IRC-Galleria

Voi hitto kuinka siisti keittiö on mukavan näköinen.. Sanna on paasannu mulle keittiön ja muunkin ympäristön siistinä pidosta ja nyt oon itekkin huomannu, kuinka mukavan näköiseksi se tekee keittiön. Mä oon miettiny et onko tää kaikki niin tärkeetä, mut enää en kyseenalaista sitä ja syystäkin.

Tässä taas yks esimerkki, et naisia (kultaa) kannattaa aina uskoa, sanoi se/ne mitä hyvänsä!

Tänään mun päiväni on muuten menny kyllä ihan hyvin. Oon vaan ollu huolissani mun kullasta, kun se on taas kipee :/ No toivottavasti se nyt paranis pian, ettei tarttis kärsiä yskää kauaa.. Ens maanantaina alkais työharjoittelu Toyotan jälleenmyyjällä Hyvinkään Nelipyörässä, toivottavasti se nyt menis hyvin! :)

Voi voivoi..

Taas tuli riideltyä kullan kanssa oikeen urakalla, ja opin mä siitäkin ainakin sen, että pitää olla rehellinen ja luottamuksen arvoinen ansaitakseen luottamusta.. Muuten kyllä viikko meni tosi mukavasti ja mulle jäi sellainen tunne perseeseen, että toi on mun nainen ja mä haluan myös pitää sen mun omanani! Riitely (silloin tällöin) kuuluu suhteeseen ja pitää oppia riitelemään rakentavasti ja oppia niistä riidoista jotain!

Kulta, vaikket sä mua uskoisikaan, niin rakastan sua enemmän kuin muuta maailmaa! <3

Olipas edellisessä tekstissä kirjotusvirheitä xD Kokeillaanpas uusiks. Korjattu versio (jonka siis Sanna korjas):

"Ja tämän kurssin päätyttyä te pystytte myymään vaikka arabeille öljyä ja mummoille tekarit." Niinpä niin! Olen nyt ollut parisen viikkoa koulussa ja kuunnellut kuinka myydään tavaroita ja miten asiakasta huijataan tai vaihtoehtoisesti autetaan asiakasta ostamaan. ;) Paljon on tullut hyviä keskusteluja myymisestä ja peloistani huolimatta mut on otettu tosi hyvin vastaan koulussa, aivan kuten naiseni Sanna sanoi :) Nyt sitten on etäviikko ja yhteistä elämää harjoitellessa tää menee (oon siis Espoossa) ja tietty etätehtävää tehdessä, *kröhöm* tosin vähän hiljasta on sillä suunnalla, kun en oikeen oo saanu aikaseks mitään. No nyt pitää alkaa tehdä :) Kulta on ollu vähän hermona työssäoppimisen ja muun ajan yhteen sovittamisessa, mutta eiköhän sekin ajan myötä hioudu hyväksi kokonaisuudeksi. Mä ainakin haluan tukea mun naista, nyt kun sillä on vähän hankalaa <3 Tehkää kaikki miehet niin, niin hyvä tulee :)

Noin se opiskelu vaan alkoi, ja musta pitäis vuoden kuluttua tulla varaosamyyjä.. Aika kivaa siellä on ollu, ja toisin kuin odotin, mut on otettu oikein hyvin vastaan. Hyvä niin! *Huokaus* Me taas riideltiin kullan kanssa, joka oli kyllä vähän mun syytä, kun olin ottanut liikaa ohjia omiin käsiin (koska yhdessähän kaikista tärkeistä asioista pitäisi päättää, eikä yksin), ja nyt pitäis yrittää lepytellä, vaikka aika pieni juttu se olikin. Sanna on taitolaji! No enköhän mä jotain keksi.. Jossen muuta, niin ainakin voisin kaupassa käydä, niinkuin olin ajatellut, ettei Sannan tarttis niin kauheesti kantaa töistä tullessa ostoksia, kun mä voisin tuoda isommat autolla, kun tuun.. <3 Arjen pikku asiat saattavat ilahduttaa odottamattoman paljon.. :) Mä olen oikeesti todella onnellinen siitä, et mulla on tuollainen nainen, kuin Sanna, vaikkei se ihan helpoimmasta päästä olekkaan. Rakastan sitä ihmistä, sen takia, että se sanoo suoraan miten asiat on ja että mistä kiikastaa. Sellainen luonne on siitä syystä helppo, että silloin ei tuu tehtyä virhearviointeja, kun kuuntelee tasan tarkkaan mitä toinen haluaa. Niin se pitäis toimia joka suhteessa! I Love you, Honey!

Mulla oli aivan ihana viikonloppu! Torstaina hain kullan koulusta, ja me mentiin sit illalla tapaamaan Juhqua (bjarneOn) ja Maria (Marsipaani^) ja käytiin sit vähän ajelemassa ja kahvilla.. Mari lähti siitä sitten viissiin salille ja me mentiin Sannalle pelaamaan uunoa ja sekoilemaan. Perjantaina me lähettiin aamupäivällä (kulta muistais varmaan ajan paremmin) ajamaan kohti Hyvinkäätä syömään tortilloja, (jotka oli muuten aika basicejä, jauhelihaa, tacosaucea ja juustoa) kun ei oltu keritty syömään paljon mitään. Illalla sit tilattiin pizzaa, ei kuitenkaan smetana- (tuleeko smetana? joo. ei oole, minun mälli sama maku), vaan ihan normi pizzoja. Oli muuten ihan pirun hyvää! Siitä sit koirankusetuksen kautta nukkumaan ja silleen! ;)

Lauantaina sit käytiin saunassa ja sit huiskittiin toisiamme risuilla (vasta tai vihta oikeesti) ja sit mä vähän hieroin kultaa, koska mulla oli ihan hillitön tarve helliä ja kerroin sille iltasadun, johon nukahdin sit itsekkin..

Sunnuntaina sit mentiin äitille katsomaan Tiinaa, ennenkuin se sit lähti kohti Jyväskylää ja me lähettiin siitä käymään Minnalla. Sen jälkeen me lähettiin ajelemaan kohti Espoota. Vaikka mun kulta möksöttikin melkeen koko matkan (tosin ihan syystä) mä ajattelin et "toi on mun nainen ja onneks se on vaan mun!"

Huomenna sit kouluun. Jänskättää ihan pirusti, mut onneksi Sanna seisoo mun takana ja tukena tässä jutussa, kun mä oon ihan täpinöissä! Jänskättää!

Tänään ja eilen mä oon heränny siihen tunteeseen kuinka ihanan naisen mä oonkaan löytänyt! Se rakastaa mua vaikka oonkin välillä ihan torvi, pönttö ja lahopää eli kuten kuvastakin näkyy: Ei oo valittamista. Mä voisin suudella sen ihanuuden puhki, mutta luulen että se on sokeria, niin ei ehkä kannata, ettei se vaan sula pois. Pitänee siis vaan pitää hyvänä ja suudella aina silloin tällöin.. ja tunteella! *Huokaus* Sä oot ihana nainen, Sanna!

Voi hittolainen, kun mulla oli kivaa, kun käytiin laulamassa karaokea Sannan, Marin, Kimin ja Jannen kanssa.. Noo, tietysti mä taas sähläsin ja kaadoin limut kultani päälle, mut onneks se ei siitä kauheesti suuttunu ja leppyi sitten iltaa myöten mulle. :) Itse lauloin Elviksen "Love me tender" - biisin ja sit laulettiin ryhmässä (Minä, Sanna ja Mari) "Juodaan Viinaa".. Oli kyllä ihan pirun hauskaa! Loppuilta sit meni silleen et eka käytiin syömässä mäkissä hampparit ja sit lähettiin ettimään yöbussia Tapiolaan.. "vittu se meni jo.. ja seuraava lähtee 45 min päästä", no eikun seuraavaan yömäkkiin ja odottelemaan bussia.

No onneks me lopulta päästiin Sannan kanssa bussilla Tapiolaan ja lämmittämään toisiamme <3, koska olihan ulkona sentään 15 astetta pakkasta. Hrrr! Mieleen painuva reissu ja pitää ottaa uusiks, kunhan on taas rahaa, aikaa ja fiiliksiä.. :)

Niimpä! Viikonloppuna oli aivan ihanaa ja sain viettää kultani "tsikos" kanssa aikaa torstaista maanantai iltaan.

Perjantaina me käytiin kaupassa kattomassa vähän uusia asusteita ja mulle löytyikin vähän aikuisempi luukki, josta mä itekkin pidän: Uus pipo, nahkakäsineet ja uus kaulaliina! Sanna löys itelleen hienon gansta lätsän, jossa sen katu-uskottavuus kyllä lisääntyy.. kukaan ei uskalla tulla vineemään meille.. Sannan takia! ;D No ei, miks tulis ja jos tulee niin ainahan voi aukoa takaisin! Siitä sit vaan ajamaan kotia kohti

Lauantaina kävimme kaunistukseni kanssa syömässä Amarillossa, kun minulla oli lahjaksi saamani lahjakortti S-ryhmän ravintoloihin. Kultani otti hyvännäköisen hampurilaisen, jonka söi hyvällä ruokahalulla ja minä tyhmä ja vielä nälkäisempi otin tortilla annoksen, jossa oli vaikka ja mitä. Se oli niin täyttävää, että meinasin hyytyä jo puolivälissä, johon Iso-T alkoi kiusoittelemaan että "jaksatko syödä sen loppuun" ja sanoin, että "jaksan mä", vaikka aloin olla jo aika täynnä. Tuhtia tavaraa tuo tortilla! Sitten me käytiin Minnalla ja mentiin sen jälkeen nauttimaan saunan lämmöstä ja toistemme seurasta sekä hyvästä siideristä.. :) Paluumatkalla käytiin uusimassa huoltoasemalla mun autoon toinen sulka ja ostettiin myös maantiekartta ja skrapa/lumiharja. Sit vaan saunomaan ja nukkumaan.

Sunnuntai menikin hiukan ikävämmin, kun heti aamusta Sannalla alkoi koskemaan vatsaan ihan kauheesti ja sanoin, että nyt mennään lääkäriin, kun tuo ei ole ihan normaalia. Hyvinkään sairaalan ensiavusta vauhtia ja sitten ajamaan Jorviin Espooseen, jossa todettiin "ettei mitään vakavaa ole kyseessä ja että antibioottihoito riittää!" *Huh huh, onneks!*

Maanantaina me herättiin aamulla ja kävin koiran kans lenkillä, ja sinä aikana Sanna oli keittänyt kahvia, joka oli aivan ihanaa kohtelua ja voin vain odottaa sitä mitä mun rakkaalla on mulle tarjottavana, kunhan aikaa kuluu.. varmaan vaikka mitä! Luvalla sanoen: Mä rakastan sitä naista ja voin vaikka kyllästymiseen asti sanoa tätä, koska mun mielestä tää on aivan mahtavaa elämää..

Huomenna taas nähään Sannan kanssa ja aion suudella Sannaa niin hyvin, ettei kukaan koskaan oo tehny niin hyvin!

Luottamus, se on päivän sana ja myös toisenkin! Jos luotat johonkin ihmiseen ihan kybällä (taino amikset luottaa vitosella), niin saat siitä tyypistä kaikkein parhaimman ystävän, mitä sulla on ikinä ollu. Oon tässä viime aikoina punninnut elämää melkeen 16/7 ja tullut siihen tulokseen, että koskaan mulla ei oo mennyt näin hyvin, kuin nyt Sannan kanssa. Naisia täytyy kuunnella ja ymmärtää, mutta se kyllä palkitsee, uskokaa pois! Viimeaikoina musta on tuntunu et oon saanu rakkautta, koko 7 vuoden edestä, mitä olen naisiin yrittänyt tutustua. Noo, täytyy myöntää, että kaikki lähestymistavat ei oo ollu sieltä fiksuimmasta päästä, eli siis puheella pääsee alkuun ja sit jos jutut vielä kohtaa, niin àvot! Luottamusta sit kannattaa nostaa aina taso tasolta! Kun huomasin, että Sannaan voi luottaa ihan kybällä, niin sen olen myös huomannut, että samalla alkaa tuntua siltä, että joku oikeasti rakastaa ja haluaa jakaa koko elämänsä mun kanssa!

Hyvinkään toimipiste hiljenee, mutta vain hetkeksi..

Niinpä! Taas se tuli opittua että ruokittu kissa on tyytyväinen kissa ja niin edelleen. Menin aamulla Sannan luo (tosin oma moka 20 min liian myöhässä) ja pyysin häntä lähtemään kanssani syömään. Aluksi Sanna oli vähän ärripurri, kun oli kiire ja nälkäkin kaiversi vatsaa, mutta sitten kun olimme käyneet syömässä Sannan kanssa Chico'sissa, niin Sanna oli kuin eri ihminen! Ruoka ja hyvä seura vaikutti molempiin positiivisesti ja mulla oli yksi maailman parhain perjantai rakastamani naisen kanssa, enkä kadu sekuntiakaan siitä!

Minua kaivertaa ainuastaan ikävä, koska kaikki muut jutut ovat aivan mahtavasti, niin enköhän mä sen kanssa selviä, kun jouluaattona kuitenkin nähään!

Mä rakastan sua, Sanna! <3