No joo...olihan taas käynti! Mistäs alottais...
Kohdunsuun tilanne "lähes" sama kuin viimeksi, Prinsessan paino kilon verran (joo hieman yläkanttiin), protskuja pissassa edelleen, RR 138/68, kilpparilääkitystä ei nostettu kuin tabulla (jonka siis ite tein jo) ja 2 viikon kuluttua uudet labrat, sitten nostetaan lisää jos tarvis! Prinsessa on kuin onkin kääntynyt perätilaan :)
Mutta mutta...lapsivettä on todella paljon. Siis oikeesti paljon! Siksi en tunne enää liikkeitä juurikaan...Lääkärin mukaan kuuluu diabeteksen "taudinkuvaan" hyvin eli ei hätää pitäis olla, jos sitä ei laskleta mukaan, että vauvan keuhkot ei kypsy tällaisella menolla normaalisti ja ne saattaa olla ihan täysaikaisenakin raakileet...niin ei pitäis! Torstaina meen osastolle ja mietitään inskan aloitusta että saadaan sokruarvot kohilleen. Mulla paastovs on ollut siinä 5.5-7, omasta mielestä ei niiin paha, mutta lekurin mielestä paha on.
Käynti oli kaikkiaan hauska, siis huvittuneena olin ja päähän lyöty. Lääkäri kun tokaisi: "Onko sulla yhtään perätilasynnytystä?" Mä hämillään:"joo ei oo..." Johon lääkäri vastasi:"No mutta kun on kahdeksas tulossa, niin perätilasynnytys sujuu kyllä ihan hyvin! Ja varsinkin kun kaikki on niin isoja olleet! Antaa paikat hyvin periksi!" Siis TÄH?!?!?! Vauvahan voi vaihtaa asentoa viel sata kertaa ja yks vaan puhuu jo perätilasynnytyksestä, aivan niin kuin se olisi varma juttu :D No kyllä mulla rohkeus loppuisi, jos joutuisin perätilassa olevaa yli 4 kilon pakettia puskeen ulos :S No mutta...kaiken kaikkiaan hauska setä :D
Eli torstaina sitten osastolle olemaan joutilaana...syömään ja olemaan neulatyynynä!