksen kunniaksi.
Kynttilä jää palamaan ikään kuin rukouksena,
kun sytyttäjä itse poistuu kirkosta.”
(Katolisella tiellä, s. 24)
ruumiillisesti taivaaseen
”…Jumala myös otti Marian ruumiillisesti
taivaaseen hänen elämänsä
päättyessä maan päällä.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 295) ”…kirkko uskoo, että Jumala myös varjeli hänet synnistä
elämänsä alusta alkaen sen loppuun asti ja otti
hänet kuolemansa jälkeen ruumiineen ja sieluineen taivaaseen.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 115)
PYYNTÖ MARIALLE
”Suomessa eukaristian viettoon kokoontunut seurakunta tunnustaa syntinsä seuraavilla sanoilla: Tunnustan Jumalalle kaikkivaltiaalle… pyydän autuasta Mariaa, ainaista neitsyttä, kaikkia enkeleitä ja pyhiä ja teitä kaikkia rukoilemaan puolestani Herraa Jumalaamme.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 234)
Kirkon äiti
”Lunastajamme Kristuksen äiti on kirkon äiti.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 223)
Kuoleman edessä
”Niin kauan kuin kuoleva ymmärtää puheemme, voimme vahvistaa hänen luottamustaan
Jumalan uskollisuuteen ja auttaa häntä käymään uskoen kuoleman pelon läpi. Voimme pyytää hänen kanssaan
Jumalan äidiltä esirukousta: ’Rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä’.’’
(Katolisen uskon perusteet, s. 247, 248)
Mitä kirkot todella opettavat? - 5 - Katolinen kirkko
Messu-uhri Kts. a)
”Tuliko Kristuksen kuoltua kaiken
uhrin lakata? Ei; se uhri, jonka
Kristus kerran kantoi ristillä, oli
kaikkialla ja kaikkina
aikoina uudistettava.”
(Katolinen katekismus, s. 126) ”Mikä on pyhä messu-uhri? Pyhä messu-uhri on uuden liiton alituinen uhri, jossa Herramme Jeesus
Kristus, leivän ja viinin muodossa, papin käsien kautta verettömällä tavalla uhraa itsensä
taivaalliselle Isälleen.”
(Katolinen katekismus, s. 126, 127) ”Eikö ole mitään eroitusta pyhän messu-uhrin ja Kristuksen ristin-uhrin välillä? Pyhä messu-uhri on sama uhri
kuin ristillä toimitettukin;
ainoastaan uhraamistapa on toinen.”
(Katolinen katekismus, s. 127)
”Pyhä messu-uhri on
sama kuin ristinpuussa
tapahtunut uhri,
koska kummassakin sama
– Herramme Kristus – uhraa ja uhrataan.”
(Katolinen katekismus, s. 127) ”Mikä erotus on uhraamistavassa? Ristissä
Kristus uhrasi itsensä verisellä tavalla; pyhässä messussa hän uhraa
itsensä verettömällä tavalla,
koska hän ei enää kärsi ja kuole.”
(Katolinen katekismus, s. 127) ”Se joka
osallistuu messuun,
osallistuu
siis aterian muodossa tapahtuvaan uhritoimitukseen.”
(Katolinen uskomme, s. 209)
Kenen puolesta?
osallistumisella voima Voimakkain sovitusuhri
”Kenen puolesta pyhä messu kannetaan?
Pyhä messu kannetaan
koko kirkon, elävien ja
kuolleiden puolesta.”
(Katolinen katekismus, s. 129) ”Pyhään messuun
osallistumisella on
syntejä anteeksi
antava voima.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 238) ”Miksi pyhä messu on ylevin uhri? Pyhä messu on ylevin uhri, koska se on 1) arvollisin ylistysuhri, 2) Jumalalle mieluisin kiitosuhri, 3) tehokkain rukousuhri, 4) voimakkain sovitusuhri.”
(Katolinen katekismus, s. 129)
”Jokaista eukaristiaa
vietetään ’syntien
anteeksi antamiseksi’…”
(Katolisen uskon perusteet, s. 230) ”…eukaristian vietossa leipä ja viini muuttuvat Pyhän
Hengen voimasta olemukseltaan Kristuksen ruumiiksi ja
vereksi, ilman että niiden näkyvä muoto muuttuu.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 209)
KasteEN SAKRAMENTTI
kasteen vaikutus
”Tällä kertaa käsittelemme kysymystä,
miten ihminen tulee kristityksi.
Vastaamme:
kasteen sakramentin kautta.”
(Katolinen uskomme, s. 163) ”Kaste on se sakramentti, jossa
ihminen vedellä ja Jumalan sanalla puhdistetaan kaikesta synnistä ja
syntyy uudesti Kristuksessa ja
pyhitetään iankaikkiseen elämään.”
(Katolinen katekismus, s. 115) ”Mitkä ovat kasteen vaikutukset? …Kaste
puhdistaa perisynnistä ja kaikista muista synneistä… peruuttaa kaikki ajalliset ja
iankaikkiset rangaistukset… tekee meidät…
Jumalan lapsiksi ja taivaan perillisiksi.”
(Katolinen katekismus, s. 116)
”Kasteessa Kristus siirtää ihmiset Jumalan puolelle.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 238)
kastevesi kastemalja
”Minkälaista vettä on kasteeseen käytettävä? Kasteen pätevyyteen on luonnollinen vesi välttämätön, kuitenkin on sen, jos mahdollista,
oltava kaste- tai ainakin vihkivettä.”
(Katolinen katekismus, s. 116) ”Kastevesi on
puhdasta vettä, joka on
siunattu pääsiäisyönä tai
siunataan ennen kastetta.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 221) ”Kastemalja on taiteellisesti
muotoiltu kivinen tai metallinen astia
kastevettä varten. Sen paikka
on yleensä kastekappelissa.”
(Katolisella tiellä, s. 22)
VAHVISTUKSEN SAKRAMENTTI
”Vahvistuksen sakramentissa sinetöidään ja vahvistetaan se, mikä on alkanut kasteessa.”
”Vahvistuksen sakramentissa me saamme Pyhän Hengen sinetin.
Siinä vastaanotamme ’seitsemän Hengen lahjaa’: viisauden, ymmärryksen, neuvon, voiman, tiedon,
hurskauden ja Jumalan pelon lahjan. Vahvistuksen jakaa piispa tai hänen valtuuttamansa pappi, joka panee kätens䅔
(Katolisella tiellä, s. 7)
Parannuksen sakramentti
”Parannuksen sakramentti
on autuuteen välttämätön kaikille,
jotka kasteen jälkeen ovat
tehneet raskaan synnin.”

Näinä Ekumenian aikoina on hyvä tietää nämä faktat ja muistaa että Rooma ei ikinä muuta mieltään!
Otteita katolisen kirkon opetuksesta
Katolisen kirkon käsitys itsestään
Koko usko Se yksin onÂ… Yksin oikea
”Millä kirkolla on koko
Kristuksen opettama usko?
Koko Kristuksen
opettama usko
on yksin
katolisella kirkolla.”
(Katolinen katekismus, s. 11) ”Miksi katolisella kirkolla yksin on
koko Kristuksen opettama usko?
Katolisella kirkolla yksin on
koko Kristuksen opettama usko, koska
se yksin on Kristukselta ja apostoleilta vastaanottanut
ja aina väärentämättömänä säilyttänyt tämän uskon.”
(Katolinen katekismus, s. 11) ”Mikä seuraa siitä, että roomalais-katolisella kirkolla yksin on Kristuksen ainoan kirkon neljä tunnusmerkkiä?
Siitä seuraa, että roomalais-
katolinen kirkko yksin on
Kristuksen oikea kirkko.”
(Katolinen katekismus, s. 50)
Ainoa autuuttava
Autuuden menettämisen uhka
”Miksi kutsumme katolista kirkkoa syystä, että se
yksin on saanut Kristukselta
vallan ja välikappaleet
johtaa ihmisiä iäiseen autuuteen?
Me kutsumme katolista kirkkoa siitä syystä
ainoaksi autuuttavaksi kirkoksi.”
(Katolinen katekismus, s. 53) ”Kun siis katolinen kirkko on ainoa autuuttava kirkko,
niin mikä on kunkin ihmisen velvollisuus? Jokainen, joka
tuntee katolisen kirkon Kristuksen oikeaksi kirkoksi, on
iankaikkisen autuuden menettämisen uhalla velvollinen
olemaan sen jäsen,
uskomaan sen opin, nauttimaan sen sakramentteja ja
olemaan sen vallalle alamainen.”
(Katolinen katekismus, s. 53)
olennaisella tavalla
”Katolilaiset uskovat ja tietävät, että heidän omassa kirkossaan on olennaisella
tavalla läsnä se kirkko, jonka Kristus perusti jatkamaan pelastustyötään maailmassa…”
(Paavi Johannes Paavali II, Idefelt Benedicta, s. 269)
velvoitus
”Kuka velvoittaa meitä liittymään katoliseen kirkkoon?
Itse Jeesus Kristus velvoittaa meitä liittymään kirkkoonsa…”
(Katolinen katekismus, s. 53)
Katolisen kirkon käsitys toisista uskontokunnista
piirteitä eivät tunnusta täydellistä uskoa
tietyllä tavalla
”Katolilaiset tunnustavat myös,
että monia yhden Kristuksen
kirkon aitoja piirteitä on myös
muissa kristillisissä kirkoissa.”
(Paavi Johannes Paavali II,
Idefelt Benedicta, s. 269) ”…Kirkko tietää, että sillä on monia
siteitä niihin, jotka ovat kastettuja… mutta
eivät tunnusta täydellistä uskoa tai eivät ole säilyttäneet elämän ja sakramenttien yhteyttä siihen Pietarin seuraajan (=PAAVIN) alaisuudessa.”
(Katolinen uskomme, s. 143) ”Ne jotka uskovat Kristukseen ja ovat saaneet pätevän kasteen, ovat näet tietyllä tavalla
yhteydessä katoliseen Kirkkoon, vaikkakaan tämä yhteys ei ole täydellistä.”
(Katolinen uskomme, s. 143)
”Eivätkö siis muut uskontokunnat olekaan Kristukselta ja apostoleilta
vastaanottaneet ja aina väärentämättä säilyttäneet uskoaan? Eivät; sill䅔
(Katolinen katekismus, s. 12)
”Muut uskontokunnat eivät voi sanoa itseänsä pyhiksi…”
(Katolinen katekismus, s. 49)
”Kirkko toteutuu siis myös katolisen kirkon ulkopuolella, vaikkakaan – meidän vakaumuksemme mukaan –
ei täydellisesti, koska sieltä puuttuu joukko Kristuksen kirkolle antamia tärkeitä piirteitä.”
(Katolinen uskomme, s. 143)
Sakramenttiuskonto
seitsemän sakramenttia uskon ja kirkon ydin
Sakramenttien armo ikivanha traditio
”Katolisessa kirkossa on
seitsemän sakramenttia:
kaste, vahvistus, eukaristia, rippi, vihkimys, avioliitto ja sairaan voitelu.”
(Katolisella tiellä, s. 7) ”…sakramentit…
ovat uskon
ja kirkon
ydin.”
(Katolinen uskomme, s. 243) ”Sakramenttien
armon saamme vain kirkon näkyvässä yhteisössä.”
(Katolinen uskomme, s. 260) ”Seitsemän
sakramenttia
on ikivanha
traditio.”
(Katolinen uskomme, s. 166)
pyhä merkki tärkeä asema kirkko lahjoittaa
saattavat ihmisiä
”Sakramentti on pyhä merkki,
jolla me palvomme Jumalaa, jolla hänen rakkautensa ilmoitetaan meille ja
jolla hänen pelastustyönsä
toteutuu meissä.”
(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 20) ”Sakramenteilla on
syntien anteeksi antamisessa
tärkeä asema.”
(Katolisen uskon
perusteet, s. 238) ”Niiden kautta
kirkko lahjoittaa
yksityiselle ihmiselle
yhteyden Kristukseen
ja syventää sitä.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 202) ”Sakramentit
saattavat
ihmisiä
koko heidän
elämänsä ajan.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 203)
Mitä kirkot todella opettavat? - 3 - Katolinen kirkko
katolisen Kirkon suhtautuminen Jumalan sanaan
ONKO RAAMATTU RIITTÄVÄ?
”Riittääkö, että uskotaan ainoastaan se, mikä on pyhässä raamatussa?
Ei; meidän pitää uskoa muistotietokin, sillä perimätieto on kirjoittamaton raamattu.”
(Katolinen katekismus, s. 9)
JUMALAN SANA
YHTÄ ARVOKKAAT JA KUNNIOITETTAVAT KIRKKO KOROSTAA
”Pyhä traditio ja
pyhä Raamattu
muodostavat Jumalan sanan
yhden pyhän talletuksen,
joka on uskottu kirkolle.”
(Katolinen uskomme, s. 158) ”Sen vuoksi molemmat,
sekä pyhä Raamattu, että
traditio, on otettava vastaan
ja niitä on pidettävä arvossa
yhtä alttiisti ja kunnioittavasti…”
(Katolinen uskomme, s. 158) ”…katolinen kirkko
korostaa
Raamatun
ja tradition yhteenkuuluvuutta…”
(Katolisen uskon perusteet, s. 157)
EI YKSIN RAAMATUSTA
RAAMATTUA EI VOIDA YMMÄRTÄÄ ILMAN PERIMÄTIETOA VAIN OSA
”Tästä johtuu,
ettei kirkko ammenna
varmuuttaan kaikista ilmoitetuista asioista
yksin pyhästä Raamatusta.”
(Katolinen uskomme, s. 158) ”Raamattua ei voida ymmärtää,
jos sitä tarkastellaan vain
Pyhän Hengen innoituksen tuotteena
ottamatta huomioon perimätiedon osuutta.”
(Katolinen uskomme, s. 156) ”…Raamattu
on
kirkon
tradition osa.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 157)
LISÄÄ KATOLISEN KIRKON SUHTEESTA JUMALAN SANAAN
Luotettava tulkitsija
Katolisen kirkon vaatima oikeus Ei ilman kirkkoa
”…kirkko pitää
itsellään oikeuden
varjella tätä kirjaa (=RAAMATTUA) ja
toimia sen luotettavana tulkitsijana.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 159) ”…katolinen kirkko vaatii itselleen
oikeuden tunnustaa jokin raamatuntulkinta
oikeaksi tai torjua tulkinta,
joka vääristää perittyä uskoa.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 83) ”Raamattua
ei ilman kirkkoa ja kirkon ulkopuolella voida ymmärtää oikealla tavalla.”
(Katolinen uskomme, s. 156)
ei saa tulkita uskottu kirkolle
”Yksityinen ei saa tulkita
Raamatun tekstiä kirkon johdosta
ja opetusvirasta välittämättä.”
(Katolinen uskomme, s. 154) ”Raamatun tulkitseminen
on alusta asti
uskottu ennen kaikkea koko kirkolle.”
(Katolinen uskomme, s. 154)
Kirkko Raamatun yläpuolella
”Mitä siis kristityn pitää ylimalkaan uskoa?
Kristityn pitää uskoa kaikki, minkä
Jumala on ilmoittanut ja
katolinen kirkko asettaa uskottavaksi, joko se sitten
on pyhään raamattuun kirjoitettu tai ei.”
(Katolinen katekismus, s. 10)
Kirkko ratkaisee ja tulkitsee
”Kirkko antaa Raamatun uskovien käteen, ratkaisee, mikä kuuluu Raamattuun ja tulkitsee uskoville sen sisällön.”
(Katolinen uskomme, s. 156)
Raamattu äidinkielellä
”Mitä kirkko on määrännyt raamatun lukemisesta äidinkielellä?
Kirkko on määrännyt, että sen, joka tahtoo äidinkielellään lukea raamattua” tulee
mm. ”käyttää kirkon hyväksymää ja sen selityksillä varustettua käännöstä.”
(Katolinen katekismus, s. 11)
Jumala on ilmaissut itsensä eri tavoin
”Kristinuskon ja toisaalta lukuisten pienten heimouskontojen rinnalla on olemassa neljä suurta uskontoa…
Kutsumme niitä maailmanuskonnoiksi. Ne ovat juutalaisuus, islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus.”
”Näissä uskonnoissa on yhteisiäkin aineksia. Kristittyjen mielestä
se todistaa, että Jumala on ilmaissut itsensä eri tavoin.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 79)
protestanttisesta katoliseen raamattukäsitykseen
”Protestanttisille kristitylle on katolisuudessa ehkä
vierainta sen oppi perimätiedosta, traditiosta.
Protestanttisen käsityksen mukaan
Raamattu on uskon ainoa lähde ja ohje.” ”Mutta viime vuosikymmeninä on protestanttisella
taholla teologisen tutkimuksen ja
ekumeenisen dialogin kehittyessä
alettu entistä paremmin ymmärtää perimätiedon merkitys. Tähän on monia syitä.”
(Katolinen uskomme, s. 155)
Mitä kirkot todella opettavat? - 4 - Katolinen kirkko
Neitsyt Maria
”Ketä pyhimystä meidän etenkin tulee kunnioittaa ja huutaa avuksi?
Varsinkin tulee meidän kunnioittaa ja huutaa avuksi autuainta neitsyttä ja Jumalan äitiä Maariaa.”
(Katolinen katekismus, s. 71)
rukoilemme ja rakastamme erityisesti Mariaa
Pyhien kuningatar
”Me rukoilemme ja rakastamme
erityisesti Mariaa,
Jumalan äiti䅔
(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 37) ”Marialla, Jeesuksen äidillä, on erikoisasema
kirkon kaikkien pyhien joukossa. Siksi
häntä kutsutaan myös pyhien kuningattareksi.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 294)