Kävin hautausmaalla. Hautuumaalla, niinkuin täälläpäin sanotaan. Melkein sain slaagin siellä seisoessani ja tajutessani ajan kulun. Olen kamalan vanha, olen kokenut vaikka mitä - muistan asioita, jotka ovat tapahtuneet 15 vuotta sitten! En vaan voi ymmärtää tätä.
Tää Lestijärvi on niin ihmeellinen paikka. Täällä aika tuntuu pysähtyvän. Mulle ei ole täällä mitään. Ja silti täällä on kaikki.
Kävin myös entisessä työpaikassani. Siinä kylän ainoassa "baarissa". Notkuin tiskillä sulkemisajan jälkeen ja nielin kyyneleitä: siinä paikassa oli jotain miljoona muistoa! Jotkut muistot ovat hyviä, toiset vähän huonompia, mutta sain kamalan nostalgisuuspuuskan.
Oon niin confused, että pakko lopettaa. Voisko joku pelastaa mut?
Uusimmat blogimerkinnät
- Harhaa 30.05.
- Parsakaali-kinkkupiirakka uupuneen pyllynläm... 06.05.
- Aallokonmittaaja 07.07.
- Viimeisen käyttöpäivän lopullisuus 09.04.
- Viha ja rakkaus 05.10.
- Päiväkirjamerkintä 24.05.
- Carpe diem! 13.11.
- Esi-isien jalanjäljillä 21.04.
- Meedio 23.02.
- Ameba 21.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2024 (2)
- ▶ 2023 (1)
- ▶ 2022 (1)
- ▶ 2021 (1)
- ▶ 2020 (1)
- ▶ 2019 (15)
- ▶ 2018 (4)
- ▶ 2017 (2)
- ▶ 2016 (1)
- ▶ 2012 (1)
- ▶ 2011 (5)
- ▶ 2010 (49)
- ▶ 2009 (51)
- ▶ 2008 (232)
-
▼
2007 (381)
- ▶ joulukuu 2007 (19)
- ▶ marraskuu 2007 (29)
- ▶ lokakuu 2007 (34)
- ▶ syyskuu 2007 (45)
- ▶ elokuu 2007 (43)
- ▶ heinäkuu 2007 (23)
- ▶ kesäkuu 2007 (20)
- ▶ toukokuu 2007 (34)
- ▶ huhtikuu 2007 (36)
- ▶ maaliskuu 2007 (37)
- ▶ helmikuu 2007 (36)
- ▶ tammikuu 2007 (25)
- ▶ 2006 (93)