Kuu paestaa, kuollu ajjaa
Outtaa tyttö tienposkessa yöllä suluhastaan Kuu paestaa kalapeena, hanget hohtaa Lupas poeka kaavvan sitten tulla häntä vastaan Soe kaakana aesakello, hän reessä rakkaasa kohtaa Kuu paestaa helleesti Kuollu ajjaa kevveesti Värjee kuu öestä hankee Ee suluhosta varjoo lankee Kiitää reki järven selekee Etkö jo tyttöni pelekee? Ee tiiä tyttö, jo kaavvan aekoo on suluho ollu vaenaa Hilijanen mies ee mittään virka, totisena hevosta ohjoo Kelemeet sormet tyttöön tarttuu ja kylymään syliin paenaa Kirkuvvoo neitoo mukanaan viep kohti haavvan pohjoo Kuu paestaa, kuollu ajjaa Kohti manan majjaa Viep tyttöö mies kylymän käjen Haatuumuahan Vehmasmäjen