Kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään mä ihan lähelläin
niin lämpimänä vasten oot sä minun kylkeäin.
Siihen mä jään. Sä tuot niin hiljaa kätes kädellein,
sanot: Kultasein mä näin tahdon olla ain.
Mun huuliani etsien sä harot hiuksiain ja sulat suudelmaan.
Vain hyvänolon hiipivän mä tunnen suonissain
odotan vaan. Sä viet mun hiljaa, niin kuin varoen,
ja mä myötäilen ja näin tahdon olla vain.