IRC-Galleria

Tässä pohdin, että olisi mukavaa päästä verikokeisiin.
Olen vainoharhainen ja täysin varma siitä, että kaikki arvot ovat taas täysin päin männykköä.
Ja siitäkin olen aivan varma, että päästessäni takaisin opistolle, saan kuitenkin siellä kohtauksen.
Turhauttavaa.

Ja minähän EN huolehdi turhaan enkä etukäteen, en niin ikinä. Älkää kuvitelkokaan sellaista, ettehän?
No, jos satutte sellaista kuitenkin kuvittelemaan, niin voin ehkä myöntää teidän olevan hitusen oikeassa.

Voi, että. On se elämä niin kivaa täällä tuhansien sairauksien maailmassa. Miksi juuri ne taudit, joihin ei kuole, mutta joita ei voi oikeastaan hoitaakaan tahi parantaa, osuvat kohdalleni?

GEENIT.

Siispä kirotaan geenit. Ei niitä mihinkään tarvita.

Runo loppuun, tottakai ;)

Ei suolta,
ei huolta.
Tulevasta,
uudesta ja pelottavasta.

Selkäpiitä riipii,
ajatus.
Siitä mitä tapahtuu,
kun iskee tulevaisuus
kohdalle.

Pieni pääsee hukkumaan,
alle aaltojen.
Huolien ja sairauksien
takia.

Henkivakuutukset
ovat tyhmiä.

- Cia