IRC-Galleria

Näen kuinka kaikki hiljalleen lipuu loppuunsa,
mikään ei ole merkinnyt mitään enää vuosisatoihin,
kenelläkään ei ole enää mitään arvoa täällä,
kaikki vain odottavat loppuaan sitä edes tietämättä...

Mutta näen myös toivon rippeitä särkyneissä sydämmissä,
ne odottavat että joku löytäisi ne ja antaisi niille paikan,
mutta pahoin pelkään että maailma on sokaissut meidät,
niin syvälle on toivo meihin hakattu että ulos se ei enää löydä...

Kukaan ei ole ollut ystävä enää kenellekään pitkiin aikoihin,
kaikki ovat kääntyneet toisiaan vastaan ilman mitään syytä,
eikä kukaan enää osaa olla lähellä ketään saati sitten rakastaa,
niin kauan kuin mikään ei muutu on tulevaisuutemme sinetöity...

Kohti kuolemaa käy kansamme tie.