Pitkäst aikaa taas törmättiin
taas joudun katsoo surullisiin silmiisi
en ees kuvittele et oltais ystävii
oot liian katkera muisteleen aikoi hyvii
Liian kauan annoin sun kärsii
joka kerta otin takas
vaik sut jätin
annoit aina anteeks
vaik sut petin
nyt itken kun toteutuu mulle karmanlaki
Liikaa kipuu liikaa suruu
muka rakkauden takii joku lyö
toinen maahan paiskaa sanoilla julmilla
Löysin jonkun jonka vuoks jäädä aloilleen
kai osa viehätystä oli pelko et lähet
tiesin aina oon sulle melkein mut en tarpeeks
jokainen kylmä sana vaan sai tunteet syvenee
Mitä ei saa aina houkuttelee
huvikses yllytit mut
perässäs juoksee
jälkeenpäin hävettää
et juutuin valheeseen
silti pahin päivä koskaan oli
kun päästit menee
Liikaa kipuu liikaa suruu
muka rakkauden takii joku lyö
toinen maahan paiskaa sanoilla julmilla
Liikaa kipuu liikaa suruu
muka rakkauden takii joku lyö
toinen maahan paiskaa sanoilla julmilla
Saman tytön nään taas samassa paikassa
Aina liikaa meikkii peittää mustelmaa
silti kantaa ylpeenä sormustaan
niinku rakkaus ois kestämisen arvosta
Varmaan miettii ettei muut tajuu
niiden tunteita
et on normaalia elämänsä uhrata
vaan koska yksinolo pelottaa
se sattuu mutta joskus se on vaan
paljon parempaa