IRC-Galleria

Ei niinku ajatus kule yhtään. Johtuu tod. näk. siitä, että äsken söin aika hyvin. Sillonhan se veri, mikä pyörittää vatsaa, ei mene päähän.
:D

Mikään ei aja minua sängystä ylös, vaikka auringonnousun hetki mennyt on menojaan, eikä sydän hakkaa, ei taida jaksaa, viedä sinne, missä ilta tekee tuloaan.

Katson maailmaa, sekopäisen näkökulman, ulkopuolelta sisäänpäin ja näin, pientä tekstiä sen laidassa. Siinä sanotaan: ei ole missään mitään järkeä, jos ei joku juttu ole, sulle tärkeä. Näen itseni ulkopuolen sisällä, sairautta on, sääliä. Siitä en nyt piittaa yhtään, annan ajan mennä tässä nyhjään. En nouse ylös vaan makaan kuin haudassa, pää on kiinni laudassa, jalat ulkopuolella. Ne vispaa vaan, kuin viimeistä päivää, elää saan.

Vielä ku kahdeksan kiloa vähenee paino, olen ihannepainossa.
:-D
Olen nyt kevytmielisempi, kuin kertaakaan lukion jälkeen.

Tuli tässä mieleen, että pitää vastakin kirjoitella jotain ihan outoa tekstiä tänne. Sellaista, joka heittää häränsilmää tikan perään, osuu yli maalin ja värjää sen uusiksi, jos kukaan ei sitä saa kiinni.

Hyvin nukuttu, on puoleksi tehty! Toistaiseksi ei mikään vaivaa.
:-)
Noin niinkuin ajatusten tasolla.
:-D
Kivaa on. Tästä voi tulla hyvä päivä.
:-)

Ei kait tämä nyt voi olla niin hankala tilanne, että yöunensa kannattaa tämän takia menettää.
:-D
Katselee tuossa ylihuomenna miten on mennyt ja toteaa sitten tilanteen. Vaikeammastakin olen selvinnyt ennemmin, niin miksipä en nyt tästä?
:-D
Nyt vois keskittyä keräämään energiaa unen muodossa, huomista ikkunanpesu-urakan jatkamista varten. Toivottavasti nyt saan unta.
:-)

Tuotaa... Tällainen jae iski silmään, 2. Kor. 6:10. "murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken."
:-)
Toki kannattaa lukea sitä ennenkin tulevat jakeet, miksei seuraavatkin.
:-D

Jooh. Mentiin lauluillan jälkeen pelaamaan tuohon Saloisten koulun pihalle. Olihan se ihan jees sinänsä.
:-D
Välillä oli ihan hyvääkin settiä, ehkä mulla vaan ei ollu oikeen fiilistä mukana hommassa. "Näin käy kun veto loppuu", sanoi Saarikosken Penttiköhän se nyt oli, tai joku kumminki.
:-D
Aaargh! Ei taas tätä. Nyt pitää, ei vaan saa ajatella kivoja asioita!
:-)
Raamattua lukemaan.
:-)
Sen voisi tehdä.
:-)
Mikään muu ei nyt auta! Ainakaann mikään muu, mitä voisi tehdä. Ei voi rauhoittaa mieltä, tietysti rukous voisi, epäilen kyllä.
:-)
Epäillä toki saa, toivon.
:-)
Olen hieman epätietoinen omasta tilastani nyt. Olenko nyt iloinen, surullinen, vihainen, herkkä, tunteellinen, tunteeton, vaiko kaikkea tätä, kun hymyilen ja nauran sisäisesti tälle tilanteelle. Ehkä en tiedä, pitäisikö itkeä, vai nauraa, joten valitsen nauramisen.
:-D
Houkka, se minä olen nyt.
:-)
Houkka.
:-D
Millainen houkka minä olen?
:-D
Varmaan aika säälittävä.
:-)
Miksi? Niin. Miksi? Miksi tosiaan olen houkka? Vakava kysymys. Vakava.
:-O
:-)
Vastaus on... Tai ainakin osa siitä on. Sinun tähtesi.
:-)
Hänen tähtensä. Yhden ihmisen tähden (rehellisyyden nimissä, korvaa ihmeessä tuo ihmisen tähden-sanapari sanaparilla... hmm... nais-- neid-- ääh... tytön tähden). Itseni tähden. Jumalan tähden.
:-D
Miksi sinun tähtesi? Koska tästä voi olla hyötyä sinulle. Miksi? En tiedä. Ehkä tarvitset tukea omiin kamppailuihisi, ehkä haluat nauraa minun houkkamaisuudelleni. Miksi hänen tähtensä? Ilman häntä... En nyt hymyilisi.
:-)
Miksi? Koska en pohtisi tätä asiaa ollenkaan, jollei hän asiaan vaikuttaisi.
:-D
Miksi itseni tähden? Koska ihan omin pikkukätösin tähän soppaan kävelin ja lusikkani nielaisin. Kauhan hukutin pohjaan ja sitä nyt sukeltelen suullani ylös.
:-D
Miksi? Koska olen heikko.
:'-)
:'-D
Miksi Jumalan tähden? Muuten olisin täynnä itseäni, eikä Jumalalla olisi mitään mahdollisuuksia minua käyttää.
:-)
:-D
Miksi? Koska vain sairaat tarvitsevat parannusta.
:)

Muistan pienen pojan pelokkaan,
joka nauroi aina naurujaan,
jaksoi uskoa hän unelmiin,
suurin haaveisiin,
päätä huimaaviin.

Poika varttui kuten minäkin, tielleen lähti meistä kumpikin
ja vaikka aika meitä juoksuttaa, muistamaan se saa, ei anna unohtaa, nauru saattaa poikaa matkallaan, huomisiin se auttaa jaksamaan, seuraa tähteään, eikä tyydy vähempään, vaan etsii määränpään.

Hän nauraa koska haluaa,
hän naurullansa rakastaa,
nauraa rakkaudesta nauruun
ja koko elämään saa onnen kiinni nauruissaan
ja ilon toisiin tartuttaa,
nauraa rakkaudesta nauruun, eikä säästä sydäntään,
sydäntään.

Ja luulen, että olen löytänyt sen pienen pojan uudestaan sisältäni. :D Tosin täytyy tunnustaa, että kaikki asiat eivät naurata, niistä en huoli juuri nyt. :) Iloista elämää. Ei huoletonta, vaan iloista. :D Nyt painun petiin. :) Nukkumisesta en sano mitään kylläkään vielä tässä vaiheessa. :D