En enää ikinä eläessäni haluu nähdä lämmintä punasta tai okraa, niin ku värinä. Tai ainakaan en enää tänään. Mustaa ja valkosta on nähtävä pakostakin,enkä haluiskaan olla ilman niitä, koska mulla on vaan valkosta paperia ja mustaa tussia.
En sit soittanut Suville ja nyt kaduttaa, sillä ensinnäkin mulla on mafiaaikävä, ja tyoiseksi kylmiä väreitäedelleen ja kolmanneksi en todellakaan uskallapyytää sitä tänne kylään, vaikka haluttais jäädä loisimaan tornioon ens viikonlopuksi. Muuten vaan, tai siks vaan että Mirakin vissiin jää tänne.
Mirasta puheenollen, taisin suututtaa sitä vähäsen nauramalla sadistisesti Heidin jutuille, jotka voisinotsikoida 'sunnuntai suharit', sillä niiden porukat oli kuulemma viikonloppuna ollut ajelulla, ja ne olivat ajaneet jäneksen ja kissan päältä. Ja Miralla kun on hieman herkkä kohta noihin. Kyllähän mä sen ymmärrän, en haluaisi joku päivälöytää Lakua ojasta niin, ettäsen sieraimissa vilisis ötiköitä mutta... Kun oon vaan niin paatunut.
Niin paatunut että siitä poroepisodista ei kannata edes puhua. En mä vielä vakavissani ole mitään poroterroria harkinnut, koska nehän on, yli tai ympäri ei pääse, ihan hyödyllisiä... ööö, hyötyeläimiä ja jotkut ihmiset saa niistä oikeesti ruoan pöytään.
Mulla vaan on jotain henkilökohtasta niitä vastaan.
Mut vittu mulla tulee kohta sitä okraa korvista. Ällö sana. Punanen on paljon kivempi mutta värinä ei yhtään. Enkä mee tänään kahville. Ei oo rahaa, eikä intoa kun sain aamulla tietää,että toi saatanan pikantti repii pahvimukeista 30 senttiä?! Pahvimukista. 30 senttiä.
Tää systeemi ny vaihteen vuoksi pikkusen kusee. Onneksi sain kostoni, kun kerkisin pölliä sieltä pussin Lady Greeniä. Keittelenkin illalla teetä ja liotan siitäainakin pari kuppia ihan liottelun ilosta ja nauran... ja suunnittelen kouluruokala terroria poroterrorin sijasta. Just näin.
Pitäis mennä vielä säätään yks maalaus. Miraalainaten sanon vaan että vitut.