IRC-Galleria

Mä oon helsingist, oon synty ja kasvanu tääl
Tääl toiset kasvaa kadul ja toiset taas vanun pääl
Mä oon jostain sielt välilt, en kadult enkä kaivarista
Kerron vaan oman näkökulmani, en voi valistaa
Oon ympäristöni tuote, se miks se mut teki
Suvaitsevainen alust asti ja edelleenki
Opin jo pienen et suuret suut saa vaan nenilleen
Siks oon tarkkana mitä puhun, miks ja kenelle
Useimmiten vaan hiljanen sivust seuraaja
En mikään bääd-äässi mut aina messis seurana
Hiljaset näkee kaiken ja sivust tarkkailee
Ja joka jutun painoin mieleen tarkalleen
Ja näihin rumpuihinmun tekstit kumpuaa siit
Mitä keränny mun tietopankkiin mun vuosii
Pidän mielen auki ja koitan ymmärtää
Ja tutkii edes vähän pintaa syvemmältä

Mä tiedän salaisuuden, tien rauhaan täs maailmassa
Sen kerto mulle vanha nainen Kööpenhaminassa
Voin jakaa sen sun kanssa, ja paljastaa sen sulle
Jos lupaat ettet kerro muille
Mä tiedän salaisuuden, tien rauhaan täs maailmassa
Sen kerto mulle vanha mies kerran yöjunassa
Ne sanat ja sen lauseen, tuun ikuisesti muistaa
Se puhu mulle englantii hiljaa mun korvaan kuiskas

Uutisis lisää sotii ja terroritemppuja
Ja tähänkö maailmaan mun pitäs tehdä pentuja
En oo niin pessimisti kuitenkaan
Ja mehän ollaan ne jotka täl hetkel maailmaa muutetaan
Tyhmät ja tietämättömät arvostelee toisii
Ennakkoluulot loisii, ne ku saatas pois nii
Monet ongelmat saatas täl pallol kitkettyy
Rasismin takiakin on jo tarpeeks itketty
Kaikki on kaks suuntasta, jos kukaan ei tuu vastaa
Nii miten vois tapaa, ei oo toist tapaa
Siis vaihtoehto hajoittaa ja hallita
Ja siitä vastapuoli taas ottaa vaan mallia
Tarvitaa lisää rauha-ajatteluu
Koska tappelu synnyttää pelkästään lisää tappeluu
Et voi vastaa tuleen tulel siis heitä vettä sekaan
Ja kaada muuris lekal

Ja vaik ois kaikki hyvin, niin kateellisuus tuo huolen
Ruoho on vihreempää aina sen aidan toisel puolel
Ja sadan euron setelit kans, mut et saa onnee hunteil
Aika on rahaa, mut rahal sä et saa lisää tuntei
Eikä oo säästötilei ajalle, se on nyt ja tässä
Ja sen näkee ku plussat ja miinukset vaan vääntää kättä
Onnen päivä, viel joskus koittaa se
Viha on heikompi tunne, rakkaus voittaa sen

---

Mitä vittua mä oon oikein tekemässä?

Jeij, ei enää kauaa, kun lähden roadtripille poispoispois tästä kaupungista. Tekee hyvää viettää sunnuntai jotenkin muuten kuin sillä ainaisella samalla kaavalla. Enkä edes tiedä, tulenko takaisin ennen maanantaipäivää, nih! Pitäkää tunkkinne.

Huh huh, olipahan eilinen. Mitä enemmän tuollaisia hetkiä on, sitä vääjämättömämmältä tuntuu, että tämä vielä kosahtaa käsille ja pahasti. Kohta ihmiset saavat tietää ja minä saan lasteittain paskaa niskaani. Risky business indeed. Mutta kivaa on silti, tätä tunnetta on ollut ikävä.

Onpas kiva olo. Hassua. Vaikka päivä alkoi ihan vituillaan, ihan vain yksi pieni juttu pelasti koko illan. Pelottaa vaan hehkuttaa tätä oloa nyt, kun sitten kuitenkin kaikki menee ihan tyrälle. Vaikka onhan tämä muutenkin aika hasardi yritys. Tieto kun leviää, niin voin veikata, että saan pikkaisen kieroja katseita. Mutta ihan sama, jokaisella on oikeus mielipiteeseen, minun ei niistä tarvitse pitää saati olla samaa mieltä. Olen kyllä aikanaan syyllistynyt niihin samoihin mielipiteisiin, mutta mitä enemmän oppii tuntemaan, sitä mukaa ne rapisevat.
Voi, kun tämä nyt onnistuisi.

Mikä ihme mua vaivaa? Mahdollisuus oli, tössin sen kieltäytymällä. Tosin tilanne oli kyllä kieltämättä sellainen, että jälkikäteen se olisi kaduttanut, ainakin mua jos ei muita. Luojan kiitos olin selvinpäin. Mutta harmittaa silti niin vitusti. Voisin potkia itseäni vähän takalistoon.
Mutta pääsinpähän pitkästä aikaa tekemään jotain tosi kivaa kuitenkin.

Voi Alepa, mitä peliä tää nyt on?

Hienosti, ryssä, hienosti.
Rupean nunnaksi ja muutan Valamoon.

Ei tätä nettiä sitten kauan odoteltukaan. Kiitos Sonera, yllättävän nopeaa toimintaa, että liittymän aukeamisesta ei kulunut kuin 7 viikkoa siihen, että nettini oikeasti toimii.
Elämä on nyt melkeinpä täydellistä.

Nonni! Tänään lähtee sitten sänky ja muut välttämättömimmät tavarat uuteen osoitteeseen. On tätä odotettukin.

Nonni, nyt on uuden kämpän avaimet taskussa ja tällä viikolla voisi ruveta jo kamoja pikkuhiljaa sinne roudaamaan. En malta odottaa, että pääsen täältä pois.