Maailma elää ympärillä,
kulkee huomaamatta ohitse sitä näkemättä,
on ollut kait jo päivän, ehkä viikkoja,
katatoninen harmonia on tehnyt silmistä lasia.
huumaattuna kemiallisista rajoittimista,
ei iloa eikä surua, vain pysähtynyt aika,
ei kuulu muiden äänet, vain oma nauha,
tanssii väreinä seinillä harmaan huoneen,
valvominen luonut sekavan tunteen.