IRC-Galleria

83-vuotiaana en ole katkera. olen hyväksynyt sen, ettei kukaan taluttanut minua alttarille morsiamenaan ja että kolan kittaaminen on syövyttänyt hampaani kokonaan (tämä tapahtui jo ennen vuotta 2020). vuodet ovat kuluneet nopeasti. aina sitä ei itsekään usko olevansa 83-vuotias. sen muistaa useimmiten vain silloin, kun yrittää kiivetä tiskipöydälle tai potkaista lumikimpaletta keskellä tietä - ei se vaan kiidä yhtä pitkälle kuin ennen. olen alistunut vuosien painon alle. en muista mitään. en edes sitä vähää, minkä muistin 25-vuotiaana. minulla on eriparisukat ja mielettömät määrät vanhaa ruokaa kaapissa. nykyään ei tee mieli edes vaahtokarkkeja, ne tarttuvat tekareihin vielä hanakammin kuin omiin hampaisiin. kummityttöni on 66-vuotias, ei mikään ihan nuari flikka. tuntuu oudolta ajatella sitä päivää, kun pidin sitä puolimetristä mötkälettä ensimmäistä kertaa sylissä. ei se enää tule syliin, mutta kyllä me aina halataan, kun nähdään.

minusta ei sitten koskaan tullut mitään. vietin elämäni pääosin tuuliajolla, joskin löysin muutamia satamia, joissa levähdin joskus hetkisen. 34-vuotiaana menin lastenhoitajakurssille, mutta en tehnyt niitä hommia päivääkään.

päällimmäisenä mielessäni ovat lapsuusmuistot: lestijärvi ja kesä. kun vuorotellen saunottiin ja polskuteltiin järvessä pikkuserkun kanssa mökillä vuorokaudet läpeensä ja ajettiin polkupyörillä mökkitietä hurjaa vauhtia niin että koko kroppa hytkyi puunjuurten yli pyöräillessä. me uitettiin grillimakkaroita löylyvedessä ja sitten syötiin ne. minä söin pikkuserkun makkaran kuoret, kun se ei itse tykännyt niistä. "sinä oot niinku joku koira", sanoi iskä. söin iskänkin makkaran kuoret.

kynsiä pureskelen edelleen. lopetan joka maanantai aloittaakseni tiistaina uudelleen.

en tietenkään ole välttynyt suruilta elämässäni. ei kukaan tämän ikäinen ole! mutta niistä en halua nyt kirjoittaa...

usein mietin, että tämäkö oli minun elämäni. en tunnista itseäni. on kuin joku vieras eläisi ruumiissani. se vieras tekee asioita, joita minä en tekisi. näen itseni vierain silmin, enkä aina pidä näkemästäni.

luulin, etten pelkäisi niin paljon vanhana. totuus on, että pelkään enemmän kuin ikinä.

mies tulee paikalle. hän näyttää tärkeältä. tukka on sliipattu ja partavettä sipaistu. hän on hienostelija. hän on parempi kuin muut ja omasta mielestään komea ja erittäin menestynyt. kuka tahansa ei voisi olla hän. hänellä on oikeat otteet, homma hallussa - hän on enemmän kuin useimmat. hän pätee nippelitiedolla ja nauraa omille jutuilleen. hänen seurassaan ei viihdy kukaan, mutta silti hän ei ole koskaan yksin.


*

vaahtokarkkiriippuvuus ei ole pahinta mahdollista laatua oleva riippuvuus, mutta oikeastaan silti aika ikävä. kun nettopainoltaan 283 grammaa vaahtokarkkia vilahtaa alle viidessä tunnissa ruokatorven tummiin syövereihin, ei odotettavissa ole muuta kuin pahaa oloa. hampaiden pinnalle liimautuu kolmen sentin vaahtokarkkikerros, jossa hammaspeikot telmivät iloisina kuin 11,4-vuotiaat pojat ensilumessa lokakuussa. maha pömpöttää ja sokerihumalaiset aivot ovat ihan jumissa. väsyttää, mutta ei pysty ajattelemaankaan nukkumista. nuokkuu tietokoneen äärellä niin kauan, että sammuu siihen - kuin yliannostuksen saaneena. ei siihen voi kuolla.

koti on hiljainen, kun työnnän avaimen lukkoon, pyöräyttelen sitä pari kertaa ensin kaksi astetta oikealle ja sitten yhden vasemmalle. vain ylikierroksilla käyvä jäätynyt lämpöpumppu laulaa epävireisesti eilen ikeasta 29:llä kruunulla ostamalleni punaiselle pöytälampulle (jonka varjostin on jo haljennut), sohvalla löhnöttävälle vaatekasalle ja lattialla törröttävälle likaiselle mukille, jonka pohjalle on jämähtänyt kolme tilkkaa kuivunutta kaakaota. öisin tuo möly estää minua nukkumasta, jolloin mulla on kaks vaihtoehtoa: joko sammuttaa lämpöpumppu tai paleltua sänkyyn. jokaisena yönä tällä viikolla olen valinnut jääkalikoitumisen. yöpöydällä lepää kaksi pureskeltua purkkaa.

heittäydyn takki päällä ja kengät jalassa sohvalle, avaan telkun ja tietokoneen. suren vanhoista voipaketeista täyttyvää jääkappia ja mietin niitä lihapullia, jotka ovat lilluneet ylimmällä hyllyllä yli kaksi kuukautta. mieleeni tulevat väistämättä myös murheelliset porkkanat, jotka sijoitin ostopäivänä kolmen vanhan jukurttipurkin taakse, enkä ole nähnyt niitä sen koommin. ystävyys ei lämmitä minua juuri nyt. ei sillä tavalla kuin se lämmitti eilen, kun istuin ystävän vieressä vänkärinpuolella kertomassa elämäntarinaani ja ojentamassa juomapulloa aina silloin kun toinen sitä pyysi. ystävän kanssa vietetyn kivan päivän jälkeen tuntuu ikävältä palata yksinäiseen asuntoon. tekisi mieli pitkittää eron hetkeä, hypätä syliin, anoa turvapaikkaa ystävän luota tai ainakin saada varmuus siitä että pian nähdään taas. viihdyn yksikseni ja olen tyytyväinen elämääni mutta liika yksinolo turruttaa pään, sekoittaa ajantajun, tekee apaattiseksi ja alkaa itkettää.

bussissa poika piirteli sormella kuvioita likaisiin ikkunoihin. minä kannustin norjaa hiihdossa.

töissä roskia viedessä tuntui kuin olisin kaatanut rehua lehmille: täältä tulee pahvimössöä ja kirkasta muovia, suut auki!

hetken kuvittelin haluavani lentoemännäksi.

ostin maailman parhaimman levyn. se maksoi 200 fuckin' kruunua mutta se on aika vähän maailman parhaimmasta lätystä.

lunta on satanut paljon: noin puolimetriä ja huomenna tulee luultavasti lisää. viima kävi kasvoihin kun matelin töistä kotiin. matkalla kävin ostamassa kolme pussia valmisruokaa.

lähetin serkkupojille ponchot. ne oli sellaiset älyttömän suloiset froteeponchot. toisessa oli papukaija, mutta toisen kuviota en muista! kundit voi vetää ne päälleen kun tulevat kylvystä. mun käsityskyky ei tuu ikinä ymmärtämään sitä söpöyden määrää. postissa sain maailman parasta palvelua: sekä postisetä että -täti palvoi mua. kumpikin kertoi innoissaan tarinoita suomesta ja opasti mua into piukalla paketin lähettämisessä. postitäti oli käynyt nuutajärvellä ihailemassa suomalaista lasia ja postisetä oli ollut postilaisten jalkkisturnauksessa helsingissä. ihan mahtavaa! kiitin mukavasta palvelusta ja postisetä esitti muutaman tanssiliikkeen.

leukaani on kasvamassa maailman suurin mätäpaise, jota finniksikin kutsutaan. se on ihonalainen tulivuori, joka odottaa purkautumistaan. sattuu himputisti. onneksi se ei näy. vielä.

olen niin onnellinen. ja kiitollinen. tästä ajasta ja kaikesta. toivon, että kymmenen vuoden päästä pystyn maalaamaan tämän hetken eläväksi muistoissani.

"det blev natt vi såg
en himmelsk våg
den tog oss in till land
under stjärnorna
när änglarna
höll oss i sin hand"

p.s. olen ikuisesti katkera vain yhdestä asiasta: MIKSI MINÄ EN VOI OLLA SUOMENRUOTSALAINEN?

1. Minkä värisellä tuolilla istut nyt ? > punaisella sohvalla.
2. Minkä värinen paita sinulla päällä ? > punainen.
3. Millainen logo/tausta sinulla on nyt kännykässäsi ? > miska-serkun kuva.
4. Mikä on kännykässäsi soittoäänenä ? > joku ihan paska.
5. Ketä mietit juuri nyt ?> no äitiä vähäsen. se eukko aiheuttaa mulle huolia ♥
6. Montako tuntia nukuit viime yönä/viimeksi kun nukuit > no ehkä 10. sköööönt. mut oli vapaapäivä niin annoin itelleni luvan lölliä sängyssä niin kauan ku väsytti.
7. Tuorekurkku vai suolakurkku ? > melkeenpä suolakurkku. tai no. kyllä mä syön molempia.
8. Joululoma vai kesäloma ? > kesäloma tietty!
9. Mikä on toinen nimesi ? > riitta
10. Mikä on viimeisin lause jonka sanoit ? > öö. mitäs muuten itelleni tässä just toimitin...hmm. unohdin.
11. Kenelle sen sanoit ? > itselleni. en tapaa ihmisiä.
12. Mitä odotat tällä hetkellä eniten ? > että näen taas perheeni ja että oon saanut käytyä suihkussa. minne menenkin juuri nyt, jatkan tästä sitten kun oon puhdas.
14. Mitä pelkäät tällä hetkellä eniten ? > vakavaa sairautta, rakkaan menettämistä, kuolemaa.
15. Mitä söit viimeksi ? > voi kuule. voitaikinaa.
16. Mitä joit viimeksi ? > kokis zeroo.
17. Voisitko kuvitella olevasi opettaja ? > tavallaan kai voisinkin.
18. Kuinka pitkä olet ? > 162,5 cm.
19. Mitä kuuntelet juuri nyt ? > telkusta tulee tää typerä...tää...tämmönen typerä ohjelma. en muista nimeä.
20. Montako lävistystä sinulla on? > mulla on korvikset.
21. Missä lävistykset on ? > korvissa.
22. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta vaahto ? > ihana meri. ja mombasa. paras biisi ikinä. "kun saapui yö, niin tyrskyt lannistui
ja lahdelmaan vain kevyt vaahto ui
kuulin unessain leopardin huudon vain
ja kosketin sua uudestaan" jne.
23. Minkä nimistä lehteä luit viimeksi ? > kristiansand avis
24. Minkä merkkistä huulirasvaa käytät ? > niitä löytyy. on body shopia ja perus-labelloa. lypsyl ja lisäksi pari muuta joiden merkkiä en muista.
25. Onko tylsää juuri nyt ? > no siis on mulla ehkä tylsää mut oikeestaan nautin siitä. aika menee niin nopeesti vaikka olis tylsääkin. se surettaa.
26. Keneltä sait viimeksi viestin kännykkääsi ? > saan kyllä niin vähän viestejä. ehkä h:lta.
27. Minkä väriset hiukset sinulla on > ei minkään. mut on sentään hiukset vielä päässä. siitä iloitsen.
28. Mitä kappaletta inhoat ? > hmm. sitä medinan juuandai-luritusta. se on aika hirvee oikeesti.
29. Kampaatko hiuksesi joka päivä ? > joo, yleensä suihkun jälkeen ja hyvällä tuurilla aamuisin.
32. Minkä merkkistä ja tuoksuista suihkusaippuaa käytät ? > joku hooetämmän halpispaska.
33. Minkä värinen on hiusharjasi? > ruskee. se on ihanin hiusharja ikinä. se on ruskee.
34. Mitä kanavaa katsot eniten ? > tvnorgea ehottomasti. se on melkeen ainoo mitä katon.
35. Kuka ihminen on tällä hetkellä lähimpänä sinua ? > vuokraisäntäni ja -emäntäni tuolla yläkerrassa jossain.
36. Minkä numeron sait viimeisimmästä kokeestasi ? > jonkun tosi paskan tietenkin. varmaan ykkösen. tai ehkäpä jopa sen surullisenkuuluisan hylsyn vetäisin. ken muistaa.
36. Oletko ikinä jäänyt luokallesi ? > eeeen, mut yliopistossa kaikki ei kyllä tosiaan mennyt ihan putkeen...
38. Oletko koskaan ollut ihastunut vanhempaan kuin sinä ? > melkeen aina.
39. Oletko koskaan ollut ihastunut opettajaasi ? > oon vähäsen.
40. Lempieläin ? > "mun lempieläin on se lumikko joka asui halkopinossa ja pääkalloperhosenkotelo ja toukka niska vinossa" by aulikki oksanen
41. Onko sinulla riitoja ystäviesi kanssa tällä hetkellä? > harvemmin on eli ei.
42. Milloin viimeksi joku sanoi sinulle "rakastan sinua?" > äiti ja kaverit sitä aina sillon tällön huutelee. en oo kyllä saanut rakkaudentunnustusta pojalta kuin kerran ja epäilen että hän taisi silloin olla hieman väärässä :D
43. Kenen kanssa puhut eniten puhelimessa? > hyvin pitkälti kommunistiystäväni mchumban kanssa. ♥
44. Vietätkö paljon aikaa internetissä ? > vaivaiset 24 tuntia vuorokaudessa.
45. Vihaatko koulua ? > yleensä. joskus en. hmm. en mää nyt silleen koulua varsinaisesti vihaa vaan niitä kapisia tehtäviä, joilla kilttejä koululaisia on kiusattu läpi historian!
48. Oletko hemmoteltu ? > olen. olin.
49. Juotko paljon vettä ? > vain coca-cola zeron muodossa.
50. Mitä hammastahnaa käytät ? > colgatea. kaikkia kiinnostaa tietty :D
51. Onko sinulla kännykkää ? > kaks käytössä.
52. Jos on niin minkä merkkinen ? > nokialaisia molemmat.
53. Onko sinulla rusketusta ? > tuo lumi ei ruskenna mua.
54. Ärsyynnytkö helpolla ? > joo.
55. Miten purat vihaasi ? > kiroilemalla. jupisemalla itsekseni.
56. Oletko koskaan saanut potkuja töistä ? > en (vielä). potkuja odotellessa.
57. Oletko töissä ? > olen (toistaiseksi)
58. Haaveiletko paljon ? > joo. esim. ihanasta talosta tanskassa tai ruotsissa lähellä göteborgia tai kesästä tai ruoasta tai...joo, haaveilen tosi paljon.
59. Millaisen tatuoinnin haluaisit ? > hauikseen sellasen missä lukis että "be strong".
61. Käytätkö alkoholia > en.
62. Milloin oksensit viimeksi ? > en muista ollenkaan. siitä on varmasti yli kymmenen vuotta.
63. Kengännumerosi ?> 40.
64. Minkälainen olo sinulla on tällä hetkellä ? > ei hyvä, ei huono.
65. Kiroilu ? > joo.
66. Menisitkö naimisiin rahan takia ? > en menis naimisiin minkään takia.
67. oletko enemmän äidin vai isän tyttö/poika ? > en kummankaan, mutta jos pitää valita niin äitin tyttö.
68. Kirjoittavatko ihmiset nimesi väärin ? > ei.
69. Jättäisitkö sukunimesi jos sinusta tulisi kuuluisa ? > luultavasti :D voisin jättää muutenkin.
71. Kuinka vanha haluaisit olla ? > haluaisin jäädä tähän ikään.
72. oikea/vasen/molemmat kädet ? > oikee on vahvempi.
73. puhutko muita kieliä ? > no ruotsia ja enkkua ja pari sanaa saksaa.
74. Elätkö elämääsi juuri nyt ? > todellakin.
75. Vihaatko itseäsi ? > melkein aina.
76. Onko sinulla pahoja tapoja ? > laiskuus, murehtiminen, hankalaksi heittäytyminen, valittaminen
77. Jos elämästäsi tehtäisiin elokuva, mikä sen nimi olisi ? > painajainen kvernveienillä
78. Laulatko hyvin ? > ehkä hippusen paremmin kuin keskivertoihminen.
80. Onko elämäsi ollut hienoa tähän asti ? > joo, on katto pään päällä, sisävessa, vettä, ruokaa ja rahaa ja oon vielä tervekin. (nämä asiat tietysti voi muuttua millon tahansa, mutta tähän asti on mennyt hyvin.)
81. Oletko itsevarma ? > en tosiaan. oon tosi epävarma.
82. Tajuavatko muut sinut väärin ? > joo :(
83. Poltatko ? > en polta tupakkaa, en oo koskaan polttanut.
84. Luetko sanomalehtiä ? > vähäsen.
85. Käveletkö sateessa ? > pakkohan se on :D
86. Onko kukaan kourinut sinua vasten tahtoasi? > noo tuota...ei kourinut mutta pyrkinyt koskettelemaan ehkä.
87. Kenen kanssa katsoit viimeksi leffaa ?> hannan kanssa katsoin valentine's dayn elokuvateatterissa.
89. Oletko ollut leikkauksessa ? > joo, umppari.
90. Oletko nukkunut ulkona ? > siis teltassa joo. mut en taivasalla.
91. Oletko ollut syömättä yhtenä päivänä ? > olen.
92. Oletko nukkunut vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa samassa sängyssä harrastamatta seksiä ? > olen.
93. Oletko nukkunut koko päivän ? > en ihan koko päivää. vuonna 2000 kun tulin koulureissulta espanjasta niin nukuin muistaakseni viiteen seuraavana päivänä.
95. Oletko nukkunut saman sukupuolen edustajan kanssa samassa sängyssä ? > no ää, tietty.
96. Paras inside vitsinne ? > naama-juttu on aika mehevä.
98. Koska nauroit viimeksi ? > eilen. jauhan samaa virttä: yksin ei tuu naurettua niin paljon.
99. Kuka nauroi viimeksi sinulle ?> työkaverini e.
100. Ketä viimeksi ajattelit ? > pikkusiskoa ♥

töiden jälkeen menin kauppaan. dvd-hyllyn kohdilla joku sekopää löi mua käsineillään selkään. erikoinen jäbä. kassalla pyysin: "jag tar gärna två påsar, tack!" tästä innostuneena myyjä sanoi: "det er godt å være svensk i norge!" mietin hetkisen, että kommentoinko tuohon yhtään mitään, mutta sitten suustani tulivat sanat: "jag är faktiskt finsk." kassapoika kiinnostui tästä niin kovin, että tiedusteli multa, millaista ruokaa suomessa perinteisesti syödään. mun takana oli pitkä jono ja paineet kasvoivat ja ainoa sana joka liikkui päässäni oli "leverlåda". "jeg kan ikke svara på det der spørsmålet akkurat nå", huudahdin minä ja hyökkäsin pakkailemaan illallistani (juustonaksuja ja coca-cola zeroa) niihin kahteen pyytämääni pussiin. että hävetti!

kolme ihmistä on sanonut mulle että olen laihtunut. en tiedä onko se totta. itselleni olen aina lihava.

nyt on se yö

jolloin unohdan voipaketin pöydälle ja pyykit koneeseen

uusi käsisaippua tuoksuu ihanalle, ihan vihreälle

mutta ei ehkä kovin usein. ei ehkä tässä elämässä tai ainakaan juuri minulle. silti sitä odottaa. jollain lailla. jos antaa itsellensä luvan. ja vaikkei antaisikaan niin odottaa kuitenkin.

on kuin varautuisi kaikkein pahimpaan, kuin säilöisi tonnikalapurkkeja kellariin tai auringonvaloa mustaan 150:n litran jätesäkkiin. ei kukaan voi ymmärtää sellaista.

joka päivä voi pettää itselleen antamansa lupaukset ja joka päivä voi pyytää itseltänsä anteeksi ja aloittaa alusta.

18.01.2008

Herra Talven synkkä tammikuu

Herra Talvi asteli ajatuksissaan pihamaalla. Hänestä oli suorastaan naurettavaa, että nyt oli muka tammikuu, vaikka lumenhippustakaan ei näkynyt missään ja lämpötila keikkui kymmenen astetta plussan puolella. Häntä hieman huolestutti, sillä hän tiesi, että lumeton ja lämmin talvi saisi hänet masentumaan. Aamuisin herra Talvi ei millään jaksanut herätä kohtaamaan pimeää maailmaa, vaan kietoutui pehmeään peittoonsa yhä tiukemmin herätyskellon vaatiessa häntä nousemaan ylös. Kun Rouva Talvi huuteli miestänsä aamupuurolle, oli kuin Herra Talvi ei olisi kuullutkaan ja niin saapumatonta syöjäänsä odottanut puuro viimein jähmettyi kattilan pohjaan kovaksi köntiksi, jonka rouva Talvi sitten syvään huokaisten heitti menemään.

Mutta herra Talvi ei voinut olotilalleen mitään. Häntä ei vain kiinnostanut mikään. Hän tunsi pahaa mieltä myös rouva Talven takia, sillä ei hän tahallaan ollut niin hankala ja jättänyt aamupuuroa syömättä ja saranoiltaan pudonnutta ovea korjaamatta. Herra Talvi olisi halunnut kertoa rouva Talvelle, että tämän huolenpito ja rakkaus merkitsivät hänelle enemmän kuin mikään muu koko maailmassa, mutta tuollaisten asioiden kertominen ei ole maailman helpointa.

Herra Talvi istahti pihakeinuunsa, sellaiseen kaksiosaiseen, jota voi keinuttaa yksinkin, jos menee seisomaan keinun keskellä olevalle puutasanteelle ja liikuttelee jalkojaan vuorotellen molempiin suuntiin. Herra Talvi päätti kokeilla vieläkö hän muistaisi lapsuuden taidot ja osaisi liikuttaa keinua yksikseen. Haparoiden hän meni puutasanteelle ja alkoi varovasti liikuttaa keinua jaloillaan painaen. Hymy ilmestyi hänen kasvoilleen ja keinun vauhti koveni koko ajan. Herra Talven päässä alkoivat liikkua paljon mukavammat ajatukset. Onnelliset lapsuusajat, ne talvet joilloin vielä oli lunta ja pystyi tekemään lumienkeleitä. Herra Talvi tunsi olonsa parantuneen hitusen, kun hän istuutui takaisin keinun istuimelle.

Rouva Talvi oli seurannut miehensä puuhia keittiön ikkunasta ja hymy oli noussut hänenkin punaisille poskilleen. Yhdessä he kyllä selviäisivät mistä vaan.

no on tämä nyt kumma! vastoinkäymiset sen kuin jatkuvat. huomasin, että mun ikkuna on haljennut. miten selitän tämän? tuhoan näköjään koko kämpän, asunto hajoaa käsiini! enkä minä oikeasti ole tehnyt yhtään mitään...vain ollut.

vetäisin teippikoneella peukkuun aika inhottavan haavan. siitä tuli suhteellisen syvä ja just sellainen, että se haittaa koko ajan. en ole koskaan aiemmin kokenut mitään näin kamalaa.

pari viimeistä päivää olen ollut surullinen. tiistai-iltana itketti niin että silmiä kirveli vielä eilenkin. seisoin suihkussa kyynelten virratessa viemäriin ja toivoin vain häviäväni, mutta tässä olen edelleen. tänään olin jo iloisempi. aurinko paistoi niin kauniisti, että murheet unohtuivat.

kiitos hei.