IRC-Galleria

Kuvittele hetki että olet tilanteessa, jossa on paljon ihmisiä. Vaikka sukujuhlissa, jossa kraka kaulassa ja näteissä mekoissa seisoskelee ihmisiä kahvikupit ja limulasit kädessä. Näissä juhlissa on mukana se nolo setä, joka on kuulu huonosta huumorintajustaan ja loputtomasta tajunnanvirrasta pulppuavasta materiaalistaan. Kuvittele, että olet viettänyt näissä juhlissa jo pari tuntia ja tiedät, että vaikka ruoat ja kakut on jo syöty, ei vanhemmat vieraat ole vielä lähdössä hetkeen ja sillä välin kun fiksuja mutta sinulle tylsiä keskusteluita käydään keittiössä, olet päätynyt seisomaan olohuoneessa lasittunein silmin.

Kuvittele, että juuri sillä hetkellä olohuoneeseen tallustaa tämä viihteen kuningas, setä, joka kuvittelee olevansa lahja kaikelle huvitukselle. Kuvittele se tilanne, kun pääsi sisällä pärähtää soimaan hälytyskello ja tiedät kuitenkin paon olevan jo myöhäistä. Hymyilet nolosti sedän jutuille, kestät ne posken nipistykset ja päälaelle kipeää tekevät vitsikkääksi tarkoitetut pöllytykset, hiljaa toivoen että setä ei huomaa kuinka paljon tilannetta vihaat. Kun pääsi sisällä lähtee sekuntikello laskemaan sitä tuskallisen pitkää tilannetta, joka sinun tulee elää läpi hiljaisesti alistuen, kipeästi ulospääsyä toivoen.

Kuvittele se setä kertomaan loputtomia, päättömiä juttujaan, tekemään niitä ikäviä nipistelyitä toivoen että seuraavan kohteena on joku muu, imitoimaan apinaa hikisine kainaloineen ja puristamaan mahdollisimman paljon naurua olemattomasta lähteestä aina sopiviin väleihin. Tunnet varmaan kuinka puristat limulasia nyrkissäsi, hivuttaudut salaa kohti ovea, kiroat kohtaloasi kun et muistanut säästää sitä vessataukoa tätä varten vaan käytit vapaudu vankilasta -korttisi juuri hetkeä aiemmin.

Kuvittele vielä hetki, kun tätä hupailua on kestänyt jo jonkin aikaa, hampaita purren, päähän sattuen, myötähäpeää pian oksentaen. Kun vihdoin luulet, ettei tilanne voisi enää yhtään enempää jatkua, kun on selvää, että nyt sedän on joko lopetettava tai myönnettävä, ettei hänessä ole mitään hauskaa.. Tilanne jatkuu vielä pahempana. Se tunne, kun huono huumori rikkoo tietyn rajan niinkuin hävittäjä äänivallin.

Mikäli sait siitä epätoivon pyörteen nielaisemasta tunteesta kiinni, tiedät, mikä on oikeasti suomalaisen huonon huumorin taso. "Huono huumori" ei sikäli käsitteenä riitä, "nolo" on vain yksi tapa kuvata sitä kaikkea.

Joskus sitä vaan törmää tilanteisiin, joka muistuttaa, että meissä on jotakin poikkeuksellista. Jotain nimittämättömän kamalaa, jotain ylettömän huonoa, jolle ei löydy oikeaa nimitystä. Jotain suomalaisen viihteen eittämätöntä karseutta. Höystettynä kivalla tilannetta keventävällä musiikkiesityksellä.

Note to self: irkki ja ruoanlaitto ei sovi yhteen.
P.S. "irkki" ei ole galtsu.

Blogasin tän myöhään vaan siks ku hokasin et tää löyty vaan mun twitpicistä ja sehän ei nyt käy päinsä.

angst angst angst angst angst jne.

Ilmeisesti mulla ei enää ole rahaa käydä personal trainaamassa.

Täytyy sanoa että nyt masentaa.

Pitäskö mun ottaa vastaan se kauneuskonsultin paikka mitä joku mulle Galtsussa mainosti (LOL).

Das cutest ever. Meillä on kaks tommosta isoa ronttia jotka pitää ihan yhtälailla metakkaa.

Onko tämä paha?

Mitä tekisinkään ilman irkkiä, johon voi ulista kun tekee jotain väärin tai jokin hajoaa.

Internethakkeroinnista inspiroituneena aloin sitten vaihtamaan kaikkia salasanoja. Koska olen vaihtanut jo pariinkymmeneen saittiin salasanat, kerään niitä listalle.

Ihana, ihana Gmail on kuitenkin vanhan tapansa mukaan päättänyt, että salasanani on nyt jotain ihan muuta. Ihana, ihana Gmail.

Onko vähän liikaa taas näitä salasanoja. Ja palveluita on vielä vähintäänkin yhtä monta jäljellä.

ha-jo-an tä-hän in-ter-net-tiin

niin ja se on kivaa, et #suomi on vähän aktivoitunut (ilmeisesti) kun tein paluun kanavalle, mut ihan kiva et on muitakin kanavia sen lisäksi ja paaaaljon kaikkea ärsyttävää mitä voi kommentoida.

P.S. en voi enää kirjautua mihinkään kun en muista salasanoja.

P.P.S. Osa kirjautumisfailauksista on ilmeisesti käyttäjän päässä. T: latvasta laho.

P.P.P.S. Muistin just et siellä olis True Blood nauhalla mut ku pitää kirjottaa Olli, jonka vuoksi vaihdan salasanoja ja en pääse tästä ikinä pois ja siellä se on, nauhalla ja se on se runkkausjakso mut onneks katoin sen jo netistä siltä saitilta joka oli laillisesti laiton, eli näytti laitonta kamaa tajuamatta sitä et se oli laitonta, mikä oli ihan kiva juttu mulle.

..Oliskohan kolaa vielä jäljellä?

Mulla olis kaikki Star Trekit isossa paketissa, semmonen yliöverisnobipaketti. Tosin, ei kiinnosta alkuperäinen sarja mut semmonen paketti olis vaan leet ja sillä vois pätee.

Sit olis kivaa jos se paketti menis hyllyyn, mitä se ei tee.

Ei voi voittaa.

Kävin hammaslääkärissä btw, puoli naamaa puuduksissa enkä uskalla juoda mitään kun huuli ei toimi. Hassuinta koko jutussa oli se, että kun hampaisiin oli lyöty kiiloja, niistä oli hiottu ja porattu hammasta, hampaat oli levitetty erilleen ja vaikka mitä kairausta harrastettu, sain hirvittävän hermosäkärin siinä vaiheessa kun lääkäri puhdisti kiillotuksen jälkeen hampaan pinnan vedellä ja ilmalla. Ehkä se tökkäs sitten sen vesisuihkuttajan hermoon mutta kovasti turahti leukaluuhun.

Persaus on niin kipee et kävelen ku olisin raskaana ja lapsi 2-vuotias. Selästä on oikea sivu lapaluun alta sellainen, että sen lihaksen tuntee. Oikea olkapää on jumissa ja sitä kolottaa.

Häiritsee vähän kun kirjoitan Ollin loppusivuja, millähän tuon olkapään saisi kuntoon, ilman mitään kunnon pyörittelyjä. Diagnosoin itseni, että mulla on liikaliikkuvat nivelet, enkä hirvittävästi haluaisi enää muljauttaa olkapäätäni paikaltaan. Se oli liian helppoa.

Varasin ajan maanantaille hammaslääkäriin ja toin tänään kotiin itselleni synttärilahjan, jonka luultavasti syön kun täyttyy mitta, ei niinkään ikä.

(Tuo isompi siis, olen semmoista halunnut jo muutaman vuoden kun sen kaupassa näin enkä ole saanut ja nyt tartuin hetkeen!)