IRC-Galleria

Tulin tuossa joku aika Seinäjoelta. Olin siellä tapaamassa Timoa. Oli ihan mahtavaa nähdä TimTim ja päästä juttelemaan taas pitkäst aikaa. Mulla meinasi viime viikolla tulla jo niin kova koti-ikävä...

Tilasin tänään liput Karmarockiin sekä Finn Hits Festiin Porin Annikselle. Jeah! Mun ainoot festarit tälle kesälle taitaakin olla sitten vaan Metalliaurinko, Karmarock ja Sonisphere. Mut mikäs siinä. Töitä on tullu tehtyy, rahaa ansaittuu ja hyviä kokemuksia saatua. Ehk sit ens kesänä painais festareilla enempiki. Nummirockiin oisin halunnu, mutta minkäs teet. Kai ne Hatebreedin ja Entwinen kerkeen nähdä livenä myöhemminkin. Nicole on sentään Finn Hits Festissä ainakin ja Synestesiaakin kerkee varmaa vahtailee... (:

Joo'o... Oltiinpa juuri Riian kanssa rentoutumassa iltasella ja kerettiin pohtia nukkumaanmenoa siinä puolen yhdentoista aikaan kun ovelle koputettiin ja leirityttöset kävi sanomassa että tallissa joku putki vuotaa vettä. Ehdittiin pelästyä, että siellä jo kolmas vesikuppi vuotaa karsinaan, mutta ei tietenkään. Tallin yläkerrassa olevien majoitustilojen suihku vuoti putkestaan vettä tallin lattialle. Jes! Toooosi kiva... Noh, suihku pois käytöstä ja koitettiin tutkia tilannetta, muttei löydetty muuta syytä kuin että joku putki siellä katossa vuotaa. Koetettiin pohtia, että josko saataisiin het huomenna putkimies katsomaan tilannetta.

Eipä siinä kauaa keretty ihmettelemään kun leiriläiset saapuivat talliin ilmoittamaan, että kaksi hevosta riekkuu tarhassa ja nyt toisella tulee jalasta verta. Riia kävi katsomassa kun minä jatkoin putkijupakan selvittelyä. No eihän siellä ollut kuin pieni pintanaarmu.

Jonkin ajan kuluttua tuli ilmoitus, että yksi putkimies on vielä tänä iltana tulossa katsastamaan tallin tilannetta. Selvä homma, ei muuta kuin hänelle näyttämään paikkoja. Putkimies ajeli juuri pihaan kun tytöt kävivät jälleen huutelemassa, että nyt tulee taas hevoselta jalasta verta. Huokaisimme siinä että joko taas joku pikku reikä ja Riia lähti katsomaan. Minä jäin putkimiehen kanssa ihmettelemään tippuvaa vettä.

Ja hetken ehti kulua kun Riia jo soitti mulle, että tulepa tarhalle ja ota pinteliä ym. sidetarvetta mukaan. Nyt sattui oikeasti. Loppuilta meni aika lailla hevosen haavaa hoitaessa ja eläinlääkäriä odotellessa. Onneksi selvittiin aika lailla säikähdyksellä, vaikka kerkesinkin jo pelätä paljon pahempaa. Haava tikattiin ja nyt se on siteissä ja hevonen kipulääkityksellä. Ei siis mitään probleemaa. Jonkin aikaa menee, että paranee ja voi taas tunneilla juosta, mutta kyllä se siitä tokenee. Sen verran sotkin itseäni siinä hötäkässä, että suihkuun oli pakko päästä. Suihkusta tultuani kello olikin jo kaksi yöllä. Hiukan murua rinnan alle, nälätti jo niin vietävästi. Nyt sitten nukkumaan ja toivotaan, että jaksetaan huominen päivä. Onneksi puolet tunneista on maastoja, joten pääsen het aamusta vielä lepäämään pariksi tuntia.

Muttajoo, kyllä oli tapahtumarikas ilta. Juuri kun olin Riialle huokaisemassa, että tää leiri alkoikin tosi sujuvasti...
Enkä ees kerennyt sanoa ääneen...

Olet tuskissasi, koska aikasi ei riitä kaikkeen. Karsi turhat menot, mutta muista myös velvollisuudet.

Olet vaikean tehtävän edessä, eikä ole keinoa suoriutua siitä täydellisesti. Lähimpänä täydellisyyttä olisi antaa anteeksi itsellesi, kun teet virheen ja tarttua sen jälkeen asiaan uudelleen. Jokainen uusi alku on voitto.

Seitsemän kukkaa ja yrttiä on romanttiselle härälle se aidon juhannuksen tuoja. Ne tyynyn alla voit katsoa kuvia rakkaastasi koko yön.

Haluat olla erästä kohtaan lempeä. Se ei vaadi muuta kuin asennetta. Sitä sinulla riittää, etenkin kun olet saanut viettää aikaa tämän henkilön seurassa.

Mulla meni juhannus mukavasti töitä tehden. Ihan niinkuin taisi mennä viime vuonnakin. Enhän mä muuta osaa enää tehäkään. :D Oon aina se, joka jää lomiksi töihin ja päästää muut rellestämään. Mihinkäs mä menisin...

Sain viikonlopun aikana levättyä hyvin. Sain ratsastella mukavasti parikin kertaa Dannyn kanssa. (: Niin ja pääsin jopa nauttimaan suosikkijuomastani, oluesta! ^^
Kyllä lievittää hyvin koti-ikävää aito porilainen KARHU!

Tänään tuli uuet leiriläiset ja huomenna aamulla potkaisee käyntiin leiri numero 4! Nyt tuntuu jo tosi hyvältä ja luottavaiselta tää homma. Mä oon liekeissä! Saan vedettyä rutiinilla koko viikon jo läpi, enkä usko että tulee mitään suurempia ongelmia. Ainoa vittumainen puoli on se, että joka päivälle on luvattu runsaat 20 astetta lämmintä, loppuviikolle joka päivä yli 25. Näin ollen meikäläinen paahtuu auringossa ja nielee taas pölyä kentän laidalla... Mutta eipähän sada!

Saatiin tänään Riian kanssa (tai Riia sai) telkkari toimimaan! Jes, nyt voi vahtailla leffoja sitten, niin en ihan ruostu medialukutaitoni kanssa tässä kesän aikana. :D

Timo keksi eilen kuulemma vuosisadan idean ja aikoo etsiä mulle miehen. Miten mulla on taas semmoi olo, ettei tästäkään mitään hyvää seuraa?

The Ghost Of A Thousand - Running On Empty
The Blackout - ShutTheFuckUppercut
CKY - Hellions On Parade
Telegraphs - Your First Love Is Dead
White Light Parade - Burn It Down

Viime viikko oli ajoittain hieman hankala ja täytyy sanoa, että välillä potutti ihan kamalasti. Varsinkin tiistaiaamuna, kun satoi ja talliin mennessäni löysin sieltä Riian ja kaksi leiriapulaistamme äyskäröimästä karsinoita. Yhden hevosen vesikuppi oli vuotanut yöllä ja niin ollen neljä karsinaa lainehti. En voinut muuta tehdä kuin toivottaa onnea kuivausurakkaan ja painella itse kentän laidalle sateeseen huutamaan taas muutamaksi tunniksi. Kun vielä ponit kettuilivat pikkutytöille tunneilla, meinasi oikeasti hermo palaa kiinni ihan kokonaan. Angstasinkin kavereille puhelimen ja facebookin välityksellä kuinka otti päähän. :D Onneksi seuraava päivä oli heti parempi ja torstaille saatiin vielä oikein aurinkoinenkin päivä. Torstaina päättyi leiri (onneksi) ja olin ihan tajuttoman väsynyt.

Eilinen ilta meni iltatallin teossa (hepat sisään ja ruokaa eteen) ja grillatessa tallin isäntäväen kanssa. Myöhään illalla, oikeastaan yöllä, mein vanhemmat saapuivat tänne katsomaan mua. Isä ja äiti olivat perillä täällä joskus puolen yhden aikaan yöllä. Ohjasin heidät majoitusmökkiinsä ja kävimme melko nopeasti nukkumaan. Tänä aamuna (tai siinä puolen yhden aikaan päivällä) heräsin siihen kun isä marssi oman mökkini ovesta rempseästi sisään ja alkoi vaatia aamukahvia. Keräilin itseni siitä sitten pikku hiljaa ylös ja puin päälle. Isä viskasi lattialleni iltapäivälehdet ja kehuskeli käyneensä jo kaupoilla aiemmin aamusta ja ostaneensa leipää ynnä muuta aamupalatarviketta. Keitin kahvia ja järjestäydyimme kolmisin pihapöydän ääreen syömään aamupalaa.

Siinä syötyämme ehdotin, että kävisimme pienellä kävelylenkillä ympäristössä. Otin mukaan Tommi-ponin, joka oli eilen loukannut jalkansa ja siksi tarhasi nyt yksin tallin pienissä putkitarhoissa, jottei pääsisi rikkomaan itseään laitumella muiden hevosten seassa. Tommi-poni siis narun päähän ja matkaan. Kävelimme lyhyen, sellaisen puolen kilometrin mittaisen matkan tallin ympäristössä ja esittelin samalla paikkoja ja hevosia. Tommi sai siinä samalla vähän jaloiteltua. Sen jalka vaikutti jo paljon paremmalta, joten eiköhän se tästä viikonlopun aikana toivu.

Kävelylenkin päätteeksi vein Tommin takaisin tarhaansa ja kävimme isän ja äidin kanssa kaupassa. Ne olivat ihania ja ostivat mulle mehua, jogurttia, vähän ruokatarpeita ja musalehdenkin vielä. ^^ Saan nyt sitten hemmotella itseäni viikonloppuna. Kaupassa käynnin jälkeen istuimme vielä hetken pihalla auringossa jutellen ja sitten vanhempani alkoivatkin tehdä lähtöä. Heillä oli pitkä matka edessään, melkein viisi tuntia ajoa.

Isän ja äidin lähdettyä kävin viemässä Tommille tarhaan vähän heinää ja noudin Dannyn laitumelta. Käytiin Dannyn kanssa semmoinen tunnin mittainen maastolenkki tuolla mökkiteillä. Hevonen toimi kuin unelma ja ratsastus oli varsin rentouttavaa ja mukavaa. (:
Lenkin jälkeen vein Dannyn takaisin laitumelle ja pesin sen suojat oikein kunnolla. Ja vihdoin... Rentoutumaan! Lopun päivää olen viettänyt mökissäni lepäillen, musiikkia kuunnellen ja koneella dataillen. Lopun iltaa aion jatkaa samaa rataa, jossain vaiheessa käyn vaan nappaamassa hevoset sisään ja ruokkimassa ne. Sitten lisää lepäilyä ja koneella hölmöilyä ja ajoissa nukkumaan. Huomenissa olen luvannut hoitaa tallin teon ja samoin sunnuntaina. Eli rentouttavaa hevosviikonloppua olen viettämässä. :D

Katselin juuri netistä kaikkea kivaa, mitä pitää tilata kun palkka tulee. Karmarockin liput ainakin. Sekä Finn Hits Festin liput Annikselle. Muutamia hienoja paitoja ja hiukan levyjä. ^^

Timo, Kari, Mari, Riksa ja Erno lähtivät tuossa ihan tunti pari sitten. Tulivat eilen juuri kun olimme leiriä lopettelemassa. Olin juurikin itse siirtymässä ulkotiloihin, kun kännykkä soi ja Kari ilmoitti niiden ajaneen pihaan. Voi elämä sitä huutoa, juoksua ja halailua. Olin niin innoissani ja otin ystäväni suurella sydämellä vastaan. Toivotin kaikki tervetulleiksi ja pahoittelin, että joutuvat hetkisen odottamaan. Kävin kiskaisemassa leirin loppuun ja jaoin kaikille lapsille diplomit halien kera. Sen jälkeen lähetin tytöt pakkailemaan kamojaan ja palasin ystävieni joukkoon. Vaihdoimme tuoreimpia kuulumisia, ajomatkan tapahtumia ja näytin kaikki tärkeimmät käytännön asiat kuten vessat ja tupakkapaikan. Leiriläiset hyörivät ympärillä laukkujaan ja kassejaan kannellen ja hyvästellen toisiaan. Sinä hulinassa "Gang Bang" päätti lähteä käymään kylillä syömässä. Meikäläinen päätti yrittää samassa välissä hoitaa hommansa loppuun ja ratsastin yhden hevosen.

Danny toimi eilen ihan mahdottoman upeasti. Päivä oli kuuma, yli 20 astetta lämmintä. Näin ollen ratsastin aika maltillsesti ja kävelimme reilusti aina välillä. Treenasin Dannyn kanssa malttia, tahtia, väistöjä ja taivutuksia. Samoin laukannostot ja itse laukkatyöskentely olivat hieman työn alla. Laukkasimme tosin todella vähän juuri kuuman ilman takia. Dannyn kunto ei kuitenkaan ole vielä ihan niin loistava, vaikka se hienosti jaksaakin. Ratsastuksen päätteeksi käveltiin vielä kunnon jäähdyttelykäynnit ja olin todella tyytyväinen hevosen työskentelyyn.

Sain juuri vietyä Dannyn takaisin laitumelle ja palattua tallin pihaan kun Gang Bang ajoi Timon autolla takaisin pihaan. Tallustimme porukalla tupakalle ja mä lahosin nurmikolle makaamaan. Porukka oli käynyt HET-grillillä syömässä ja siitä kumpusi monta läppää, grillin nimestä siis. Kuuma ilma, työviikko ja raskas päivä mulla takana. Kyllä oli veto pois... Mutta virkistyin siitä sitten kun oli aika pistää "lapset" ratsastamaan. :D Kävin hakemassa Jalon laitumelta ja talutin sen tietä pitkin talliin. Kävelimme tupakkapaikan ohitse ja kaverit näkivät uljaan ratsunsa. Timo kurkkasi taaksepäin ja hevosen nähtyään ponkaisi livakasti pystyyn nurmikolta ja sinkosi tallin seinän viereen karkuun reippaan naurunremakan siivittämänä. ^^
Vein Jalon talliin ja harjasin sen pikaiseen. Kävin sitten ilmoittamassa, että ratsu olisi kohta valmiina ja palasin sisälle näyttämään kavereille mistä löytyisi kypärää päähän. Laitoin Jalolle varusteet muiden katsellessa. Kari räpsi kamerallaan kuvia kypäräpäisestä Marista ja Timosta, jolla oli lisäksi imagolleen ominaisesti arskatkin vielä päässä. Talutin Jalon kentälle ja kehotin laumaa seuraamaan. Mari oli ensimmäinen ratsastaja ja Timo istui paskat housussa (tai varmaan ainakin melkein) kentän portille penkille istumaan ja katselemaan vierestä. Mari nousi ammattilaisen elkein satulaan ja päivitteli miten kivaa oli taas monien vuosien jälkeen olla hevosen selässä. Sitten mentiin. Käyntiä ensin kierros pari kentällä ja sitten Mari sai kokeilla pätkän raviakin. Hienostihan se meni! Mari osasi melkein keventääkin. :D

Marin jälkeen selkään nousi Timo. Timo raukka oli ihan kankea kauhusta ja jännitti niin, että kädet hikosivat. Ohjeistin rauhallisesti Timolle, kuinka hevosen selkään noustaan ja mistä voi pitää kiinni. Ja taas lähdettiin rauhallisesti käyntiä. Timo istui jäykkänä Jalon selässä ja keskittyi kiinni pitämiseen. Kysyin, että pelottaako ja käskin vain hengitellä ja koittaa rentoutua. Aina välillä Timon suusta pääsi hätääntyneitä kysymyksiä kuten "miks tää keikuttaa näin", "mitä jos tippuu" jne. :D Hetken päästä Timo kuitenkin rohkaistui ja kysyi ihan itse voisiko mennä myös pätkän kevyttä hölkkää. No mikäs siinä! Päästiin ehkä kolme askelta kun se jo parkaisi että "pysäytä! täältähän tippuu!" Takaisin käyntiin siis ja kohta koetettiin uudestaan. Nyt meni jo paremmin ja vähän pidemmän matkaa. Hetken päästä Timo alkoi hieman rentoutua ja istui Jalon selässä jo aika hyvin. Kovin se valitteli kassejaan, jotka kuulemma olivat kokeneet kuoleman iskeytyessään satulan etukaareen ravin pompottaessa. Uuden yllätyksen koin kun Timo halusi kokeilla ohjata hevosta itse. Irrotin siis riimunnarun Jalon suitsista ja kävelin vain vieressä opastaen miten hevosta käännetään ja kuinka sen saa pysäytettyä. Voi sitä virnettä Timon kasvoilla kun se sai Jalon kääntymään ja pysähtymään ihan omin avuin. Aika pian Timolle ratsastelu sitten riittikin ja opastin pojan laskeutumaan alas selästä.

Karin vuoro! Kari maukui varmaan koko matkan hevosen selässä ja höpöteli vain kuinka söpö se oli. Kari meni oikein kivasti pari kierrosta käyntiä ja pari pätkää raviakin. Ja tuntui tykkäävän puuhasta ihan älyttömästi. (:
Saimme houkuteltua Riksankin hevosen selkään vaikka se oli jo muutamaan otteeseen yrittänyt kieltäytyä kunniasta. Poika nappasi kuitenkin maasta kypärän ja ponkaisi varsin tarmokkaasti hevosen selkään. Käyntikierroksen aikana Riksa kyseli paljon miten mulla on mennyt täällä leiriohjaajan hommissa ja millaista on ollut. Meni vielä kehumaan että olen kuulemma luontaisesti hyvä opettaja tai leiriohjaaja. Että musta näkee kuinka sovin tähän hommaan tavattoman hyvin. Kait se sitten on niin, jos Riksa sellaisen huomion teki. Riksa oli reipas kuin mikä eikä myöskään kieltäytynyt nopeammasta vauhdista. Jalon kiriessä rauhalliseen hölkkään miehen suusta pääsi ensin jotain taivastelua ja sen jälkeen avoin naurunremakka. :D

Viimeisenä hännänhuippuna saatiin Ernokin vielä pariksi käyntikierrokseksi kyytiin. Erno vaikutti melko hermostuneelta, vaikkei myöntänytkään pelkäävänsä. Näytin itse sitten vielä pari kierrosta kuinka sitä hevosta ratsastetaan. Joop, sen jälkeen vietiin sitten Jalo talliin. Mä hoidin siltä varusteet pois ja heitin sen laitumelle muiden hevosten seuraan. Mulla oli ihan tavattoman hyvä olo siitä, että kaikki paikalle saapuneet ystävät kokeilivat ratsastamista. Juuri kaikki se into ja iloisuus, jonka kokemus onnistui ystävilleni tuottamaan palkitsee minut työssänikin päivittäin. Timon virne, Riksan nauru ja Karin lepertely tuntuvat musta niin saatanan hienolta ja nautin siitä, että ystäväni jakavat sen kokemuksen edes hetken ajan, jonka minä koen aina ratsastaessani hevosella.

Ratsastelun jälkeen kaikki leirilapset olivat kadonneet pihasta ja mä pääsin näyttämään ystävilleni mihin he voivat majoittua. Pohdittiin siinä vähän että mitä tehtäisiin. Arto tarjosi meille mahdollisuutta grillata pihalla ja niin päätettiin käydä ostamassa kaupasta vähän jotain grillailtavaa. Riia lähti kanssamme kauppaan. Muu porukka ahtautui Timon autoon ja me mentiin Riian kanssa mun menopelillä. Kaupasta tullessa Riia myönsi mulle hieman ujona, että "kyllä nuo sun kaverit vähän pelottavilta näyttää kun ei oo tuommosiin tottunut". x)
Kauppareissun jälkeen saatiin painostavan kuuman ilman ansiosta hyvä idea lähteä uimaan! Pakotin kaikki kävelemään semmoisen parin kilometrin matkan läheiselle rannalle. Me kiskaistiin heti Marin kanssa rannalla vaatteet pois ja juostiin alusasuissamme järveen. Kari tuli hetken päästä perästä. Vesi tuntui aivan ihanan raikkaan viileältä ja hetken päästä varsin lämpöiseltä kun aurinko oli sitä lämmitellyt pinnalta pitkin päivää. Hetken perästä myös Timo kiskaisi vaatteet niskastaan ja juoksi järveen pinkeissä boksereissaan, vaikka oli aiemmin käynyt koittamassa vettä ja valittanut sen olevan kylmää. Kyllä meillä riemua riitti! Kaunis järvimaisema, ystävät, pullo olutta... Olisinko enää voinut olla onnellisempi?

Totesin rannalla, että Timo oli ylittänyt itsensä sinä päivänä jo kolmesti. Ensin uskaltautumalla hevosen selkään. Toiseksi kävelemällä valittamatta kahden kilometrin mittaisen matkan rannalle ja takaisinkin vielä ja viimeiseksi menemällä uimaan "kylmään" veteen. :)

Kun oltiin pulikoimisesta saatu tarpeeksemme käveltiin takaisin tallille ja aloiteltiin pikku hiljaa grillailutouhuja. Arto auttoi valkean alkuun ja näytti mistä saa ottaa puita. Muut katosivat tupakalle ja minä jäin suustani kiinni Arton ja Jonnan kanssa. Juteltiin aika pitkästikin niitä ja näitä. Sitten grillaamaan! Saatiin kaikki mahamme täyteen ja grillaus kestikin sinne puolille öin. Istuttiin siinä hetki vielä iltaa rauhassa Gang Bangin majoitusmökkerössä ja naureskeltiin milloin millekin. Timo löysi netistä äärimmäisen sairaita lapsille suunnattuja hengellisiä lauluja ja taivasteltiin niitäkin. Sitten saatiin itsemme liikkeelle ja muutettiin perseemme mun mökkiini. Timo jäi nukkumaan toiseen mökkiin kun me muut alettiin katsomaan Benjamin Buttonin uskomaton elämä-elokuvaa. Huonostihan siinä kävi siihen aikaan yöstä ja luovutimme puoli neljän aikaan aamuyöstä.

Aamulla mulla oli ehkä paras ja samalla kamalin herätys ikinä. :D Kello 12.45 heräsin äärimmäisen ärsyttävään hekotukseen ja silmät aukaistuani näin naamani edessä Timon irvokkaat kasvot. Ensimmäinen uradukseni oli "Vittu Timo!" kun huitaisin sitä päin ja kääsin kylkeä. Koko revohka oli ahtautunut mun mökkiini ja nauroivat nyt täydeltä laidalta. Kari kävi viereeni makaamaan ja mä yritin kerätä itseni uuteen päivään. Sain vihdoin itseni ulos ja banaanin kera tupakalle. Pian seuraani liittyi Timo ja hetken perästä muukin joukko. Vieteltiin päivää jonkin aikaa rauhakseen kun Erno sitten ilmoitti, että sen täytyisi olla ennen kuutta Tampereella. Näin ollen ihmiset pakkailivat kamansa ja rupesivat tekemään lähtöä. Mä halailin kaikkia pitkään ja hartaasti. Jopa Timoa, joka valitteli ettei ole "halija-ihminen". Vannotin kaikkia, että tulevat vielä myöhemmin joku toinen viikonloppu käymään. Sitten ne ajoivat pois pihasta ja minä jäin yksin...

Nyt olen jo useamman tunnin ollut erilläni ihanista ystävistäni ja tuntuu kuin niiden vierailusta oisi ikuisuus! :)
Mulle merkitsi ihan todella paljon, että ne viitsivät perkeleet ajaa 300 kilometriä tänne jumalan selän taa ihan vain mun takiani! Ja kun mä rakastan kaikkia noita ihmisiä ihan hirveästi. Oli niin ihana nähdä niitä taas ja vaan viettää aikaa ja jutella. Mä tulen heinäkuussa sitten Poriin! SOITELLAAN! <3

Tänään mulla on ollut aivan helvetin hyvä päivä! (:

Oon taas kiljunut keskellä kenttää semmoiset viisi tuntia ja sen lisäksi ajelutellut jälleen leiriläisiä hevoskärryillä. Nyt tässä illalla on ollut oikeasti vapaata ja sain juteltua ystävien kanssa puhelimitse. Ensin rupattelin Heidin kanssa jonkin aikaa ja sitten puhuttiin Karin kanssa melkeen puoli tuntia. (:

Oli aivan ihanaa, kun sain kaiuttimen kautta läheteltyä terkkuja Timolle, Antrolle, Marille, Ernolle, Jolannalle ja Riksalle. Meinasin haljeta innostuksesta kun vaan sain kuullakin niiden äänet puhelimen kautta. Vielä enemmän tuun olemaan pähkinöinä perjantaina, kun Mari, Kari, Riksa, Timo ja Erno tulee käymään täällä! Majoittuvat tuohon viereiseen mökkiin ja lähtevät sitten varmaan lauantaina. (:

Lupasin Karille ja Timolle, että pääsevät hevosen selkään. Siitä tulee kyllä tajuttoman hauskaa. :D Varsinkin kun Timo yrittää nousta ensi kertaa hevosen selkään ja voittaa suuren hevospelkonsa... x)

Huomenna aamusta saan taas rauhallisemman alun, kun aamun kaksi ekaa tuntia ovat maastoja. Sitten on yksi estetunti ja iltapäivän koulutunnit. Sen jälkeen teoria ja loppuilta oikeastaan aika lailla vapaata. Ihanaa, kun on ollut niin lämpimiä päiviä nyt. Perjantaiksikin on luvattu yli 20 astetta. Viikonloppuna saattaa kyllä sadella, mutta nou hätä. (:

Tultiin juuri puoli tuntia sitten leiriläisten kanssa yömaastosta. Kaksi kertaa kilometrin mittainen matka kävellen, hevosta taluttaen. Ihan kiva iltalenkki. Väsyttää, juu... Nukkumaan aivankin juuri, kunhan saan asioitani hoideltua internetin avulla ensiksi.

Tänään piti olla suhteellisen helppo päivä muihin verrattuna. Tai niin olisi ainakin voinut luulla. Puolet päivän tunneista nimittäin olivat maastoja, joihin minun ei tarvitse osallistua. Vietin siis ensin vain aamupäivästä kolme tuntia kentän laidalla kiljuen lapsille. Tänään sainkin olla aika tiukkana, jotta lapset saisivat hevoset kunnolla kuriin ja nuhteeseen. Tuntien jälkeen yskin taas hiekkaa keuhkoistani. Iltapäivän sain otettua aika rennosti, mikä olikin ihan kivaa vaihtelua. Tein valmiiksi loppuviikon tuntilistoja sekä suunnittelin uusia aiheita teoriatunneille. Maastojen jälkeen pidin lapsille pikaisen puolen tunnin teorian hevosen juoksuttamisesta ja heti sen jälkeen säntäsin sytyttämään kaasupönikän voimalla toimivaa ulkotulta. Taisin ripseni käräyttää siinä sytyttäessä, humahti aika hyvin liekkiin se systeemi... Seuraavat kolme tuntia menivätkin muurinpohjalettuja paistellessa. No, ainakin tytöt olivat iloisia ja tyytyväisiä.

Sain tänään kuitenkin jälleen palkitsevia iloisia ilmeitä osakseni. Aamupäivällä eräs tyttö oli innoissaan kun uskalsi ratsastaa puomien yli, vaikka oli ensin pelännyt. Iltapäivän maastojen jälkeen pihassa pyöri monta iloista naamaa. Lettukestien aikana lauloimme yhdelle leiriläiselle, jolla sattui tänään olemaan synttärit ja juhlan kunniaksi paistoin tytölle sydämen muotoisen synttärisankarin erikoisletun. Ai että oli tyttönen hymyä täynnä. Ja yömaastosta olivat innoissaan tietysti kaikki, vaikka se olikin lyhyt lenkki pelkkää käyntiä...

Tämä tiistai oli ihan mahdottoman lämmin päivä ja auringonpaahde kiusasi ihoani, vaikka kuinka koetin aamulla levitellä aurinkorasvaa joka paikkaan. Noh, kaipa tämä tästä. Luojan kiitos loppuviikolle on taas luvattu vähän sadetta, niin ei kenttä sitten pölyä taas aivan yhtä kamalasti.



LEIRIVIIKKOJEN YLEISIMPIÄ SANONTOJANI TÄHÄN MENNESSÄ:

"Oot vaan tosi tosi tomerana, niin kyllä se siitä!"

"Lyö sitä raipalla. Ja käytä jalkaa!"

"Katsotaan..." (vastaus jokaiseen leiriläisen kysymykseen)

"Ohjaa, ohjaa! Ja katso minne oot menossa!"

"Se on semmonen peruskiltti. Ja tosi kiva!" (kuvaukseni lähes kaikista tallin hevosista)

"Ratsastaja määrää suunnan ja vauhdin!"