Keskiviikko. Tuntuu että tää viikko menee taas nopeasti. Ylihuomenna alkaa taas viikonloppu. Mitä odotan innolla. Pääsee poikaystävän luokse.
Mulla on onneksi ollut hyvä olo. Tämä viikko on mennyt taas hyvin.
Ei ahdista onneksi. Onneksi on oppinut elämään hetken ja päivän kerrallaan. Niin ei tunnu niin pahalta. Se on vaan hyvä että mulla on nykyään ahdistusta enää harvoin. Eikä onneksi joka päivä. Koitan vaan keskittyä hyviin asioihin mitä mulla on elämässä niin siitä tulee hyvä fiilis eikä masenna. Mulla on kaikki hyvin, mutta sitten jos mua alkaa väsyttää niin sitten se ahdistus iskee ja masennus. Sitten mä vaan lepään ja koitan ajatella että ehkä huominen päivä on parempi. Olen sen hyväksynyt että mulla saattaa olla välillä masennusta ja ahdistusta. Ne kuuluu tähän mun sairauteen. Tämä aamu on taas lähtenyt hyvin käyntiin. Heräsin taas kuudelta. Tänään mä siivoilen kun on hyvin tässä aamulla aikaa. Pyykkiä pitää pestä taas kun tulee hyvä hetki. Asumistuki on tullut tänään ja mun pitäisi käydä apteekissa. Haen lisää karpalokapseleita. Mä syön niitä joka päivä. Ei ole tullut mitään tulehduksia kun on niitä syönyt. Suosittelen. Ei maksa onneksi kauheasti.
Ihan hyvä vaan niin pystyy ostaa niitä aina. Tänään on taas lenkkeilyä.
Menen aamulenkille ja sitten vielä illalla. Pakko päästä liikkumaan mikä tekee vaan hyvää koko kropalle. Aijon aloittaa syksyllä kuntosalin. Sitten kun se aukeaa niin alan käydä pari kertaa viikossa treenaamassa. Olen koko tämän korona ajan odottanut että pääsee salille. Olen kaivannut salia. Sitten aloitan syksyllä myös sählyryhmän.
Pelataan sitä kerran viikossa. Tulee sitten arki päivinä paljon liikuntaa mistä olen iloinen. Liikunta on mun juttu. Mulle tulee siitä aina hyvä olo. Kroppa pysyy kunnossa. Paino on pysynyt normaalina koska mä liikun paljon ja syön terveellisesti. Olen tyytyväinen mun painoon.
Ei haittaa jos vielä tippuu pari kiloa. Nyt otan aamulääkkeet ettei unohdu. Sekä alan vähän siivoilla. Aloitan keittiöstä. Imuroin sen jälkeen. Niin ja vaihdan puhtaat lakanat sänkyyn.