IRC-Galleria

All I wanna hear is your voice close my ears,
all I wanna smell is your sweat running down your skin,
all I wanna feel is your touch deep inside of me

Why cant I be with you today
it's breaking my heart,
it tears me apart
takes me away.

I feel the floor coming to life as I lay dying under it
My voice is so clear, still cant make sense of it
I'm gonna sleep and sleep until you're next to my grave
playing deadly sins with me, singing the song I wanna hear.

Why am I alone in this cruel and dark grave?
Why cant I see your dusty face?
Why am I still here, singing this song, all along.
I want to go back and just lay next to you,
Feel your touch,
Smell your sweat,
hear your voice
and make you beg me back.

I'll cut your throat,
slit your wrists,
make myself a bloody bath,
smile and forget my sorrow.

Tarzu: "Sopisitte hyvin yhteen, ku ootte molemmat tollasia älykköjä"
Timo: " Ja näytät rikkirevityltä kaljatölkiltä."

Huomenna jaksan,
Tänään en.
Huomenna olen onnellinen!

Itseensä sulkeutunut nainen
istuu aseman penkillä.
Repii takkia tiukemmin ylleen
eikä huomaa itkevänsä.

Myöhästynyt junasta,
kuten niin monta kertaa aiemmin.
Nähnyt ei sen tulevan
itsesäälin peittämillä silmillään.

Ohitti. Sivutti.
Ei omassa heikkoudessaan
pystynyt hyppäämään
ja pysäyttämään sitä.

Vaan uskooko nainen tosissaan
että olisi pystynyt siihen?
Olemaan niin vahva,
olemaan niin tärkeä?

Ei.
Hän ei usko.
Mutta Toivoo
ja Syyllisyys painaa.

Etuoikeutetun valheellinen maailmankuva
hukkuneena ikkunalasiin pirstoutuviin pisaroihin.
Tuulen mukana kulkeutuneiden totuuksien
takominen vähäosaisen sydämeen.

Luo totuus itsellesi, ja usko siihen.
Huomaa kuinka muut murtavat sen
pala palalta, osoittaen kaiken valheeksi.
Eivätkä he usko vaikka olet maalannut kaiken
todellisuuden kauneimmilla väreillä.

Enkö Minä saakaan uskoa pysyväni kuivana
veden pisaroidessa puun oksilta, lumen
laskeutuessa ylleni, jalkojeni upotessa suohon.

"Jos et tunne märkää, et voi pysyä kuivana."
Jos en tunne onnea, en voi pysyä surullisena.

Mä olen aina halunnut törmätä munkkiin Lohjan keskustassa!

Oletko koskaan ajatellut
miten helposti otsahiuksesi
valahtavat katseesi tielle
ja peittävät timantin kaltaiset
silmäsi?

Oletko milloinkaan miettinyt
miksi tahtoisin repiä kyynelkanavasi,
timantin kaltaisten silmiesi
kahleet?

Oletko ikinä tahtonut
oikeasti, minun koskettavan lanteitasi,
riisuvan Sinut rannekelloasi
myöten?

Oletko tänään antanut
minulle mahdollisuuden kysyä:
"Itkisitkö, jos kantaisit lastani
sisälläsi?"

Voin pyytää anteeksi tuhat kertaa
Tietäen, ettet kuule kuiskaustani.
Pystyn torjumaan teidän kaikki
Toivoen teidän unohtavan.
Kykenen piiloutumaan teiltä Ikiajoiksi
Lumihiutaleiden hyväillessä mätääntyvää ruumistani
keskellä koirapuistoa.

Oon tylsistyneen näköinen erilainen nuori.
MUTTA ei se mitään, koska eilen oli KIVAA KIVAA KIVAA KIVAA!!!

Pimeä pimeä pimeä pimeä pimeä.
Pääni sisällä.
Sysipimeää, mustaa ilman aaltoja.
KUKKUU! Sanoo ääni,
pääni pääni sisällä.
Ulos asti kantautuu kuin ilmaa hengittääkseen.

Pimeä pimeä pimeä pimeä.
Sydämeni sisällä.
Sysipimeää, mustaa ilman rytmiä.
KUKKUU! kuulee sydämeni viestin
joka pääni sisältä kaikuvi
ulkoilmasta raikuvi
ja ikiajoiksi jäänee ranteisiini
viilloiksi, arviksi, tahattomiksi.

Niiksi, joista minä tiedän
yhtä paljon kuin sinäkin
yhtä vähän kuin sinä.

Kärsimys, kärsimys, kärsimys.
Pääni sisällä,
sydämessäni syvällä.
Pimeä, pimeä, pimeä.
Syyttä kuristava tunteettomuus.