ihanaa on että ihmisellä voi olla niinkin ymmärtäväisiä ja ihania ystäviä jotka oikeasti kertovat osaksi mielipidettään ja sen jälkeen kannustavat yhden matkaan. Mulle tulee kova ikävä mutta onneksi nettiyhteys on keksitty.. Onhan se ones in a lifetime....
No enhän mä vielä oo lopullista ratkaisua tehnyt, mutta kuitenkin ei oo sitten muutaman vuodenpäästä yhtä hyvää chanssia ja silloin voi olla 10 estettä estämässä(vaikka ne onkin tarkoitettu ylitettäviksi) mun matkaa..
Rakastan teitä kahta, joiden ansiosta olen nykyään kuin uusi ihminen, jotka jaksavat nostaa pääni alas kun se on vajoamassa, parantavat päiväni ja hymyilevät minulle. (vaikka jotka välillä mokailevat ja vittuilevat kustannuksellani)
mutta vittukun taas väsyttää...