IRC-Galleria

Ei enää pysy hereillä ja ajattelin tässä lukea Martti Lutherin Katekismuksesta yhden rukouksen illan päätteeksi...

Auton saan! Sen jälkeen en välitä enää mistään enkä kenestäkään!
...Sisko, tahtoisin jäädä, mutta moottoritie on kuuma...

No, ehkä nyt ei kuitenkaan ihan noin... :D

Hm. Tänään ku selailin kaikki numerot läpi puhelimesta, kun ajattelin ilahduttaa jotain kaveriani soitolla, tuli sellainen ikävä tunne, etten oikeastaan sittenkään halua soittaa yhtään kenellekään, tuntui kuin kaikki olisi jo minun puoleltani sanottu. Eikä sellainen puhelu ilahduta ketään, jossa soittaja ei sano mitään. Ei edes soittajaa. Tuli mieleen, että joko minä olen maailman huonoin ystävä, tai sitten mulla on paljon huonoja ystäviä. Luultavasti totuus löytyy jostain näiden ääripäiden väliltä. Toivottavasti. Tai sitten minä en enää jaksa olla se, jonka täytyy ottaa yhteyttä, että olisi kommunikointia. Siksi kai mieluummin keskustelen kasvotusten, siinä ainakin tietää, mitä toinen ajattelee.

Vastustaapa taas niin ihanasti. Varaterä kiitos. Molempiin sahoihin, kiitos. :D

Pyöräillä Kesikselle ja samalla kirjoitella tänne settiä. Toivottavasti ei ilmene mitään yllättäviä tilanteita tässä liikenteessä nyt. :)

...tein muutaman pienen hankinnan. Ostin vanhaan puhelimeen uudet kuoret ja uuden puhelimen. :D

Joo. Tänään siis tultiin kuudeksi töihin. Kahdelta pois. Tänään siis päivällä jotain tehdä vois. Ole yhteyksissä. Kuulostaa hyvältä. Tuntuu vielä paremmalta. :D

Hienoja kysymyksiä pohdittavaksi.

Menin Piehingin kultakaivokselle töihin, leikkasin kalliota näytteiden ottoa varten. Mietin siinä sitten, että on sitä ihminen hyvin rajallinen ja vähään pystyvä. Leikkaat päivän kalliota ja siihen ei paljon jälkeä jää. Sitten mietin, että samoin se on joka hommassa. Ei kukaan saa aikaiseksi paljoakaan päivän aikana, vaikka kuinka töitä tekisi. Tuli mieleen esimerkiksi sellaiset kaikkien meidän elämään vaikuttavat henkilöt, kuin opettajat. Ei ne paljoa ehdi vaikuttaa lapsiin ja nuoriin, joita opettavat, mutta silti saavat työstään elannon itselleen. Sitten tuli mieleen, että ehkä jos opettajat vaikuttaisivat enemmän oppilaidensa elämään, niin tulisikohan heistä pikkuhiljaa tehokkaampia? :D En tiedä, enkä edes, että olisiko se hyväksi ihmisille, eläimille, tai tälle maailmalle, kun ihminen silti on aika rajoittunut, ainakin kaikessa hyvässä. Ehkä hyvä vaan, ettei saada paljon mitään aikaan. Ei pystytä tuottamaan enempäänsä vahinkoa. Se vaan saattoi olla virhe, kun ihminen rakensi ensimmäisen koneensa ja ne alkoivat kehittyä. Hitaasti, mutta varmasti. Koneiden avulla kekseliäät ihmiset kykenevät tuottamaan enemmän vahinkoa, kuin ilman niitä, eikä koneiden ylläpitoon tarvita kuin pieniä tekoja, joihin kuka tahansa kykenee. Hyvin yksinkertaisia koneita, joilla saa aikaan monimutkaisia asioita. Ja paljon. Tässä vaiheessa tulee mieleen sellaisia yhdistelmiä, kuin rautakaivos ja öljylähde, terästehdas ja öljyjalostamo, asetehdas ja panostehdas, asevarasto ja varusvarasto, RK-62 ja sotilas. Rynnäkkökivääri, hyvin helppohoitoinen "kone", jonka avulla ihmisestä tulee tehokas "tappokone", ihmisyys jää taka-alalle. Sitten kun ihminen vielä korvataan koneella, ihmiskunta on kaulaansa myöten ongelmissa. Jokin menee aina pieleen. Vaikka se, että tänään olin sairaslomalla, kun eilen tuli auringonpistos... :D Että tällaista pientä.

Mietiskelin, että ei sitä ihminen paljoa saa aikaiseksi päivässä, mutta nuo terästehtaan laitteet ne on infernaalisessa käytössä. Koko ajan kuumaa teräsaihiota pukkaa uunit ulos. Siinä ei menny ku kolkyt sekkaa, ku parisataa metriä teräsnauhaa meni ohi. Ja sitte piti mennä takas putsaan yhtä leikkurin moottoria. Se ei paljon tuntunu edistyvän se homma, tai edes olevan merkityksellinen, tai mitään, mutta silti siitä elantonsa sai.