IRC-Galleria

Mun jalkani ovat tappokipeät, on hieman vaikeuksia kävellä kun ne eivät veny mihinkään suuntaan. Harkitsen jo että pitäisi varmaan mennä lääkäriin tai jotain. Harmi vaan että lekuriajat on huonosti keskellä päivää, lekuri ei osaa oikein auttaa tässä asiassa ja sitten olis vielä fysiokin joskus iltapäivästä.

On vähän semmoista väsymystä ilmassa noiden lekurien luona hyppäämisessä. En mitenkään jaksais toista ikuisuusongelmaa.

Semmoinen hienoinen vitutus nousee takaraivosta jos asiaa miettii enemmän. Mutta ei sentään vielä kun en jaksa moista ajatella.

Pitää varmaan sortua ja ottaa joku troppi ja mennä nukkumaan. Toivottavasti en nuku pommiin kun kellokin on mitä on.

booli aiheuttaa hieman epävakaita fiiliksiä.

..olemme sitä mieltä, ainakin heini totesi boolin olevan epävakaata.

olen syönyt liikaa kaikenlaista.

satuin tänään ostoksille Day:hin ja ostin paljon kamaa, nyt olen köyhä. ..mutta onnellinen. :)

Wowidanssit on aika hyvin kopioituja, http://www.youtube.com/watch?v=peCPxy2YloY.

Henkilökohtainen suosikkini on Napoleon Dynamiten tanssi.
Tuossa se on kokonaan: http://www.youtube.com/watch?v=pmMAw5a7POU
Taustatietoina kerrottakoon, että oppilaskunnan puheenjohtajakilpa on kuumimmillaan ja nörttimäinen Pedro ei ole valmistanut puheensa lisäksi mitään esitystä, kun taas viittomakielellä pätevä yleissuosittu pikkupissis on taas ylimielisesti voittamassa. Itse tanssi alkaa noin 3:00 paikkeilla.

Huomatkaa klassiset topatut varsisaappaat.

metrossa luki stt:n uutinen jossa todettiin "internetin irc-gallerioissa". uutistoimitus ftw

:: Writers edit. Ilmeisesti kyseessä olikin hra Paateron syvä tietämys siitä missä ne poliisinsa kulkevat, kun tekevät hyvää työtä laajasti kaikissa Internetin IRC-Gallerioissa.

Onneksemme kuitenkin tämän ilmiön yleisyys on liki kadonnut. En kyllä ymmärrä mikä sen monen irc-gallerian takana oleva logiikka on.

päätin valita bussin myöhästymisenkin uhalla. nyt tänne tuli esikouluryhmä, joka on tosin todella hiljainen. lapset juttelevat todella hiljaa, jos ollenkaan kun en niitä kuule. ovat varmaan tottuneet retkiin kun eivät erityisemmin hihku.

aurinko on muuten superkuuma tänään.

Ihan parasta Peteliusta.

http://www.youtube.com/watch?v=2ctcTP9pSHw

Tykkään myös:
http://www.youtube.com/watch?v=gDrPVuU3eRY

Mun jalka on outo, vuoroin kipeä, vuoroin vähemmän.

Käytiin katsomassa Kaupunginteatterissa näytelmä Juoruja. Oli kyllä hauska sekoilu vaikka toisinaan ei meinannut saada puheesta selvää. Mikko Kivinen oli hauska, huomasi heti että kyllä siihen on syynsä miksi se on suuri nimi komedian saralla. Mutta siis suosittelen lämpimästi kaikille, yläkatsomosta kun seurasi, näki kaiken tosi selkeästi (vaikkakin ensimmäiset 20 minuuttia meni siihen että kärsin jatkuvista Sims-flashbackeista).

Mut suosittelen. :)

Sitten sain pitsaa ja suklaata ja olen jo melkein unessa.

Huomenna lääkärin kautta töihin. Olin jo että menen kahdeksaksi töihin mutta se lääkäriaika olikin vasta klo 09 joten se siitä sitten. :)

Nurisin kotiin tullessa että nurinuri aina joku vaiva nurinuri. Mies sanoi että sitä se on, vanhuus.
Totesin perään että niin, vanheneminen on se aika siinä sairaslomien välissä.

Peeäs. Oli melko hassulolli CSI New York joka on siis näistä CSIstä se kaikkein ufoteknisin, kun se seeässiityyppi selas Second Lifee ja sit siellä joku olikin laittanu jonku viiruksen ja se viirus rupes kopioimaan kaikkea ja ylikuormittamaan koneita ja ei oo palomuurii ja mitänyt kun jos katkasee yhteyden niin se murhaaja pääsee pakoon mutku järjestelmä kaatuu voieivoiei niin se tyyppi painaa ESC ja kaikki sähköt katkee kaikista koneista.

Niillä oli se ESC mikä aina parantaa kaikki haavat.

Minusta on hassua että meikäläiset luokitellaan tuollaiseen kansanryhmään.

Vielä loppuajatuksen loppuajatus: Surullista jos se oli Mikkosille uutinen, ettei niiden ohjelmaa kukaan katso.

Jouduinpahan kotini vangiksi kun riepuraukan pohjelihas suuttu eilisestä rilluttelusta. Ei sitä vaan osaa ymmärtää että noin pitkällä elämänvaiheella on edelleenkin seurauksensa, eikä sitä aina voi vaan ravistella käsiään ja palata entiseen.

Hankalinta on tämä aika kun on kunnossa mutta se pitäis muistaa ettei toimi ja oleile niinkuin normaalit ihmiset. Mistä lie tämäkin suuttunut, varmaan siitä kun istuin kuppilassa iltakymmeneen ja sitten harpoin kylmissäni kotiin. Olen kova harppomaan jostakin syystä.

Siellä se nyt kitisee, edes työpaikalle päässyt, mutta siunatun internetin avulla sekin este voitetaan.

Oma fysioterapeutti on lomalla kun soitin kyselläkseni, voishan sitä soittaa siihen vaihteeseen ja sanoa et hei toi yks ei oo paikalla, osaatko nopeesti neuvoa mitä tän kanssa tekisi. Oliskohan ne suostuvaisia auttamaan. :P

Kaveri kyseli miten on, haluaako ihmiset yleensä lapsia ja miksi haluaa mitä haluaa.

Halusin kertoa yleisesti mitä vastasin.

Minä haluan olla mummu ja äiti, askarrella maitotölkeistä ja kreppipaperista muoviliinan ääressä, pyyhkiä kaatunutta mehua pöydältä, kärsiä puutuneista jäsenistä kun pieni nukahtaa syliin sohvalla. Minä haluan järjestää rippijuhlat, stressata joulupukeista, lämmittää kaakaota ja hakea toista päiväkodista. Haluan syntymäpäiväkakut, äitienpäiväkortit, isänpäiväyllätysten järjestämiset, ne rumat itsetehdyt lahjat mitä koulussa tehdään sekä pähkäillä yhdessä miksi on paha mieli.

..joku perusteli että lapset on sellaisia mihin menee heti hermo eikä muutenkaan osaa tietää olisiko hyvä vanhempi. Täytyy sanoa että itse pelkään kuollakseni että olen huono äiti. En uskalla ajatellakaan että perheeseen tulisi joku joka vaatisi minulta niin paljon, joku joka muotoutuu täysin oman esimerkkini mukaan. Lasten raivostuttavuudesta täytyy sanoa se, että olin samaa mieltä kunnes päädyin työttömän harjoitteluun kerhotädiksi. Huomasin että lasten kanssa oleminen oli pelkästään kulttuurishokki, kun osaa rikkoa omat aikuisen käytöksen rajansa ja ottaa vastaan erilaisia käytösmalleja, oppia näkemään lapset eri tavalla.

Omalla tavallani allekirjoitan nekin mielipiteet jos joku ei halua lasta. Mutta jo pelkästään se, että on joku joka rakastaa ihan ainutlaatuisella tavallaan ja jota saa rakastaa ehdottomasti, on harkinnan arvoinen asia. Kuinka ihanaa onkaan peitellä joku nukkumaan ja herätä siihen kun se joku kömpii viereen painajaisen vuoksi, kylmät varpaat mukanaan.