Raakalainen!
Sotkien maan mullan, hiljaa
Rakastettu yhteisö päätökseen
Punasilmät tutkivat näkymää
Kaikki samanlaisia
Jäykät katsojalle
Moraalittomuus sydämmestä
Käsinveistetty kuolema kivetetyillä käytävillä
Kätken menneisyyteni arvet
Silti he aistivat (mykän) suruvirteni
Tässä kohdin kaikki hajoaa
Valkoiset kädet vailla ratkaisua
Ovela hymy yllä myrkyttyneen katseen
Peittelemätön, ihmisperäinen nova.
Mykkä huuto, et uskalla askeltaa
Polttavat säteet sua jäljittää.
Ihastellen mitä koskaan ei ollut
Jotkut tuovat mukanaan kaiken näkemänsä.
Etsin tietä epävarmuuteen
Hänen silmiensä kiilto
Hetkellä jolla hän tiesi.
Luulin etten voisi jättää tätä paikkaa
Tänä lähestyvänä päivänä.
Saavutettuani viimeisen aamunkoiton
Harhaanjohtuneelle
Mitä he välittäisivät vaikka jäisinkin
Kukaan ei tulisi tietämään
Mitä he välittäisivät vaikka jäisinkin
Kukaan ei saisi tietää...
Yhä hautoen, helpottain rauhassa
Nuo jäykät, kierot kasvot
Tyhjä taivaallisuus, repii nimeni
Kadonnut hyve, järjetön himo
Ovela hymy, yllä myrkyttyneen katseen
Peittelemätön, ihmisperäinen nova.
Mykkä huuto, et uskalla askeltaa
Polttavat säteet, sua jäljittää.
Ihastellen mitä koskaan ei ollut
Jotkut tuovat mukanaan kaiken näkemänsä.
Etsin tietä epävarmuuteen
Murtuvassa uskossa hänet näin
Sietäen tuskaansa luonnossa
Hänen silmiensä kiilto
Hetkellä jolla hän tiesi...
Harvinaisen tökkivää tekstiä. Kyseessä siis Godhead's Lament, jonka nimeäkään ei kovin äkkiä saa tarinaan sopivasti käännettyä.