Moni kuuntelee mut harva kuulee mua.
Mä oon niitä jotka helposti ihastuu,
mut et mä rakastun se vaatii enemmän,
ja sit mä masennun ku mä sen menetän.
Ja harvoin mikää tuntuu varmalta,
paitsi nyt ku tapasin tän jätkän Hyvinkäältä.
Mä aina valitsen väärin ja sit aina mä pois meen,
mut ehkä joskus mä löydän sen oikeen.
Ei voi tietää voi vaa toivoa,
mut kaikist säädöistä koitan pysyy loitolla.
Mul on tunteit, miten selitän sen,
jos välitän ni sit heti menetän sen.
Mut joku viikko sit suunnilleen,
mä näin jätkän joka toi hymyn huulille.
Se tuntuu oikeelta sain uutta potkua,
ja meil on aikaa kyl ei syytä hoppuilla.
Ja nyt on kaikki taas hetken jees,
mut mä toivon et tää kestäis hetken ees
ja vaik sä oisitki väärä ni
kirjotin tän tekstin selvittääkseeni päätäni.
Mua kyl vituttaa et oot frendin exä,
Mä oon ainaki varma itsestäni,
jos mul on sut en mieti mun exääni.