Surullista mutta totta. Tämä asia on ollut tiedossa pitkään, mutta Suomessa, Tää on uutta.
Henkilön Jouko Piho kuva.
Jouko Piho
Billy Graham – kuuluisa evankelista, mutta myös vapaamuurari ja Uuden maailmanjärjestyksen agentti
Tuntuuko uskomattomalta?
Niin minustakin, kun luin asiasta. En siis ihmettele sinua. Älä silti torju tätä kirjoitustani jo heti kättelyssä, vaan lue loppuun asti.
Kirjoitan tämän artikkelin hyvin raskain mielin ja äärimmäisen surullisena. Kyseessä on niin käsittämätön asia, että toivoisin kaiken olevan vain pahaa unta.
Valitettavasti kyse ei ole unesta eikä vääristä juoruista, vaan murheellisesta tosiasiasta, että Billy Graham on julkisen puhtaan evankelistan kuvansa lisäksi myös jotain aivan muuta, jotain hyvin pahaa.
Olen tullut pitkällisten ja tuskallisten tutkimusteni jälkeen siihen lopputulokseen, että niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin Billy Graham on vapaamuurari ja Uuden maailmanjärjestyksen agentti.
Billy Graham on nyt 96-vuotias ja piti viimeisen ristiretkensä New Yorkissa v. 2005. Billy Graham aloitti ristiretkien pitämisen v. 1949. Näiden 56 vuoden aikana Billy Graham on pitänyt ristiretkiään ympäri maailmaa, myös Suomessa kahdesti eli vuosina 1954 ja 1987. Olen ollut molemmissa Suomen kokouksissa mukana.
Maailman tunnetuimman evankelistan kokouksissa on tullut kiistatta monia ihmisiä uskoon ja siltä osin Grahamin työ on ollut hyvää ja kiitettävää. Kun Grahamin elämästä ja toiminnasta on löytynyt vähemmän hyviä, suorastaan pahoja puolia, niin monia voi tämä ristiriita suuresti hämmentää. Meidän tulee kuitenkin muistaa se tosiasia, että vaikka evankelista itse ei olisikaan kaikissa toimissaan puhdas Jumalan edessä, niin siitä huolimatta hänen julistamansa evankeliumi on voimallinen uudestisynnyttämään ihmisiä elävään uskoon.
Aion kohta tuoda esiin tärkeimmät todisteet väitteeni tueksi. Kaikkia mahdollisia todisteita en voi tässä artikkelissa julkistaa, koska silloin kirjoituksestani tulisi aivan liian pitkä. Viittaan vain siihen, että tri Cathy Burns kirjoitti aiheesta paksun kirjan nimeltä Billy Graham and His Friends: The Hidden Agenda (Billy Graham ja hänen ystävänsä: salainen agenda), jossa on yli 700 sivua.
Tuon kirjoitukseni lopussa esille syyt siihen, miksi tein tämän artikkelin. Minua on motivoinut kaksi asiaa, mutta paljastan ne lopussa.
1. Sukujuuret
Billy Graham on sukua 1700-luvulla eläneelle Jacob Frankille, juutalaisen sabbatianismi-kultin perustajalle, jonka johtamaa liikettä alettiin myöhemmin kutsua frankismiksi. Frank opetti kannattajiaan kääntymään toisiin uskontoihin ja harjoittamaan piilossa niiden suojissa satanismia.
On mahdollista, että tämä sukukirous kohtasi myös Billy Grahamia.
2. Liittyminen vapaamuurareihin
Vapaamuurarit päättivät v. 1896 Albert Piken johdolla, että he tarvitsevat voimakasta evankelista johtomiestä, ”pyhää miestä”, joka voisi toimia protestanttien ja roomalaiskatolisten yhdistäjänä sekä myöhemmin kaikkien eri uskontojen lähentäjänä heidän pyrkiessään luomaan edellytyksiä yhden maailmanuskonnon syntymiselle, joka olisi vallassa tulevan Antikristuksen aikana.
Miehen sallittaisiin saarnata evankeliumia, jotta suurin osan kristityistä vakuuttuisi hänen aitoudestaan, ja joukkotiedotusvälineet tukisivat häntä kaikkialla maailmassa.
Samanaikaisesti mies pitäisi yllä läheisiä suhteita kaikkein jumalattomimpiin vapaamuurarijohtajiin ja johtaisi vähitellen aidot kristityt alas väärää polkua kohti Antikristuksen ilmestymistä.
Vapaamuurarit valitsivat ”pyhäksi mieheksi” Billy Grahamin ja lupasivat hänelle heille työskentelemisen vastapalkaksi huomattavaa rahallista tukea, rajatonta mediahuomiota ja suoria yhteyksiä vallanpitäjiin, kuten presidentteihin.
Billy Graham hyväksyi tarjouksen ja liittyi vapaamuurareihin v. 1948. Loppu onkin historiaa.
Billy Grahamin vapaamuurariudesta on oltu kuitenkin mahdollisimman hiljaa ja se on kielletty, koska vapaamuurarit ovat käsittäneet, että asian julkisuus olisi haitaksi Grahamin työskentelylle heidän hyväkseen.
Minä en tiedä varmuudella, miksi Graham suostui vapaamuurareitten ehdotukseen, mutta todennäköisesti kyseessä oli suuren rahan ja kuuluisuuden houkutus sekä vapaamuurariuden pahuuden vähättely. Ehkä Graham laski, että suostuessaan yhteistyöhön vapamuurareiden kanssa heidän ehdoillaan hän voisi kuitenkin tehdä Jumalan valtakunnan työtä huomattavasti suuremmilla resursseilla kuin ilman vapaamuurareitten tukea. Graham ilmeisesti uskoi, että hänen sanomansa oikeutti hänet syntisiin keinoihin niin, että hänellä oli oikeus tehdä väärin, jotta hän voisi tehdä oikein. Kyse oli siis tyypillisestä jesuiittamoraalista, jonka mukaan tarkoitus pyhittää keinot.
Tässä Graham laski kohtalokkaasti väärin. Graham sai kyllä julistaa perusevankeliumia, mutta oli hyvin monia asioita, joista hän ei saanut puhua mitään. Vapaamuurarit ostivat rahoillaan ja antamallaan suunnattomalla julkisuudella Grahamin hiljaiseksi, niin että hän ei voinut esim. puhua Kiinan, Pohjois-Korean ja entisen Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän, uskovien vainoista mitään eikä hän voinut koskaan puhua vapaamuurareita, katolisen kirkon harhaoppeja tai tiettyjä moraalittomuuksia, kuten aborttia ja homoutta vastaan. Grahamin suu oli tehokkaasti tukittu.
3. Ristiretket vapaamuurarien rahoittamia ja mainostamia
Billy Graham aloitti evankelisten kokousten pitämisen v. 1947, mutta suurten kokoustensa eli ristiretkien pitämisen v. 1949 hänen tullessaan Los Angelesiin pitämään kolmen viikon ristiretkeä, joka venyi lopulta kahdeksan viikon mittaiseksi.
Syy oli se, että sen aikainen tunnettu lehdistömoguli, hyvin monien lehtien omistaja, vapaamuurari William Randolph Hearst alkoi tukea vapaamuurari Grahamia yhteisen suunnitelman mukaisesti ja rahoitti Grahamin Los Angelesin ristiretken ja sen jälkeen Grahamin kampanjoita kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen monet muut rikkaat vapaamuurarit, kuten Morriksen ja van Dyunin perheet alkoivat tukea Grahamia taloudellisesti.
Ehkä vielä merkittävämpää oli se, että Hearst lähetti kaikkien lehtiensä päätoimittajille lyhyen mutta ytimekkään käskyn: ”Puff Graham!” eli ”Mainostakaa Grahamia!”
Toimittajat panivat parastaan. Kaikki lehdet, radio, televisio ja elokuvien alkunäytökset olivat yhtäkkiä täynnä Billy Grahamia. Yhdessä yössä täysin tuntemattomasta evankelistasta tuli sensaatio.
Uskovat olivat tietysti innoissaan, koska he ajattelivat, että nyt Jumala antaa Amerikkaan suuren herätyksen. Vähää he tiesivät, että ”herätys” oli vapaamuurarien masinoima ja sen tarkoitus oli tasoittaa tietä väärälle ekumenialle, yhdelle maailmanuskonnolle ja lopulta Antikristukselle.
4. Presidenttien ystävä
Billy Graham oli aktiiviaikoinaan kaikkien Amerikan presidenttien läheinen ystävä puolueesta riippumatta alkaen Harry Trumanista aina George Bush nuorempaan asti. Billy Graham oli itse demokraatti, joten olisi ollut jotenkin luonnollista, vaikka ihmeellistä sekin, jos Graham olisi ollut hyvää pataa kaikkien demokraattipresidenttien kanssa.
Mutta kun Graham oli myös republikaanipresidenttien luotettu ja hengellinen neuvonantaja, niin kyseessä on paljonkin normaalista poikkeava asia, mikä oli mahdollista vain siten, että ylhäältä vapaamuurareiden taholta tuli käsky, että presidenttien on oltava suosiollisia Grahamille ja Grahamin on oltava yhteydessä presidentteihin ja tuettava heidän politiikkaansa, mikä oli viime kädessä vapaamuurareitten ja illuminaattien eli maailman raha- ja valtaeliitin, kuten ökypankkiirien tahtomaa politiikkaa, jolloin presidenteillä ei ollut eikä ole USAssa sellaista valtaa kuin kuvitellaan, vaan he ovat hyvin voimakkaiden taustavoimien sätkynukkeja.
Yleensä kävi niin, että molemmat osapuolet kehuivat toisiaan. Otetaan esimerkiksi vaikka Ronald Reagan, joka myöntäessään Billy Grahamille vapauden mitalin v. 1982 kehui tämän olevan 1900-luvun yksi kaikkein innoittavimpia hengellisiä johtajia.
Ainoa tietämäni poikkeus oli presidentti Harry Truman, joka sanoi melkoisen suorasukaisesti, että Billy Graham on väärennös (counterfeit) ja julkisuudenkipeä (publicity seeker).
Billy Grahamin ystävyydellä presidenttien kanssa oli hintansa: hän ei voinut puhua kaikesta. Esim. TV-ohjelmassa ”Larry King Live” Graham sanoi, että vaikka hän on ollut ystävä Bill Clintonin kanssa vuosia, hän ei ole nostanut eikä tule nostamaan esiin kysymyksiä abortista tai homoseksuaalisuudesta. Jos hän sen tekisi, häntä ei kutsuttaisi enää Valkoiseen Taloon.
Graham suostui rajoituksiin, koska yhteys presidentteihin lisäsi suuresti hänen suosiotaan ja arvovaltaansa, mikä oli hänelle tärkeämpää kuin Raamattuun perustuvien moraaliasioiden esille tuominen.
Tämä ratkaisu oli kyllä hänen sielulleen vahingoksi. Raamattu sanoo: ”Joka tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.”
5. Kirkkojen maailmanneuvosto ja väärä ekumenia
Billy Graham oli aluksi v. 1948 perustettua Kirkkojen maailmanneuvostoa vastaan sanoen jossain tilaisuudessa, että KMN:n kokouksissa voitaisiin nimittää Antikristus valtaan.
Mutta asennoituminen muuttui. Billy Graham osallistui ensimmäisen kerran Kirkkojen maailmanneuvoston kokoukseen v. 1961 ja jo vuonna 1966 Graham puhui myönteisesti väärää ekumeniaa ajavasta neuvostosta.